Kuinka vaikeat ne Aalto-yliopiston pääsykokeet ovat nykyään?

Tuleva ylioppilas saa hyvät paperit muttei kuitenkaan L-rivistöä. Siksi laskee jn kaiken työltä ja nukkumiselta ylijäävän ajan.

Minä yritin hänelle neuvoa, että hankkii vaikka lähihoitajan tutkinnon että saa leipää pöytään eikä jättäisi elämänsä tärkeimpiä päätöksiä yhden kortin varaan. Ei suostu hoitoalalle, koska kammoaa ihmisten eritteiden siivoamista.

Ne, jotka ovat päässeet virittelevät jo vappukemuja jossain tuolla.

Juuri joku sanoi, ettei yhtään harjoitellut pääsykokeeseen. Riippuu varmaan paljon hakijasta.

Oma lapseni harjoitteli viikon verran.

Vierailija kirjoitti:

Tuleva ylioppilas saa hyvät paperit muttei kuitenkaan L-rivistöä. Siksi laskee jn kaiken työltä ja nukkumiselta ylijäävän ajan.

Minä yritin hänelle neuvoa, että hankkii vaikka lähihoitajan tutkinnon että saa leipää pöytään eikä jättäisi elämänsä tärkeimpiä päätöksiä yhden kortin varaan. Ei suostu hoitoalalle, koska kammoaa ihmisten eritteiden siivoamista.

Tämäpä kannustavaa vanhemmilta. Lapsi tähtää DI:ksi, ja vanhemmat käskevät lukemaan mielummin lähihoitajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Tuleva ylioppilas saa hyvät paperit muttei kuitenkaan L-rivistöä. Siksi laskee jn kaiken työltä ja nukkumiselta ylijäävän ajan.

Minä yritin hänelle neuvoa, että hankkii vaikka lähihoitajan tutkinnon että saa leipää pöytään eikä jättäisi elämänsä tärkeimpiä päätöksiä yhden kortin varaan. Ei suostu hoitoalalle, koska kammoaa ihmisten eritteiden siivoamista.

Lapselle maailman raskain perseenpesututkinto? Häpeä.

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Vierailija kirjoitti:

Ne, jotka ovat päässeet virittelevät jo vappukemuja jossain tuolla.

Juuri joku sanoi, ettei yhtään harjoitellut pääsykokeeseen. Riippuu varmaan paljon hakijasta.

Oma lapseni harjoitteli viikon verran.

Minulla ei ole ihmelasta. Siksi pakertaa kiltisti vappunakin. Haluaa ensi vappuna sitten juhlia. Ongelmaa ei olisi jos olisi herännyt pakertamaan jo lukiossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleva ylioppilas saa hyvät paperit muttei kuitenkaan L-rivistöä. Siksi laskee jn kaiken työltä ja nukkumiselta ylijäävän ajan.

Minä yritin hänelle neuvoa, että hankkii vaikka lähihoitajan tutkinnon että saa leipää pöytään eikä jättäisi elämänsä tärkeimpiä päätöksiä yhden kortin varaan. Ei suostu hoitoalalle, koska kammoaa ihmisten eritteiden siivoamista.

Tämäpä kannustavaa vanhemmilta. Lapsi tähtää DI:ksi, ja vanhemmat käskevät lukemaan mielummin lähihoitajaksi.

Minä olen ihan realismin säilyttämiseksi kertonut, että elämässään voi opiskella useamman tutkinnon. Minäkin olen opiskellut kolme tutkintoa enkä ole katunut. Jokaisessa työpaikassa olen jotain oppinut.

Ajatus siitä, että jää vuosikausiksi hakemaan tiettyyn opiskelupaikkaan kuulostaa jo nyt ahdistavalta. Sisaruksen lapsi on hakenut lääkikseen viidesti ja elämä viiden vuoden ajan pelkkää kurjuutta ja lääkikseen hakua.

