40-50v naiset, miten usein näette ystäviä?
Itsestäni on tullut vähän erakko. En jaksa nähdä ihmisiä usein varsinkaan jos sattuu monta ehdotusta esim. viikonlopulle. Välillä tämä mietityttää kun onhan ystävyyssuhteet tärkeä voimavarakin.
Kommentit (11)
Kerran vuodessa, kesälomalla. Talvella en jaksa, työ imee kaikki mehut.
Silloin, kun kummallekin sopii. En viikottain. Enkä edes kuukausittain.
Kotikaupungissaliian vähän ystäviä. Tosi ystävän kanssa pyrin näkemään väh kerran vuoteen. Näitä ihan kivoja saman kaupungin tyyppejä tapaan harvemmin kuin kuukausittain.
Liian harvoin. Ei vain jaksa, ja tietty korona-aika on pahentanut tilannetta entisestään.
Ei mulle ole kuin yksi ystävä, nähdään ehkä kerran parissa vuodessa, soitellaan muutaman kuukauden välein.
Viime vuonna nähtiin tosi vähän, mutta nyt yritetään nähdä silloin tällöin lenkillä. Ollaan pidetty yhteyttä kuitenkin videopuheluilla tai muuten vaan soiteltu säännöllisesti.
En oikeastaan koskaan. Minulle riittää perhe ja työkaverit, ja tieto siitä, että ne ystävät on kyllä olemassa.
Asun yksin, olen aina ollut melko erakko. Nyt kun taas yksi suhteentynkä tuli päätökseen, päätin nähdä ainoaa naispuolista ystävääni useammin. Tajusin hänen arvonsa selvemmin.
Jos on yksikin ihminen, johon voi luottaa ja jolle voi olla rehellinen elämästään, se on jo aarre. Ystävyys tekee elämästä elämisen arvoista. Ja se yksi riittää.
Ei ole ystäviä. Varmaan nykyään ihan hyväkin näin, en jaksaisi varmaan nähdä koskaan.
Ei ole enää ystäviä. Mikä voimavara se muka on, joka esittää vaan lisää vaatimuksia, muttei mitenkään edistä niitä velvoitteita joista on pakko selvitä?