Oliko teidän lapsuudessa sellaista sunnuntaisin ettei saanut tehdä mitään?
Ei siivota eikä juuri muutakaan tehdä? Mun kotona oli. Johtui mun isäni uskovaisen äidin opetuksista.
Kommentit (23)
En ole uskovaisesta perheestä, mutta kyllä mun lapsuudessani 1960-luvulla sunnuntait silti oli nk lepopäiviä. Isäni oli yksinyrittäjä eikä koskaan pitänyt kesälomaakaan, mutta sunnuntaisin ei ollut töissä. Mulle siis jo lapsena sunnuntaista tuli tärkeitä päiviä, koska silloin sain olla isän kanssa. Muina viikonpäivinä isä lähti töihin ennenkuin heräsin ja tuli töistä vasta sen jälkeen, kun olin jo nukkumassa.
Meillä ei sunnuntaisin tehty eikä taphtunut mitään. Oli todella tylsää. Ei saanut soittaa eikä käydä hakemassa kavereita ulos.
Mä varmaan inhoan joulua ja pääsiäistä niin paljon sen vuoksi, että oltiin aina kotona eikä silloin saanut tehdä mitään moneen päivään. Nyt kun kaupat saa olla auki, niin on olo noiden juhlapyhien kohdalla helpottunut kun on sitten edes jotain tekemistä jos tulee tylää :) Pelkkä tietoisuus siitä, että pääsee kauppaa, riittää.
Ei ollut. Perheeni oli ihan normaali perhe eikä mikään sekopääussariperhe