Lue keskustelun säännöt.
Opetatko lapsillesi hyväksymään kaikki ihmiset
02.05.2021 |
Yhteiskuntahan koostuu erilaisista ihmisistä. Kaikkia tarvitaan.
Vastaat tähän myönteisesti, mutta ajattelet, että vain sinunlainen on hyvä ihminen ja vain kaltaisesi ovat osa yhteiskuntaa.
Kommentit (33)
Tässä meidän tarina... Tutustuin ystävääni, kun hänen pieni poikansa oli viiden. Meistä tuli nopeasti hyvät ystävykset ja sain seurata pojan kehitystä. Hän rakenteli onnellisena robotteja ja juoksi kesäisin perhoshaavin kanssa niityllä. Kaikki oli niin hyvin... Koulussa opettajat ennustivat pojasta tulevan vielä jotain suurta, hän rakasti tarinoita Etelämantereesta ja kaukaisten saarten eläimistä. Muistan kuin eilisen päivän sen alkusyksyisen päivän kauan sitten, kun ystäväni uskoutui minulle suuren salaisuuden: Poika oli kertonut haaveilevansa omasta tyttöystävästä, jonka kanssa nukkua öitä laavulla ja mennä yhdessä luonnontieteelliseen museoon. Ne sanat saivat minut hymyilemään sisäisesti... Aika kului ja pojan lukio alkoi, yläasteella hän oli vielä saanut seurata sivusta kuinka pärinäpojat kyyditsivät kylän tyttöjä. Jokin pojassa muuttui, hänestä tuli kotona hiljaisempi ja varautunut. Poika opiskeli edelleen historiaa loistavin arvosanoin, mutta jokin oli toisin ja yritimme selvittää mitä oli tapahtunut. Lukion ollessa lopuillaan toivoimme armeija vuoden ja opiskelemaan lähdön auttavan, kenties poika oli ainoastaan uusien kuvioiden tarpeessa. Poika opiskelikin poliittista historiaa vuoden verran, mutta palattuaan kesäksi kotiin, seurasi romahdus... Nyt tuo ennen niin iloinen poika on elänyt jo vuosia vuoteen omana. Niin se elämä voi muuttua...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan vierastamaan pahojen seuraa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakkohan kaikki ihmiset on hyväksyä. Kun tämän sisäistää, elämä helpottuu paljon.
Se on sitten eri asia, hyväksyykö kaikkien teot ja käytöksen. Olen opettanut omille lapsilleni, että koulussa, harrastuksissa ja töissä jokaisen kanssa täytyy yrittää tulla toimeen, mutta muuten jokainen saa viettää aikaansa niiden kanssa joiden haluaa.
Olen opettanut, ja jokainen saa tykätä mistä tykkää, unelmoida mistä tykkää ja olla sellainen kuin on. Totta kai mitä vanhemmaksi tulee, sitä monimutkaisemmaksi kaikki menee, mutta minusta on hyvä pohja se, että elä ja anna toisten elää.
Ja vaikka emme tunnusta mitään uskontoa, minusta on äärimmäisen hyvä ajatus se, että tee toisille miin kuin haluat itsellesi tehtävän.
Tähän voisin sanoa amen minäkin, vaikken ole uskonnollinen. Sanonpa vielä senkin, että on helppo olla suvaisevainen ilman elämänkokemusta. Siinä nuoruuden ideologiassa. On esimerkiksi helppo huutaa jonkun lapsettoman poliitikon, miten hirveää on, kun alueet eriytyvät. Mutta kun opiskeluaikana asuin sitten nk. ongelma-alueella, tuoleja lensi päähän ikkunasta, jos kävelit väärään aikaan ikkunan alta, somalipojat häiriköivät kaikin tavoin jne, niin kyllä ymmärrän, että kynnelle kykenevät haluavat rauhallisille alueille, tahtovat lapsilleen koulurauhan.
Mun lapsella oli pienenä kaveri, jonka äiti sanoi että he oli ihan tarkoituksella halunneet hänet integroituun ryhmään, jossa erityislapsia, että tottuu kaikenlaisiin ihmisiin. Kaunis ajatushan se on, mutta itse olen aina luottanut, että elämä tuo tarpeeksi vaikeuksia ilman että niihin tarvitsee erikseen totuttautua. Omakin lapsi siis oli erityisessä ryhmässä kun sai paikan sieltä ja ihania kavereita hänellä oli, mutta sai myös turpaansa siellä kaverin raivokohtauksesta ja tällaisia jouduin selvittelemään, hoitajat oli väsyneitä, resurssipula oli ongelma ja muuta.
