G: Mikä on surkein saamasi lahja?

Itse olen saanut pääosin ihan hyviä lahjoja. Pakko kuitenkin kertoa mummostani, joka n. 80-luvulla kutsuttiin viettämään ala-asteikäisen (liikuntavammaisen) serkkuni syntymäpäiviä. Mummo vei lahjaksi kennollisen kananmunia omasta kanalasta. Serkun perhe asui maatilalla, joten kanoja taisi olla ihan omastakin takaa. En muista olinko itse paikalla mutta serkun ilme lahjaa vastaanottaessa varmaan ollut luokkaa "tonnin seteli".

Vierailija kirjoitti:

Häälahjaksi (ex) puolison vanhemmilta peilitaulut joissa peilin täyttävät kotkan kuvat. Pahvikehyksillä. 50x 50cm kokoiset. 2kpl.

Luoja, ne olisivat olleet 80-luvun teinipojalle nappivalinta, mutta häälahjaksi nuorelle parille 😭.

Pelit piti puolison toiveesta sitten vielä viritellä olohuoneeseen seinälle ihan paraatipaikalle 😂.

Ilmeisesti tunsivat poikansa maun ja osasivat valita sen mukaisen lahjan.

Vierailija kirjoitti:

Kääpiä. Antaja oli käävistä innostunut asperger, joten arvostin kyllä ajatusta. Varmasti se oli hänestä huippuhieno lahja.

Voi. Tää on kyllä tietyllä tavalla aika herttaista.

Vierailija kirjoitti:

Kivi. Kuulemma Himalajalta. Ihan peruskiveltä se kuitenkin näytti. Harmaa möhkäle.

Minä olisin tykännyt. Mutta selvästi oli huono lahja, kun sinä et tykännyt. Harmi ettei antaja tuntenut lahjan saajan mieltymyksiä...

Ex-mieheltä postiluukusta työnnetty pussi, jossa oli pätkä mustaa makkaraa ja mukana lappu "via oral"!

Sain äidiltä lähjaks Naisen oma terveyskirja -kirjan, jossa kerrotaan vaan eri sairauksista. Ankeeta..

Vierailija kirjoitti:

Itse olen saanut pääosin ihan hyviä lahjoja. Pakko kuitenkin kertoa mummostani, joka n. 80-luvulla kutsuttiin viettämään ala-asteikäisen (liikuntavammaisen) serkkuni syntymäpäiviä. Mummo vei lahjaksi kennollisen kananmunia omasta kanalasta. Serkun perhe asui maatilalla, joten kanoja taisi olla ihan omastakin takaa. En muista olinko itse paikalla mutta serkun ilme lahjaa vastaanottaessa varmaan ollut luokkaa "tonnin seteli".

Näin aikuisena kaupunkilaisena olisin ihan mielissäni kennollisesta luomukananmunia. Maalla asuva lapsi ei varmasti niinkään :D

Emma K. kirjoitti:

Sain syntymäpäivälahjaksi dildon.

Ohut, lyhyt ja vieläpä sileäpintainen. Ei mitään tuntumaa. Aivan turha vehje.

No eihän se koko niin tärkeää ole

Paskasta kertova kirja. Otin palautteena vanhemmuudestani.

Teroitin, jossa sisällä kannen alla heiluva leppäkerttu.

Eipä siinä, tuli sillä varmaan muutama kynä teroitettua, itse kyllä valitsisin 14-vuotiaalle kummilapselle jotain muuta.

Miehen sisko antaa aina jotain omia vanhoja vaatteitaan jotka eivät ole edes muodissa enää ja muuta itselleen tarpeetonta tavaraa, mitä löytää kaappiensa kätköistä. Arvostan kierrättämistä joo, mutta tuossa lahjan saaja ikään kuin pakotetaan ottamaan nuo rojut vastaan, kun eihän lahjasta kehtaa kieltäytyä. Eri asia olis, jos tarjoaisi muuten vaan ja kysyisi, että haluatko nämä. Osa vaatteista on tullut käyttöön, mutta osan oon laittanut vähin äänin eteen päin kierrätykseen.

Muutenkin siskon tyyli antaa lahjoja on vähän niin kuin "määrä korvaa laadun". Paketissa saattaa olla vaikka kaulahuivi, tyynynpäällinen, kakkuvuoka, korvikset ja biletoppi. Kivempi lahja olis vaikka yksi pieni juttu, jossa olis ajatusta mukana. Ei mitään kassillista omia roskia....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuohi nimissäni.

Voi kun olisikin pilaa mutta ei, eräs ystäväni muutama vuosi sitten antoi minulle joululahjaksi vuohen nimissäni johonkin kehitysmaahan.

Ihan paras lahja. Aikuiset eivät tarvitse joululahjoja. En halua kotiini mitään sellaista tavaraa, jota en ole itse valinnut. Joten mieluiten lahja hyväntekeväisyyteen.

Samaa mieltä - oiva lahja. Itse olen antanut esim puurolahjoja (spr) - toivottavasti lahjojen saajat eivät ole pitäneet niitä surkeinpina...

Liian pienet paidat, yöpaidat, pikkuhousut ym. Pakkoko on tuommoisia ostaa, jos ei kokoa tiedä. Sitten kysellään, oliko hyvä.

Sellaisen henkilön elämänkerta, josta en ollut pätkääkään kiinnostunut. Kirja oli kuntonsa perusteella vielä hankittu jostakin divarista euron hintaan.

Esikoinen oli vauva, ja sain miehen kummeilta joululahjaksi Kevyet herkut - keittokirjan. 

Sain pari vuotta sitten Nationalismia käsittelevän kirjan (E. Hobsbawm: nations and nationalism), joka on kirjoitettu lähes 30 vuotta sitten.

Siinä kerrottiin, että nationalismi kuuluu menneisyyteen eikä sitä ole odotettavissa enää 2000-luvulla. Että tämmöinen kirja yhteiskuntatieteiden opiskelijalle 25-vuotislahjaksi.

hevonkatti kirjoitti:

Sain pari vuotta sitten Nationalismia käsittelevän kirjan (E. Hobsbawm: nations and nationalism), joka on kirjoitettu lähes 30 vuotta sitten.

Siinä kerrottiin, että nationalismi kuuluu menneisyyteen eikä sitä ole odotettavissa enää 2000-luvulla. Että tämmöinen kirja yhteiskuntatieteiden opiskelijalle 25-vuotislahjaksi.

Ehkä toivoit henkilökohtaisempaa vai mikä mättää? Ennustukset kuitenkin kävivät toteen eli mielenkiintoinen kirja sinänsä juuri alasi opiskelijalle..

Ryhtiliivi.Ihan,kuin en itsekin jo ole tietoinen huonosta ryhdistä.

Ex-miehen lahjat olivat vähän sinne päin, mitä olin toivonut. Yhtenä jouluna toivoin Secret curl - kiharrinta, joka tavallaan imaisee hiukset sinne sisään ja kihartaa. Sain mieheltäni kyllä lahjaksi kihartimen, mutta sellaiset "piippaussakset", joita minulla on ollut elämäni varrella ihan riittävästi. Tämä lahja jäi kaapin perukoille. Ei huono, mutta ei sellainen kuin toivoin.

Kirjan "Sinun kanssasi surussa". Ei ollut kukaan läheinen kuollut edes, siis ihan käsittämätön "lahja".

En ikinä antaisi kelleen tuollaista kirjaa synttärilahjaksi.