Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kuinka vaikeat ne Aalto-yliopiston pääsykokeet ovat nykyään?
29.04.2021 |
Aiheena tietotekniikka pääaineena. Itse en ole kyseistä alaa opiskellut pääaineena.
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Täältä ne voi katsoa. Myös pisterajat löytyy netistä. Mikäli ei ole ensikertalainen niin paikkoja on vähemmän tarjolla, joten kilpaillaan muutamista paikoista per koulutus.
Kyllä vetää tiukille! Mediasta saa aina lakkiaisten lähestyessä sellaisen kuvan, että kymmenen ällää kirjoittaneita ihmelapsia on vaikka kuinka paljon.
Nyt kyllä kostautuu se, ettei juuri ole lukenut ja kirjoittanut mitenkään kunnianhimoisesti äidinkieltään. Jos olisi hoitanut homman kunnolla, olisi pistesaldo eri. Jotenkin se painotus matematikka, fysiikka, kemia ja etenkin tietokoneiden kanssa touhuaminen jo pienestä pitäen vetivät mennessään.
Nyt valmennuskurssilainen nukkui päiväunet ja istuu tekemässä tehtäviä. Sanoi, että vaikuttaa vaikealta. Minä siihen, että yritä parhaasi ja käytä nyt kaikki aika hyväksesi. Mitäpä muuta tuohon voi sanoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Aallon tietotekniikkaan pääsi EEE -todistuksella. Ei tarvinnut älliä.
Viime vuonna otettiin koronan takia poikkeuksellisen paljon sisään papereilla. Lisäksi viime vuonna oli vielä voimassa se sääntö, että kaikki tasapisteissä alarajalla olleet otettiin sisään, kun taas tänä vuonna arvotaan, jos alarajalla on tasapisteissä enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja (tosin sitä ennen katsotaan ensin pitkän kielen arvosana). Saattaa siis hyvinkin olla, että EEE-rivi ei tänä vuonna riitä Aallon tikille.
Ja tietämättömille tiedoksi, että mitkä tahansa kolme E:tä eivät viime vuonnakaan riittäneet, vaan niiden piti olla nimenomaan pitkästä matematiikasta, äikästä sekä fysiikasta tai kemiasta.
Kuinka papereilla suoraan sisäänpäässeet ovat sopeutuneet valitsemiinsa linjoihin? Ovatko olleet tyytyväisiä?
Vierailija kirjoitti:
Ei ne kovin vaikeita, mutta jos et pääse millekkään linjalle sisään, niin ei varmaan ole sua varten. Pääsykokeiden jälkeen vasta ne haasteet alkaa.
Ei sitä nyt kovin monelle alalle kannat samanaikaisesti yrittää hakea; ellei se käy luontevasti ja helposti.
Aika moni käy pääsykokeissa useammin kuin kerran tai kaksi päästäkeen "omalle alalleen" ja kun eivät uskalla tai halua ottaa ensimmäistäkään "väärän alan" mutta yleisesi arvosteun alan paikkaa vastaan, vaikka saisivatkin koska pelkäävät menettävänsä "ensikertalais-statuksensa"....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Aallon tietotekniikkaan pääsi EEE -todistuksella. Ei tarvinnut älliä.
Viime vuonna otettiin koronan takia poikkeuksellisen paljon sisään papereilla. Lisäksi viime vuonna oli vielä voimassa se sääntö, että kaikki tasapisteissä alarajalla olleet otettiin sisään, kun taas tänä vuonna arvotaan, jos alarajalla on tasapisteissä enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja (tosin sitä ennen katsotaan ensin pitkän kielen arvosana). Saattaa siis hyvinkin olla, että EEE-rivi ei tänä vuonna riitä Aallon tikille.
Ja tietämättömille tiedoksi, että mitkä tahansa kolme E:tä eivät viime vuonnakaan riittäneet, vaan niiden piti olla nimenomaan pitkästä matematiikasta, äikästä sekä fysiikasta tai kemiasta.
