G: Mikä on surkein saamasi lahja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli syntymäpäivä ja samana päivänä meillä oli poikaystäväni kanssa 2. vuosipäivä. Hän hehkutti jo viikkoja etukäteen että hänellä on sitten mahtava yllätys minulle luvassa!

No, tämä päivä viimein valkeni ja töiden jälkeen hän käski minua pukeutumaan siistimmin, hän oli varannut ravintolasta pöydän. Matkalla utelin tarkemmin minne mennään ja hän sanoi kaupunkimme kalleimman ja hienoimman ravintolan, on kuulemma huippukokki juuri vain meille tehnyt alkupalat, pääruoan ja jälkiruoan sekä valikoinut juomat. Tästäkös minä ilahduin että voi kulta, ihanaa! En tiennytkään että heiltä saa vegaaniruokaa, mahtava homma! Poikaystäväni vaikeni ja meni jotenkin oudoksi. Ajoimme lopun matkaa hiljaisuuden vallitessa ja perillä selvisi miksi.

Kyseinen ravintola ei todellakaan tarjoa mitään vegaanista. Mulkvisti poikaystäväni oli unohtanut että olen vegaani!

Olen vegaani 'helppous' syistä sillä olen allerginen mm maidolle ja kalalle. Arvatkaa oliko alkupaloissa kalaa. Kyllä. Oliko pääruoka verinen pihvi. Kyllä. Oliko jälkiruoka jokin maitopohjainen hässäkkä joka oli kuorrutettu marjoilla joille olen myöskin allerginen. Kyllä. Poikaystäväni oli nerona maksanut koko roskan jo etukäteen. Voin sanoa että oli elämäni kamalin ateria sillä en voinut edes maistaa mitään. Istuin hiljaa ja katselin kun poikaystäväni nautiskeli koko rahan edestä. Join kyllä viiniä ja tulin hiukan hiprakkaan josta seurasi massiivinen migreeni.

Sanomattakin selvää että jätin tämän kaverin tuon mahtavan gourmet-illallisen jälkeen. Kuka hemmetti ei tiedä KAHDEN VUODEN seurustelun jälkeen että toinen on vegaani?

Miten niin et voinut MITÄÄN syödä?  Kyllä ravintolat voi muokata, esim. jälkiruuaksi tuoda jonkun hedelmäjutun, jos sulle ei maito sovi.  Pääruokana "verinen" pihvi?  Yleensä kysytään, haluaako sen pihvinsä raakana, puoliraakana vai kypsänä.  Siellä ei sitten kysytty vai?  Jos ei kysytty, niin sinä et mitenkään voinut kysyä, saisiko sen edes kypsänä, niin ei näkyisi sitä "verisyyttä?"

Sen pihvin kanssa oli ihan varmasti jotain lisuketta, vihanneksia, perunoita haluamallasi tavalla kypsennettynä jne.  Mutta sinä et voinut syödä YHTÄÄN mitään?

Vegaanina ei ole mikään pakko olla viimeisen päälle tiukka.  Itse asiassa et voi mennä minnekään syömään, koska ethän ikinä voi olla varma siitä, saatko juuri sinulle räätälöityä ruokaa, surkea juttu.  Edes pientä palaa siitä pihvistä et voinut siis syödä, koska ahdas vegaanius sinua säätelee.  

Poikaystävällesi oli hyväksi, että jätit tuon kaverin, koska hänen elämänsä sinun ja vegaaniutesi kanssa olisi jatkossakin ollut yhtä helvettiä.

Ulkomaille et voi matkustaa koskaan, koska sielläkin täytyy syödä jotain.  No ehkä päivän matkan voit tehdä omin eväin.  Jos olet jo valmiiksi allerginen maitotuotteille ja kalalle, niin miksi hiivatissa sitä pitää vielä vaikeuttaa tiukalla vegaaniudella?  Ethän voi esim. seisovista pöydistäkään syödä juuri mitään, koska et voi ikinä olla varma, etteikö sillä ottimella, jolla otat vaikkapa keitettyä riisiä,  ole joku kauhaissut jotakin vieressä olevaa lihaista lisuketta.  

No, saatpahan olla "erityinen."  Ja voit vaatia niin entisiä kuin tuleviakin poikaystäviäsi ottamaan huomioon "erityisyytesi."  Kuin myös kaikki muutkin elämääsi liittyvät ihmiset.  Älä kuitenkaan ikinä kuvittele, että joka ikinen ihminen tanssii sinun vegaanipillisi mukaan.  Niin kauan, kuin tätä erityisyyttäsi vaalit, joudut pettymään aina silloin tällöin, mutta ketään muuta kuin itseäsi et voi syyttää.

Tuliko parempi mieli?

Ei vegaanit ole vegaaneja ollakseen erityisiä, pönttö. Me ollaan vegaaneja, koska kunnioitamme kaikkia elämiä, emme halua eläimille kärsimystä.

