Miksi nykyään lapsiperheet haluavat asua jossain betoniviidakossa?
Kommentit (39)
Koska on varaa asua palveluijen keskellä ja harrastusten vieressä. Terveisiä Helsingin keskustasta.
Kaupunkivilla Kalasatamassa, koulu ja päiväkoti pihatien toisella puolella. Ei tarvitse edes pukea lapsia, riittää, kun laittaa kengät jalkaan ja vaatteet kainaloon. Vanhempien työpaikkaan kävelymatka, kaikki palvelut 500 metrin säteellä, vene Kulosaaren laiturissa.
Helppo arki ja juhla!
Vierailija kirjoitti:
Koska on varaa asua palveluijen keskellä ja harrastusten vieressä. Terveisiä Helsingin keskustasta.
Miten varmistatte puhtaan hengitysilman esim. jos samassa talossa joku sairastuisi koronaan?
Tuollaisessa ympäristössä lapset eivät opi liikkumaan kunnolla. Metsät ja epätasaiset alustat puuttuvat. Ja alle kouluikäisiä ei turvallisuuden vuoksi voi usein edes päästää kävelemään itse, jotta eivät jää auton alle, vaan joutuvat istumaan rattaissa (moni tekee tätä toki myös ilmaisen joukkoliikennematkan vuoksi).
Koska siellä Voikkaan perämetsissä ei ole töitä.
Hyvin harva työ on sellaista että sen voi hoitaa 100% etänä.
Kaikki meistä ei ole only fansissa, osa meistä tekee oikeita töitä.
Vierailija kirjoitti:
Koska on varaa asua palveluijen keskellä ja harrastusten vieressä. Terveisiä Helsingin keskustasta.
Kyllä varaa on mutta ei halua asua palvelujen keskellä. Oma rauha kaukana palveluista on parasta:) Ei se monella ole rahasta kiinni vaan halusta :)
Vierailija kirjoitti:
Koska on varaa asua palveluijen keskellä ja harrastusten vieressä. Terveisiä Helsingin keskustasta.
En pidä minään jossain Helsingin keskustassa asumista. Arvostan paljon enemmän maaseutua. Kyllä rahaa löytyy.
No ei kyllä haluta! Kolmen lapsen kanssa on ihanaa ja helppoa asua maalla isossa talossa ja omistaa iso piha. En varmaan ikinä uskaltaisi kaupungissa päästää lapsia yksinään edes talon leikkipuistoon leikkimään. Täällä ei tosiaan tarvitse miettiä, että joku hullu tekisi jotain lapsille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska on varaa asua palveluijen keskellä ja harrastusten vieressä. Terveisiä Helsingin keskustasta.
Kyllä varaa on mutta ei halua asua palvelujen keskellä. Oma rauha kaukana palveluista on parasta:) Ei se monella ole rahasta kiinni vaan halusta :)
Jaa, ajattelit sitten että sinun halut ovat kaikkien haluja? Vaikuttaa siltä kun lukee näitä aloituksia siitö kuinka kaikkien pitäisi asia jossain maaseudulla.
Hyvin hoidetut ulkoilualueet ja leikkipuistot ovat nurkan takana. Laadukkaisiin harrastuksiin ei tarvitse kuskata.
Sisäpihalle voi istuttaa kukkia ja istua keinussa. Lapset oppivat ihanan sosiaalisen kantakaupungin elämäntyylin.
Siinä pari syytä.
Jos siellä maaseudulla on niin mukavaa omassa rauhassa miksi haluatte että kaikki muutkin muuttavat sinne?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin hoidetut ulkoilualueet ja leikkipuistot ovat nurkan takana. Laadukkaisiin harrastuksiin ei tarvitse kuskata.
Sisäpihalle voi istuttaa kukkia ja istua keinussa. Lapset oppivat ihanan sosiaalisen kantakaupungin elämäntyylin.
Siinä pari syytä.
Urbanisaatio on globaali ilmiö. On mukavaa kun lapsi kasvaa urbaaniin sosiaalisuuteen ja pärjää sillä ympäri maailmaa. Ei tarvitse lepakkona mennä pitkin seiniä, jos naapurista lattialauta narahtaa tai lenkkipolulla tulee vastaan joku muukin.