Minäkin opetin lapsilleni koulun alkutaipaleella, että kaikkien kaveri tulee olla ja ymmärtää muita. Kun sitten toistuvasti selvittelin outoja tilanteita, käsiksi käymisiä, oma lapseni joutui sietämään erityislasten outoa käytöstä siten, että moni asia liitettiinkin hänen syyksi, niin muutin mieleni. Olen neuvonut olemaan vain hyvien kaverien kanssa.
Sehän on aivan kohtuutonta vaatia lasta olemaan kaikkien kaveri. Se riittää, ettei ketään kohtaan ole tahallaan ilkeä. On ihan hölmöä, että joidenkin mielestä esim. synttäreille pitäisi kutsua koko luokka. Teeskentelyä, josta ne tavan vuoksi kutsutut muksutkaan tuskin ilahtuvat.
Vierailija kirjoitti:
Uskallatteko päästää lapsen leikkimään skorpionin kanssa ilman että varoitatte häntä skorpionien vaarallisista tavoista?
Hyvä kun nostit tämän tärkeän pointin esille. Ei todellakaan mennyt meidän kiltti Vaaka tai herkkis Kala marraskuussa luokkakaverin synttäreille ja olen kieltänyt koulussakin veljeilemästä mokoman pirunsikiön kanssa.
En opeta. On olemassa ihmisiä, joita ei ole oikeastaan mitään syytä hyväksyä edes ihmisiksi. Vaikka nyt jotkut sarjamurhaajat yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset hyväksyy automaattisesti kaikenlaiset ihmiset. Vanhempi voi opettaa vain omat ennakkoluulonsa.
Mun lapseni oli 6v kun hän Ranskassa rannalla kertoi innoissaan tavanneensa ystävän jolla oli ihmeellisen kaunis ruskea iho. Se oli jotain todella erikoista, ikinä ennen nähnyt sellaista!
Näin ihmetteli lapsi joka oli viettänyt 4 aiempaa vuotta todella tummaihoisen afrikkalaispojan ja 3 kolumbialaisen lapsen kanssa:)
Vanhemmat opettavat vain oman suhtautumisensa hyvässä ja pahassa.
Mun isäni sanoi aina että sitten kun on niin äärettömän paljon parempi, fiksumpi yms voi arvostella muiden tekemisiä. Sitä päivää ei ole vielä tullut jolloin olisin niin paljon muiden yläpuolella:)
En todellakaan opettanut hyväksymään kaikenlaisia ihmisiä, koska laiskoja huijareita ei tarvitse hyväksyä! Heitä on joka tapauksessa ja heitä pitää osata välttää, mutta mitään hyväksynnänpakkoa ei ole olemassa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetan, omakin lapseni on sitä paitsi hyvin persoonallinen tapaus.
Vierailija kirjoitti:
En opeta. On olemassa ihmisiä, joita ei ole oikeastaan mitään syytä hyväksyä edes ihmisiksi. Vaikka nyt jotkut sarjamurhaajat yms.
Tapaako lapsesi paljonkin noita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en todellakaan opeta hyväksymään ihan kaikkia. Lähinnä tarkoitan kierpjaaikuisia, joilla voi olla pahat aikeet. Aina ei pidä sokeasti luottaa. En tietenkään halua lasteni pelkäävän, mutta joitain mahdollisia vaaranmerkkejä on lapsen hyvä tunnistaa, ettei joudu pulaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset hyväksyy automaattisesti kaikenlaiset ihmiset. Vanhempi voi opettaa vain omat ennakkoluulonsa.
Kiva ajatus, mutta valitettavasti väärin. Asia on päinvastoin. Ihminen nimenomaan opetetaan toimimaan muiden kanssa sopuisasti ja yhteistoiminnassa. Lapsen primitiivinen tapa toimia sosiaalisesti on kaikkea muuta kuin toisia huomioiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mus limeja ei pidä hyväksyä sivistyneeseen Suomeen ettei käy kuin Ruotsille, Tanskalle tai esimerkiksi Ranskalle.
On pelottavaa ajatella että joku opettaisi lapselleen että heitäkin tarvitaan Suomessa.
Uskallatteko päästää lapsen leikkimään skorpionin kanssa ilman että varoitatte häntä skorpionien vaarallisista tavoista?