Äikästä teknilliseen korkeakouluun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Aallon tietotekniikkaan pääsi EEE -todistuksella. Ei tarvinnut älliä.
Viime vuonna otettiin koronan takia poikkeuksellisen paljon sisään papereilla. Lisäksi viime vuonna oli vielä voimassa se sääntö, että kaikki tasapisteissä alarajalla olleet otettiin sisään, kun taas tänä vuonna arvotaan, jos alarajalla on tasapisteissä enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja (tosin sitä ennen katsotaan ensin pitkän kielen arvosana). Saattaa siis hyvinkin olla, että EEE-rivi ei tänä vuonna riitä Aallon tikille.
Ja tietämättömille tiedoksi, että mitkä tahansa kolme E:tä eivät viime vuonnakaan riittäneet, vaan niiden piti olla nimenomaan pitkästä matematiikasta, äikästä sekä fysiikasta tai kemiasta.
Äikästä teknilliseen korkeakouluun?
Näin se nyt vain on. Jopa niin, että hakija, jolla on L pitkästä matematiikasta ja äikästä sekä E fysiikasta tai kemiasta, saa paperivalinnassa enemmän pisteitä kuin hakija, jolla on L pitkästä matematiikasta ja fysiikasta tai kemiasta, mutta E äikästä. Ja sama juttu on silloinkin, jos laitat L:n tilalle E:n ja E:n tilalle M:n.
Jos näistä kolmesta aineesta on samat pisteet, ratkaisee pitkän kielen arvosana. Jos sekin on sama, arvotaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus vuonna 1 ja 2 kun itsekin pyrin Aallolle, tai TKK se silloin oli, niin laitoin ykkösvaihtoehdoksi fysiikan. Matematiikan kokeesta sain täydet mutta fysiikan kysymykset oli hvtin vaikeita, paljon pahempia kuin lukiossa. Kyllä loppujen lopuksi fysiikalle pääsin mutta kyllä siihen kaikki ensisijaispisteet ja muut tarvittiin.
Silti sisäänpääsy oli helpompaa kuin ulospääsy. Kaikki kirjat oli englanniksi ja se fysiikka oli ihan omituista. Vasta viimeisenä opiskeluvuotena alkoi homma valjeta ja diplomityö oli jo ihan hauskaa vaikka sen tehtävän ratkaisemiseen piti kaikki matematiikan osaaminen pistää peliin. Ei niin pahoja dippatöitä enää ihmisille anneta, tai jos annetaan niin siinä on ohjaus koko ajan mukana ettei homma karahda kiville. Minä tein kaiken yksin.
Tämmöisiä muistoja siltä ajalta
Oliko helppoa lähteä työelämään opintojen jälkeen?
Mitä luulet? Ei tarvinnut paljon muuta kuin kertoa, että on fyssalta niin kysyttiin suurin piirtein, että koska voit alottaa? Nyt en tiedä mutta silloin fyssalla oli hyvä maine. Sain muuten ensimmäisen oikean työpaikkani kun en ollut vielä edes valmistunut, ja kuulin jälkeenpäin, että samaa paikkaa oli hakenut 10 tohtoria.
Eikös tuo sun viimeinen kommentti ole hieman ristiriidassa sen väitteen kanssa, että töitä on/oli helppo saada?
Töitä on helppo saada jos on osaamista. Pätee kaikilla aloilla. Joillakin tiedekunnilla on sen lisäksi vielä hyvä maine kun niistä valmistuu yleensä hyviä tyyppejä. Niihin kannattaa pyrkiä opiskelemaan jos pitää työpaikan saantia tärkeänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lähihoitaja-kommentti lienee trollailua, mutta pakko kommentoida että itse aikanaan keksin abivuonna haluavani silloiseen Teknilliseen korkeakouluun. Matematiikan arvosanat olivat siihen asti heiluneet 6-7 kieppeillä ja yksittäisiä kaseja. Pänttäsin niin maan hemmetisti yo-kirjoituksiin matematiikkaa ja fysiikkaa ja sain tiristettyä eximiat. Pääsykokeet menikin melkein samoilla pänttäämisillä ja pisteeni riittivät sen vuoden haussa kaikkialle muualle paitsi teknilliseeen fysiikkaan (jonne en edes hakenut) ja tuotantotalouteen. Että ihan mahdollista päästä sisään ilman sitä laudatur-rivistöä.