Ja höpönlöpön. Vegaanille tärkeintä vegaaniudessaan tuntuu olevan se, että voi kertoa muille olevansa vegaani (yhdeltäkään ei ikinä tarvinnut asiasta kysyä) ja sitten vähän arvostella muita, jotka eivät ole vegaaneja.

-eri

Noin 12 vuotta täyttäessäni sain sukulaisperheeltä värityskirjan jonka kaikki kuvat oli jo värikynät joista suurin osa oli katkennut tai sitten ne olivat onnettoman lyhyitä tynkiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli syntymäpäivä ja samana päivänä meillä oli poikaystäväni kanssa 2. vuosipäivä. Hän hehkutti jo viikkoja etukäteen että hänellä on sitten mahtava yllätys minulle luvassa!

No, tämä päivä viimein valkeni ja töiden jälkeen hän käski minua pukeutumaan siistimmin, hän oli varannut ravintolasta pöydän. Matkalla utelin tarkemmin minne mennään ja hän sanoi kaupunkimme kalleimman ja hienoimman ravintolan, on kuulemma huippukokki juuri vain meille tehnyt alkupalat, pääruoan ja jälkiruoan sekä valikoinut juomat. Tästäkös minä ilahduin että voi kulta, ihanaa! En tiennytkään että heiltä saa vegaaniruokaa, mahtava homma! Poikaystäväni vaikeni ja meni jotenkin oudoksi. Ajoimme lopun matkaa hiljaisuuden vallitessa ja perillä selvisi miksi.

Kyseinen ravintola ei todellakaan tarjoa mitään vegaanista. Mulkvisti poikaystäväni oli unohtanut että olen vegaani!

Olen vegaani 'helppous' syistä sillä olen allerginen mm maidolle ja kalalle. Arvatkaa oliko alkupaloissa kalaa. Kyllä. Oliko pääruoka verinen pihvi. Kyllä. Oliko jälkiruoka jokin maitopohjainen hässäkkä joka oli kuorrutettu marjoilla joille olen myöskin allerginen. Kyllä. Poikaystäväni oli nerona maksanut koko roskan jo etukäteen. Voin sanoa että oli elämäni kamalin ateria sillä en voinut edes maistaa mitään. Istuin hiljaa ja katselin kun poikaystäväni nautiskeli koko rahan edestä. Join kyllä viiniä ja tulin hiukan hiprakkaan josta seurasi massiivinen migreeni.

Sanomattakin selvää että jätin tämän kaverin tuon mahtavan gourmet-illallisen jälkeen. Kuka hemmetti ei tiedä KAHDEN VUODEN seurustelun jälkeen että toinen on vegaani?

Miten niin et voinut MITÄÄN syödä?  Kyllä ravintolat voi muokata, esim. jälkiruuaksi tuoda jonkun hedelmäjutun, jos sulle ei maito sovi.  Pääruokana "verinen" pihvi?  Yleensä kysytään, haluaako sen pihvinsä raakana, puoliraakana vai kypsänä.  Siellä ei sitten kysytty vai?  Jos ei kysytty, niin sinä et mitenkään voinut kysyä, saisiko sen edes kypsänä, niin ei näkyisi sitä "verisyyttä?"

Sen pihvin kanssa oli ihan varmasti jotain lisuketta, vihanneksia, perunoita haluamallasi tavalla kypsennettynä jne.  Mutta sinä et voinut syödä YHTÄÄN mitään?

Vegaanina ei ole mikään pakko olla viimeisen päälle tiukka.  Itse asiassa et voi mennä minnekään syömään, koska ethän ikinä voi olla varma siitä, saatko juuri sinulle räätälöityä ruokaa, surkea juttu.  Edes pientä palaa siitä pihvistä et voinut siis syödä, koska ahdas vegaanius sinua säätelee.  

Poikaystävällesi oli hyväksi, että jätit tuon kaverin, koska hänen elämänsä sinun ja vegaaniutesi kanssa olisi jatkossakin ollut yhtä helvettiä.

Ulkomaille et voi matkustaa koskaan, koska sielläkin täytyy syödä jotain.  No ehkä päivän matkan voit tehdä omin eväin.  Jos olet jo valmiiksi allerginen maitotuotteille ja kalalle, niin miksi hiivatissa sitä pitää vielä vaikeuttaa tiukalla vegaaniudella?  Ethän voi esim. seisovista pöydistäkään syödä juuri mitään, koska et voi ikinä olla varma, etteikö sillä ottimella, jolla otat vaikkapa keitettyä riisiä,  ole joku kauhaissut jotakin vieressä olevaa lihaista lisuketta.  

No, saatpahan olla "erityinen."  Ja voit vaatia niin entisiä kuin tuleviakin poikaystäviäsi ottamaan huomioon "erityisyytesi."  Kuin myös kaikki muutkin elämääsi liittyvät ihmiset.  Älä kuitenkaan ikinä kuvittele, että joka ikinen ihminen tanssii sinun vegaanipillisi mukaan.  Niin kauan, kuin tätä erityisyyttäsi vaalit, joudut pettymään aina silloin tällöin, mutta ketään muuta kuin itseäsi et voi syyttää.