Koe on tekniikan alalla kaikille sama, mutta alakohtaisesti vaihtelee se, paljonko kokeesta tarvitsee pisteitä päästäkseen sisään. Aallon tietotekniikasta sanoisin, että sisäänpääsy on paljon helpompaa kuin ulospääsy valmistuneena. Aallon tutalla tilanne voi olla päinvastainen.

Aallon opettaja

Vierailija kirjoitti:

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Eikös tuo ole vieläkin yksi suosituimpia aloja? Yritin ehdottaa ihan energia-asioiden opiskelua eikä sekään kelvannut vaikka esimerkiksi biotalousinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koodarin hommat ulkoistetaan vaikka Intiaan.

Vierailija kirjoitti:

Koe on tekniikan alalla kaikille sama, mutta alakohtaisesti vaihtelee se, paljonko kokeesta tarvitsee pisteitä päästäkseen sisään. Aallon tietotekniikasta sanoisin, että sisäänpääsy on paljon helpompaa kuin ulospääsy valmistuneena. Aallon tutalla tilanne voi olla päinvastainen.

Aallon opettaja

Mikä vaikeuttaa valmistumista? Mikä vaikeuttaa eniten sisäänpääsyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Eikös tuo ole vieläkin yksi suosituimpia aloja? Yritin ehdottaa ihan energia-asioiden opiskelua eikä sekään kelvannut vaikka esimerkiksi biotalousinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koodarin hommat ulkoistetaan vaikka Intiaan.

Itse asiassa Suomi on kysytty maa tietotekniikan osaajille. Työvoimakulut pienet ja työmoraali korkea. Länsi-Euroopasta ja USAsta saa projekteja tänne jos vaan laitetaan myyjät liikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koe on tekniikan alalla kaikille sama, mutta alakohtaisesti vaihtelee se, paljonko kokeesta tarvitsee pisteitä päästäkseen sisään. Aallon tietotekniikasta sanoisin, että sisäänpääsy on paljon helpompaa kuin ulospääsy valmistuneena. Aallon tutalla tilanne voi olla päinvastainen.

Aallon opettaja

Mikä vaikeuttaa valmistumista? Mikä vaikeuttaa eniten sisäänpääsyä?

Valmistumista vaikeuttaa se, että monet kurssit ovat oikeasti vaativia. Tosin Aallon tefyllä ne ovat vielä vaativampia. Tutalla on aika paljon sellaisia kursseja, joista selviää ihan sillä, että lukee kurssin oppimateriaalin tarpeeksi hyvin. Osa kursseista on kyllä samoja kuin tietotekniikan opiskelijoilla.

Tutalle taas sisäänpääsyraja on selvästi korkeampi kuin tietotekniikkaan. Tutalle otetaan selvästi vähemmän opiskelijoita sisään, ja lisäksi tutalle on vuosien kuluessa kehittynyt jonkinlainen kulttimaine, jonka takia sinne pyrkii paljon lukiossa hyvin menestyneitä ylioppilaita.

10

Ei ne kovin vaikeita, mutta jos et pääse millekkään linjalle sisään, niin ei varmaan ole sua varten. Pääsykokeiden jälkeen vasta ne haasteet alkaa.

Toivottavasti nuoresi laittoi kakkossijalle jonkin sellaisen Aallon hakukohteen, johon on helpompi päästä (vaikka ei tietotekniikkakaan ole kauhean vaikea päästä sisään). Aallon ensimmäisen vuoden tietotekniikan opinnoista lähes kaikki kurssit ovat sellaisia, että ne voi suorittaa, kun on sisällä Aallossa missä tahansa koulutusohjelmassa. Sitten voi vuoden päästä hakea siirtohakua tai hakea uudelleen pääsykokeen kautta tietotekniikkaan.

10

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Eikös tuo ole vieläkin yksi suosituimpia aloja? Yritin ehdottaa ihan energia-asioiden opiskelua eikä sekään kelvannut vaikka esimerkiksi biotalousinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koodarin hommat ulkoistetaan vaikka Intiaan.