Niin, ja valmistuinkin ihan hyvillä arvosanoilla.
Ei ole trollailua. Minulla on hieman skeptinen kuva hakijan pitkäjänteisyydestä. Muutaman kuukauden jaksaa nyt päntätä ja laskea mutta jaksaako vuosia? Siksi työllistävä tutkinto välivuosille sijasta on mielestäni ihan asiallinen ehdotus.
Tuosta Tampereesta tuli mieleen, ettei se nuori lääkäriksi vuodesta toiseen haluava suostu minnekään muualle kuin Helsinkiin. Pisteet olisivat riittäneet viimeksi Tampereelle mutta niin kauas ei nykyaikana näköjään uskalla nuoriso muuttaa.
Yhtä ja samaa opiskelua se kai joka paikassa Suomessa on? Opiskelee ja käy töissä niin on aivan sama, että missä muutaman opiskeluvuotensa viettää.
Teki todennäköisesti elämänsä suurimman virheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Aallon tietotekniikkaan pääsi EEE -todistuksella. Ei tarvinnut älliä.
Viime vuonna otettiin koronan takia poikkeuksellisen paljon sisään papereilla. Lisäksi viime vuonna oli vielä voimassa se sääntö, että kaikki tasapisteissä alarajalla olleet otettiin sisään, kun taas tänä vuonna arvotaan, jos alarajalla on tasapisteissä enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja (tosin sitä ennen katsotaan ensin pitkän kielen arvosana). Saattaa siis hyvinkin olla, että EEE-rivi ei tänä vuonna riitä Aallon tikille.
Ja tietämättömille tiedoksi, että mitkä tahansa kolme E:tä eivät viime vuonnakaan riittäneet, vaan niiden piti olla nimenomaan pitkästä matematiikasta, äikästä sekä fysiikasta tai kemiasta.
Äikästä teknilliseen korkeakouluun?
Näin se nyt vain on. Jopa niin, että hakija, jolla on L pitkästä matematiikasta ja äikästä sekä E fysiikasta tai kemiasta, saa paperivalinnassa enemmän pisteitä kuin hakija, jolla on L pitkästä matematiikasta ja fysiikasta tai kemiasta, mutta E äikästä. Ja sama juttu on silloinkin, jos laitat L:n tilalle E:n ja E:n tilalle M:n.
Jos näistä kolmesta aineesta on samat pisteet, ratkaisee pitkän kielen arvosana. Jos sekin on sama, arvotaan.
Miksi äikkä on noin tärkeä? Eihän Aallossa äidinkielenopettajia kouluteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Aallon tietotekniikkaan pääsi EEE -todistuksella. Ei tarvinnut älliä.
Viime vuonna otettiin koronan takia poikkeuksellisen paljon sisään papereilla. Lisäksi viime vuonna oli vielä voimassa se sääntö, että kaikki tasapisteissä alarajalla olleet otettiin sisään, kun taas tänä vuonna arvotaan, jos alarajalla on tasapisteissä enemmän hakijoita kuin mitä on paikkoja (tosin sitä ennen katsotaan ensin pitkän kielen arvosana). Saattaa siis hyvinkin olla, että EEE-rivi ei tänä vuonna riitä Aallon tikille.
Ja tietämättömille tiedoksi, että mitkä tahansa kolme E:tä eivät viime vuonnakaan riittäneet, vaan niiden piti olla nimenomaan pitkästä matematiikasta, äikästä sekä fysiikasta tai kemiasta.
Äikästä teknilliseen korkeakouluun?