Tuliko parempi mieli?

Ei vegaanit ole vegaaneja ollakseen erityisiä, pönttö. Me ollaan vegaaneja, koska kunnioitamme kaikkia elämiä, emme halua eläimille kärsimystä.

Ja höpönlöpön. Vegaanille tärkeintä vegaaniudessaan tuntuu olevan se, että voi kertoa muille olevansa vegaani (yhdeltäkään ei ikinä tarvinnut asiasta kysyä) ja sitten vähän arvostella muita, jotka eivät ole vegaaneja.

-eri

Lisään tähän vielä että tuollekin vegaanille oli tärkeämpää olla vegaani ja antaa ruokien mennä roskiin kuin edes yrittänyt maistella jotain. Varmaan olisi löytynyt sieltä seasta jotain syötävää kun ainoastaan kala ja maito olivat oikeasti kielletyt.

-toinen eri

Halvan alumiinikattilan ilman kantta. Kirpputorilöytö varmaankin.

Isäni pahoitti mielensä ihan vähän. Siskoni antoi hänelle monta numeroa liian suuren pilkkihaalarin, kirpparilta hankitun joululahjaksi. Isä varmaan olisi ilahtunutkin lahjasta, mutta koko oli sen verran reilu, ettei ollut vanhan ihmisen enää hyvä liikkua ja vaihtaakaan ei voinut.

Parisataamiljoonaa puhtaana käteen.

Torkkupeitto

Vierailija kirjoitti:

Torkkupeitto

Varsinkin näillä helteillä!

Sukulaiseni silloinen kumppani ehdotti mulle synttärilahjaks, että hankkis merkki-treenivaatteet mutta kiinassa tuotettuina halppisversioina. Noh…en kehdannut muuta kuin hymyillä ja ”suostua” ehdotukseen, kun hän oli oikeasti ihan täpinöissään. Noh…synttärit meni eikä vaatteista kuulunut mitään. Ei se mua sinällään haitannut, mutta en sitten saanut mitään muutakaan lahjaa🙄😂👍🏼

Sätkynukke. Olin 8 v. Muuta en saanutkaan.:(

Jääkiekkopeliliput. En seuraa urheilua.

Sanoi että on lahja olemassa, kun nähtiin ei lahjaa/puhetta lahjasta ollut...

Yhdellä mun sukulaisella on sinänsä tosi hyvä ja laadukas maku, mutta jostain syystä hän ei yhtään ymmärrä mun makua lahjoja ostaessaan, vaikka on kyllä käynyt luonani tosi monta kertaa. Mulla on minimalistinen koti ja hyvin vähän sisustustavaraa (sisustan panostamalla huonekaluihin), mutta siitä huolimatta olen saanut häneltä useamman kerran sinänsä laadukasta sisustustavaraa, mutta kun asunnon täyttäminen sellaisilla ei vaan ole mun tyyliä.

Vierailija kirjoitti:

Suukko. 

Mies vetosi siihen biisiin, "sinulla on syntymäpäivä mutta lahjaa ostanut en, suukko poskellesi olkoon sellainen."

Suutuin. 

Kyllä olisin jo sanonut moro ja näkemiin.

Joskus kauan sitten ostin synttärilahjaksi naiselleni tv-shopista laihdutushousut ja niiden mukana tullutta öljyä. Maksoi n. 70 euroa. Ja tämä viesti on tarkoitettu nimenomaan alapeukutettavaksi. Se oli kuitenkin selvä viesti, mitä odotin. Ja suhde jatkui vielä pari vuotta sen jälkeenkin, päättyi ihan muista syistä.

Sain joululahjaksi mieheltä miesten sukkia.

Mieheni ilmeestä näkee koska lahja on onnistunut. Aina pitää sanoa lahjasta jotain.

Enää en osta ja sekään ei ole hyvä.

Itse en ole sanonut lahjoista mitään. En tule kenellekään sanomaan, vaan kiitän.

Saan aika harvoin lahjoja, mutta tänä vuonna mies antoi etukäteen synttärilahjan. Maksetaan kaikki yhteiset kulut puoliksi niin maksoi minun puoliskoni yhdestä yhteisestä n. 60 euron laskusta.

Joskus salaa toivon, että saisin jotain huolella ja ajatuksella valittua ja juuri minulle hankittua. Ei tarvitse olla kallis, kirpparilta ostettu käy hyvin. Tietää kyllä, millaisista lahjoista tykkäisin

Häälahjaksi sain äidiltäni wanhan pikku iltalaukun ja mieheni sai äidiltäni häälahjaksi kangasnenäliinan.

Nenäliina ja iltaveska olivat käytettyjä.

Hyvältä ystäväpariskunnalta saimme häälahjaksi kaksi tsaikkalasia👍👍.

suklaapatukka poikaystävältä