G: Mikä on surkein saamasi lahja?
Minä sain synttärilahjaksi mieheltäni suklaapatukan. Sellaista merkkiäkin, jota en syö.
Kommentit (925)
Melkein tulipalon.
Yksi täti antoi muovisen kynttilänjalan. Se tuntui ihan lasilta ja oli käytössä. Suli muuten pöytään kiinni ja pöytä pilalla ja savuvahinkoja sisällä lisäksi. Oma vikani, kun en vahtinut kynttilää, mutta kuitenkin ......😨
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Femman rihkamakoruja exältä. Samainen ex antoi joskus lahjaksi myös pesusienen, siis sellaisen mitä saa marketeista jollain alle eurolla. Niin ja sipsipussinkin tämä samainen henkilö antoi yhtenä syntymäpäivänä.
Olen myynyt työkseni naisten alusvaatteita ja ikävä tosiasia on, että miehet eivät hahmota naisensa kokoa. Kun kokoa kysyn, niin jokainen lähes sanoo, että sellainen sun kokoinen. Olen n. S ja lahjoja vaihtamaan tulleet naiset ovat olleet kaikkea mahdollista XXS - XXL ja vielä yli tai alikin. Liivikokoni on 70C suunnilleen ja vaihtajat ovat olleet mitä tahansa kokoa. Joten ei ne hahmota.
Ihmettelen miten miehet sitten voivat olla töissä esim insinööreinä? Hups, sillasta tulikin 2 m liian lyhyt!? Tai ei laskeuduttukaan kuuhun, vaan saturnukselle, kun hahmotettiin vähän väärin tuo matkan pituus?
Tai poliisina? Kenen perässä juoksen, onko se tuo XXL mies tai tuo XXS nainen joka vilahti kulman taakse?
;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40v lahjaksi mieheltä 6,90€ maksaneen muistikirjan. Mistä tiedän hinnan? Kuitti oli samassa pussissa lahjan kanssa. Itse ostin hänelle reilun 600€ arvoisen kellon muutamaa kuukautta aiemmin 40v lahjaksi. en edes käytä muistikirjoja, en ole koskaan käyttänyt ja tässä vaiheessa hän oli mut tuntenut 20v.
Jospa unohtelet asioita? Esim sen, että miehesi on kantanut päävastuun teidän elintason ylläpitämisestä?
Jos naisella on varaa ostaa 600€ kello miehelle, niin tuskinpa hän on itsekkään kovin huonosti palkattu.
Ihmettelen näitä miesten rahakommentteja. Tuntuu että on heidän toiveajatteluaan, että naiset olisivat edelleen miehistä taloudellisesti riippuvaisia.
Ainakin ne naiset joita tunnen, ovat kaikki hyvissä viroissa ja heillä on osakkeet, talot, kesämökit, autot ja osakesalkkujakin. Sairaanhoitajia, hammaslääkäreitä, insinöörejä, työnjohtajia, kirjanpitäjiä. Monet sinkkuja. Jotkut heistä ylläpitävät kyllä miestään, joilla esim kausityöt, sairauksia, tai vain pienemmät tulot.
Olin 12v., kun äiti toi ainoana joululahjana paketillisen halppiskynttilöitä (siis ihan näitä valkoisia peruskynttilöitä). Eikä ollut jaksanut niitäkään paketoida. Oli muutenkin viimeinen joululahja, minkä mulle osti. Siskolle miehensä kanssa ostivat toppahaalarin.
Sinänsä ei ollut yllätys. Olipa niitä jouluja ollut ennen, kun en saanut mitään lahjaa keltään.
Toivoin ex-mieheltäni joululahjaksi satiinista yöpaitaa. Sain halvan nuhjuisen flanellisen oloasun. Heitin sen myöhemmin roskiin.
Onneksi nykyinen mies kuuntelee💕
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
/Perheessäni on ollut myös hiukan erikoinen tapa, jossa tytöille ruvetaan ostamaan jo esiteini- ja teini-iässä astioita, eikä mitä tahansa astioita, vaan kahvikuppeja. Muistan asiaa ihmetelleni jo 12-vuotiaana. Minullakin on nyt jossakin kellarikomerossa pahvilaatikossa ainakin kolmea erilaista Arabian kahvikuppisarjaa, kaikkia muutama kuppi lautasineen. Eivät ole käytössä, koska kenellä käy nykyään vieraita, joille tarjotaan kahvikupeista kahvia? /
Tätä en ymmärrä. Itse juon aina kupeista ja todellakin tarjoan vieraille kahvia kupeista. On todella rahvasta tarjota vieraille mukeista. Ja joku Muumu-muki, yäk!!!
On todella "rahvasta" käyttää sanaa rahvas väärin. Rahvaanomaista olisi oikeampi muoto.
Mutta eikö ole rahvaanomaista huomauttaa toisen kirjoitustyylistä, varsinkin jos kaikki, näköjään sinäkin, ihan hyvin ymmärtävät asian. Meillä tällaista henkilöä kutsutaan pilkunn*ssijaksi ;-)
45 vuotiaana sain sellaisen lasten harjattavan koiran. Oli pokassa pitelemistä.
Anopilta vanhoja räsymattoja jotka oli rikki ja likaisia, hajosivat pesussa.
Sain joskus teininä isältäni kolme raaputettua arpaa. Yhdessä viiden euron voitto. Selityksenä että ei halunnut antaa sellaisia arpoja, missä ei ole voittoa.