Kaikille omakotitalon pitäminen ei ole mieluinen koko elämän harrastus. Eikä elämän käyttäminen autoiluun.
Mieluummin urheilen, panostan uraan ja vapaa-aikaan.
Jokainen joutuu omalla kohdallaan miettimään mitä ympäristöltään haluaa. Ikävä kyllä kaikki eivät myöskään voi valita. Esim. vävylläni on työpaikka Helsingissä ja maatila Itä-Suomessa. Hän ei varmasti ole ainut "pakon edessä" Helsingissä asuva. Kaikki aina hokevat, että työpaikan vuoksi pitää olla valmis muuttamaan, oli se työ missä tahansa.
Tuo on sosialistisen yhteiskunnan ihanne.
Neuvostoliitossa kaupunkisuunnittelu lähti siitä, että tehdään suuria asumuskomplekseja, joissa on suhteellisen pieniä asuntoja perheille. Talojen alakerrassa, katutasossa, on erilaisia palveluja, kuten parturi, sisäliikuntamahdollisuudet, kirjasto, elintarvikekauppa jne. Usein myös päiväkoti lapsille, koska sosialistisessa yhteiskunnassa myös äidit käyvät työssä kodin ulkopuolella. Kompleksien keskellä on puistoalue, missä on penkkejä istuskelua varten ja lasten leikkipuisto.
Suht lähellä - ehdottomasti kävelymatkan päässä - asuinkomplekseja on metroasema, raitiovaunu- tai linja-autopysäkki. Omia autoja ei sosialistisessa yhteiskunnassa tulisi juuri tarvita.
Tällaisella suunnittelulla saavutetaan etuja mm. kunnallistekniikan kustannuksissa, kun esim. sähö- ja kaukolämpöverkon ei tarvitse olla äärettömän laajoja suuren osan ihmisistä asuessa melko suppealla maa-alueella. Toisaalta taustalla on myös sosialistien ajatus siitä, että ihmisten on hyvä olla toistensa lähellä ja tekemisissä toistensa kanssa - se lujittaa yhteisöä ja kasvattaa ihmisyyttä.
Kannattaa myös muistaa, että me kaikki muualta tulleet ei olla pakon edessä tänne muutettu tai pakon edessä täällä pysytty. Olen itse viettänyt lapsuuteni korpikuusien seassa, en sinne enää kaipaa.
palvelut on lähellä, raha ratkaisee ja seurataan tuttujen
esimerkkiä
Vierailija kirjoitti:
Tuo on sosialistisen yhteiskunnan ihanne.
Neuvostoliitossa kaupunkisuunnittelu lähti siitä, että tehdään suuria asumuskomplekseja, joissa on suhteellisen pieniä asuntoja perheille. Talojen alakerrassa, katutasossa, on erilaisia palveluja, kuten parturi, sisäliikuntamahdollisuudet, kirjasto, elintarvikekauppa jne. Usein myös päiväkoti lapsille, koska sosialistisessa yhteiskunnassa myös äidit käyvät työssä kodin ulkopuolella. Kompleksien keskellä on puistoalue, missä on penkkejä istuskelua varten ja lasten leikkipuisto.
Suht lähellä - ehdottomasti kävelymatkan päässä - asuinkomplekseja on metroasema, raitiovaunu- tai linja-autopysäkki. Omia autoja ei sosialistisessa yhteiskunnassa tulisi juuri tarvita.
Tällaisella suunnittelulla saavutetaan etuja mm. kunnallistekniikan kustannuksissa, kun esim. sähö- ja kaukolämpöverkon ei tarvitse olla äärettömän laajoja suuren osan ihmisistä asuessa melko suppealla maa-alueella. Toisaalta taustalla on myös sosialistien ajatus siitä, että ihmisten on hyvä olla toistensa lähellä ja tekemisissä toistensa kanssa - se lujittaa yhteisöä ja kasvattaa ihmisyyttä.
tarkoitat varmaan kommunistinen ihanne?
Kaikilla on eri maku