Näin se nyt vain on. Jopa niin, että hakija, jolla on L pitkästä matematiikasta ja äikästä sekä E fysiikasta tai kemiasta, saa paperivalinnassa enemmän pisteitä kuin hakija, jolla on L pitkästä matematiikasta ja fysiikasta tai kemiasta, mutta E äikästä. Ja sama juttu on silloinkin, jos laitat L:n tilalle E:n ja E:n tilalle M:n.
Jos näistä kolmesta aineesta on samat pisteet, ratkaisee pitkän kielen arvosana. Jos sekin on sama, arvotaan.
Miksi äikkä on noin tärkeä? Eihän Aallossa äidinkielenopettajia kouluteta.
Tämä on oikein hyvä kysymys, enkä tiedä, miksi tähän on päädytty. Sinänsä äikän arvosanan mukana oleminen on minusta ok. Ensinnäkin se kertoo aika hyvin yleisistä opiskelukyvyistä. Lisäksi myös DI:n pitää pystyä kommunikoimaan työstään niin suullisesti kuin kirjallisesti.
Mutta minustakin on käsittämätöntä, että äikän arvosana painaa valinnoissa enemmän kuin fysiikan tai kemian. Tähän on kuitenkin vaikea saada muutosta, koska kysymys on ainakin 7 eri yliopiston moneksi vuodeksi tekemästä sopimuksesta.
Äikkä on joka paikkaan hakiessa todistusvalinnan tärkeä aine. Yksi syy siihen lienee kurssien lukumäärä: mitä enemmän lukiossa pakollisia kursseja, sitä suurempi painoarvo todistusvalinnassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se äikkä siinä mielessä tärkeä, että osaa kirjoittaa Teknisen Korkeakoulun sijaan Teknillinen Korkeakoulu.
Ruotsiksi pitää ymmärtää mikä ero on termeillä teknolog by ja teknologi by.
Vierailija kirjoitti:
Tuleva ylioppilas saa hyvät paperit muttei kuitenkaan L-rivistöä. Siksi laskee jn kaiken työltä ja nukkumiselta ylijäävän ajan.
Minä yritin hänelle neuvoa, että hankkii vaikka lähihoitajan tutkinnon että saa leipää pöytään eikä jättäisi elämänsä tärkeimpiä päätöksiä yhden kortin varaan. Ei suostu hoitoalalle, koska kammoaa ihmisten eritteiden siivoamista.
0/5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täältä ne voi katsoa. Myös pisterajat löytyy netistä. Mikäli ei ole ensikertalainen niin paikkoja on vähemmän tarjolla, joten kilpaillaan muutamista paikoista per koulutus.
https://dia.fi/haluan-diplomi-insinooriksi/arkisto/
Esimerkiksi vuoden 1969 pääsykoetehtäviin verrattuna matematiikan tehtävät ovat naurettavan helppoja eli ne ovat aivan perustehtäviä, jotka matematiikan pitkänä aineena lukeneen ylioppilaan pitäisi osata ns. heittämällä. Tästä ei voi päätellä muuta kuin sen, että osaamisen taso lukioissa on laskenut todella paljon (tai sitten todistusvalinnan jälkeen valittavien osalta ollaan tosi armeliaita osaamisen suhteen).
Vuoden 1969 tehtävissä merkittävä osuus ( 4 tehtävää kymmenestä) edellytti lisäksi differentiaaliyhtälöiden ja vektorilaskennan perustason osaamista. Ne eivät kuuluneet ainakaan kaikkien lukioiden ohjelmaan, joten valmennuskursseille oli aito tarve.
vuoden 1969 teekkari kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täältä ne voi katsoa. Myös pisterajat löytyy netistä. Mikäli ei ole ensikertalainen niin paikkoja on vähemmän tarjolla, joten kilpaillaan muutamista paikoista per koulutus.
https://dia.fi/haluan-diplomi-insinooriksi/arkisto/
Esimerkiksi vuoden 1969 pääsykoetehtäviin verrattuna matematiikan tehtävät ovat naurettavan helppoja eli ne ovat aivan perustehtäviä, jotka matematiikan pitkänä aineena lukeneen ylioppilaan pitäisi osata ns. heittämällä. Tästä ei voi päätellä muuta kuin sen, että osaamisen taso lukioissa on laskenut todella paljon (tai sitten todistusvalinnan jälkeen valittavien osalta ollaan tosi armeliaita osaamisen suhteen).