Terkut vaan kaikille, jotka tästä minut tunnistavat 😀
Vierailija kirjoitti:
Sain joskus teininä isältäni kolme raaputettua arpaa. Yhdessä viiden euron voitto. Selityksenä että ei halunnut antaa sellaisia arpoja, missä ei ole voittoa.
Terkut vaan kaikille, jotka tästä minut tunnistavat 😀
Toivottavasti sait edes tuon 5€ itsellesi!?
Niin, ja olisihan hän voinut ostaa kaksi lisäarpaa, ja luovuttaa raaputtamattomina, kun tuo voittokin jo tuli selville ;-)
Parikymppinen serkkuni osti tyttöystävälleen eka joululahjaksi laihdutuspaketin.
Siskonsa onneksi ehti hätiin, ja tämä lahja jäi antamatta.
Veljensä kertoi että tyttöystävä oli jutellut halustaan pudottaa kilon, kaksi, joten hän oli ottanut vinkistä vaarin.
He ovat muuten vieläkin yhdessä, 30 v myöhemmin.
Siskohyvä voi luultavasti ottaa osakunnian tästä saavutuksesta ;-)
Vierailija kirjoitti:
45 vuotiaana sain sellaisen lasten harjattavan koiran. Oli pokassa pitelemistä.
50 vuotiaana sain korusarjan joka sopii 12 vuotiaalle pikkutytölle
Tapailin yhtä nuorempaa miestä ja yhteistä historiaa oli pari vuotta takana kun mun synttärit lähesty. Se suunnitteli ääneen kaikenlaista kuinka veis mut hotelliin tai ostais jtn. Mä sanoin, etten tarvii mitään, toivon vaan että hän on yötä mun luona sillon tai tulee ainakin käymään. Sanoin että paras lahja on jos saan olla sen lähellä. Pari päivää ennen syntymäpäivää hän ilmoittikin olevansa mökillä tuolloin. Olin pettynyt ja pyysin, että soitettais videopuhelu mun syntymäpäivänä.
Synttärit tuli, toivotti viestillä hyvää syntymäpäivää ja vasta ku laitoin lähempänä keskiyötä viestin, että hyvää yötä häneltä tuli puol tuntia myöhemmin viesti "miks et muistuttanu mua siitä videopuhelusta! Soitetaan nyt". Soitettiin. Puhuttiin 10min, jonka aikana näin sen kasvot vaan kerran vilahdukselta puhelun aikana.
Kaikkeen sitä onki tyytyny, muuta en koskaan saanu ja ku jätin tän miehen oli mun synttärit yksi esimerkki hänelle siitä miten meidän suhteessa mä annoin ja hän otti.
Luojan kiitos mun nykynen mies on tän vastakohta!
Vierailija kirjoitti:
XXL-kokoinen sukulainen on antanut useamman kerran joko käyttämättömiä tai vanhoja kuluneita paitojaan minulle lahjaksi, käytän itse yleensä S-koon yläosia...
Alaosat kuitenkin sopivaa kokoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
XXL-kokoinen sukulainen on antanut useamman kerran joko käyttämättömiä tai vanhoja kuluneita paitojaan minulle lahjaksi, käytän itse yleensä S-koon yläosia...
Alaosat kuitenkin sopivaa kokoa?
Oli siis paita kyseessä, harvemmin sitä kai käytetään muuten kuin yläosana?
Vai harmittiko että oli kyse S-koon ihmisestä? Itse olen L:ä, ennen XS, mutta kyllähän me kaikki tänne palstalle sovitaan, koostamme huolimatta ;-)
-eri
Eräänä jouluna työnantajalta leivät. Siinä sitten oli pokassa pitämistä, kun tökötimme leipäjonossa hakemassa lahjalimppujamme.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lahja on arvokas. 😂
Kyllä. Siksi ei tulekaan mieleen yhtään huonoa lahjaa. Ollaan kyllä sukulaisten ja tuttujen kanssa jo ajat sitten sovittu että ei lahjoja kiitos, kaikilla on jo kaikkea ja voi ostaa mitä tarvii. Turhaa tavaraa on jo paikat täynnä. Lapsille ja nuorille tietysti lahjat kuuluu antaa. Ja lahjoja ei pyydetä vaan saadaan mutta tietysti voi antaa vinkkejä vaikkapa häälahjoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joululahjaksi mieheltä saatu leikkausveitsi-setti, jota hän itse kuitenkin enimmäkseen käyttää. Itse käytän niistä ainoastaan leipäveistä, en muita. Ne on liian erikoisia ja teräviä. Muutekin mies antaa lahjoja, joista se itse hyötyy eniten.
No ne lahjatkan tulevat kuitenkin yhteiseen huusholliin, yhteiseen kotiin ja niillä on käyttöä molempien iloksi.
Minusta tuo on erittäin hyvä ratkaisu. Ostaa käytännöllisiä esineitä lahjaksi kotiin.
Käyttöesineet eivät ole lahja jos et ole niitä itse toivonut saavasi. Silitysrauta, imuri, kattila, paistinpannu, veitset... Niitä voi ostaa muulloin tarpeen mukaan.
Sain mieheltäni joululahjaksi kuumemittarin, vaikka minulla ei koskaan ole kuumetta, ei edes flunssan aikana.
Huh huh. Miten jotkut kehtaa olla noin törkeitä.