Vuoden 1969 tehtävissä merkittävä osuus ( 4 tehtävää kymmenestä) edellytti lisäksi differentiaaliyhtälöiden ja vektorilaskennan perustason osaamista. Ne eivät kuuluneet ainakaan kaikkien lukioiden ohjelmaan, joten valmennuskursseille oli aito tarve.
Katselin tuota matematiikan osuutta ja luulin, että kyse oli vitsistä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on helpoimmat suuntautumisvaihtoehdot päästä sisään Aaltoon?
kauppatiede helpoin ja ulsopäsee taatusti helpommin..ainoastaan rahoituksessa vaaditaan hieman pitkää matikkaa
Vierailija kirjoitti:
Onhan se äikkä siinä mielessä tärkeä, että osaa kirjoittaa Teknisen Korkeakoulun sijaan Teknillinen Korkeakoulu.
Ruotsiksi pitää ymmärtää mikä ero on termeillä teknolog by ja teknologi by.
Selvästi sinullekin riittäisi äikässä vielä opeteltavaa. Se ei ole Teknillinen Korkeakoulu, vaan Teknillinen korkeakoulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se äikkä siinä mielessä tärkeä, että osaa kirjoittaa Teknisen Korkeakoulun sijaan Teknillinen Korkeakoulu.
Ruotsiksi pitää ymmärtää mikä ero on termeillä teknolog by ja teknologi by.
Selvästi sinullekin riittäisi äikässä vielä opeteltavaa. Se ei ole Teknillinen Korkeakoulu, vaan Teknillinen korkeakoulu.
Se on muuten äidinkieli eikä mikään äikkä.
Alue: Aihe vapaa
Osa nuorista kuvittelee ihan oikeasti, että se kaikki mielenkiintoinen Suomessa on Helsingissä. Minä itse hain Tampereelle opiskelemaan siksi, että olen työläistaustaisesta kodista ja Tampereella oltiin ainakin minun opiskeluaikoinani hyvinkin rempseitä ja työläishenkisiä. Ihan Hervannan soluasunnossa asuin.
Tampereella oli siihen aikaan ihan normaalia, että opiskelija teki opintojen ohessa jotain hanttihommaa. Ihan duunareiden kanssa samassa työyhteisössä olin ja ainakin minut otettiin hyvin vastaan työyhteisössä.
Sittemmin olen ajautunut töiden vuoksi pääkaupunkiseudulle ja ihan rehellisesti sanottuna muistan lämmöllä Tampereen vuosiani. Pääkaupunkiseudulla on paljon nihkeämpää ja samanlaista yhteishenkeä ei synny varmaan ikinä naapureiden jne kanssa, mitä aikoinaan opiskelijayhteisössä oli.
Oma jälkikasvu kyllä tiedostaa, että heidän isovanhempansa ovat ihan tavallisia duunareita ja emme ole jälkikasvua kermapyllyiksi kasvattaneet. Kaikenlainen turha nirsoilu on kyllä pyritty kitkemään pois.
Nuorinta pidättelee kaveripiiri pääkaupunkiseudulla. Olen kyllä sanonut, että kyllä niiden opintojen ohessa tutustuu uudella paikkakunnalla uusiin ihmisiin jahka korona on ohi tai sitten opiskelijat alkavat pelaamaan frisbeegolfia jne oikein urakalla jos haluavat viettää aikaa yhdessä. Voihan sitä piknikillä istua vaikka toppahaalareissa.
Meillä oli kyllä opiskelijaporukalla aivan järjettömän hauskaa. En ala nyt kertoa kaikkia jäyniä jne niiltä ajoilta tässä. Jos joku arvaa, että minä tässä kirjoittelen niin terveisiä ja nuoruus Tampereella oli kyllä parasta aikaa.