Kun koodarin hommat ulkoistetaan Intiaan, se saattaa alujsi näyttää paperilla hyvältä. Mutta lopulta selviää, että siitä ei tule yhtään mitään. Ensin lasketaan oletettu säästö ja hierotaan käsiä. Sitten ihmetellään, kun aikataulut venyy. No lisätään porukkaa, nehän on halpoja. Lopulta siitä sekamelskasta ei kukaan tiedä, kuka tekee mitäkin. Jos homman olisi alunperin tehnyt Suomessa, se olisi tullut sekä halvemmaksi, että myös nopeammin valmiiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Eikös tuo ole vieläkin yksi suosituimpia aloja? Yritin ehdottaa ihan energia-asioiden opiskelua eikä sekään kelvannut vaikka esimerkiksi biotalousinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koodarin hommat ulkoistetaan vaikka Intiaan.

Kun koodarin hommat ulkoistetaan Intiaan, se saattaa alujsi näyttää paperilla hyvältä. Mutta lopulta selviää, että siitä ei tule yhtään mitään. Ensin lasketaan oletettu säästö ja hierotaan käsiä. Sitten ihmetellään, kun aikataulut venyy. No lisätään porukkaa, nehän on halpoja. Lopulta siitä sekamelskasta ei kukaan tiedä, kuka tekee mitäkin. Jos homman olisi alunperin tehnyt Suomessa, se olisi tullut sekä halvemmaksi, että myös nopeammin valmiiksi.

Lisäksi Intiassa ei ole kunnollista työlainsäädäntöä. Joten kun homma on ulkoistettu ja hommat alkaa pyörimään niin koko projektin arkkitehti joka ymmärsi mitä projektissa tehdään ei ilmestykkään aamulla töihin eikä kukaan tiedä onko se sairaalassa vai missä ja liittymäkin suljettu. Mutta se sai edellisenä iltana paremman sopimuksen kilpailijalta ja aloitti siellä het aamusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Eikös tuo ole vieläkin yksi suosituimpia aloja? Yritin ehdottaa ihan energia-asioiden opiskelua eikä sekään kelvannut vaikka esimerkiksi biotalousinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koodarin hommat ulkoistetaan vaikka Intiaan.

Kun koodarin hommat ulkoistetaan Intiaan, se saattaa alujsi näyttää paperilla hyvältä. Mutta lopulta selviää, että siitä ei tule yhtään mitään. Ensin lasketaan oletettu säästö ja hierotaan käsiä. Sitten ihmetellään, kun aikataulut venyy. No lisätään porukkaa, nehän on halpoja. Lopulta siitä sekamelskasta ei kukaan tiedä, kuka tekee mitäkin. Jos homman olisi alunperin tehnyt Suomessa, se olisi tullut sekä halvemmaksi, että myös nopeammin valmiiksi.

Tarkennus. Olen työskennellyt intialaisten kanssa sekä Suomessa että Intiassa joten tiedän asiasta.

Lisäksi Intiassa ei ole kunnollista työlainsäädäntöä. Joten kun homma on ulkoistettu ja hommat alkaa pyörimään niin koko projektin arkkitehti joka ymmärsi mitä projektissa tehdään ei ilmestykkään aamulla töihin eikä kukaan tiedä onko se sairaalassa vai missä ja liittymäkin suljettu. Mutta se sai edellisenä iltana paremman sopimuksen kilpailijalta ja aloitti siellä het aamusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pääaineella ei liene mitään merkitystä itse kokeen vaikeuteen. Sen sijaan pääaineen suosio ja opiskelupaikkojen määrä yhdessä määrittelevät, missä kohtaa rima kulkee.

Eikös tuo ole vieläkin yksi suosituimpia aloja? Yritin ehdottaa ihan energia-asioiden opiskelua eikä sekään kelvannut vaikka esimerkiksi biotalousinsinöörejä tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Koodarin hommat ulkoistetaan vaikka Intiaan.

Kun koodarin hommat ulkoistetaan Intiaan, se saattaa alujsi näyttää paperilla hyvältä. Mutta lopulta selviää, että siitä ei tule yhtään mitään. Ensin lasketaan oletettu säästö ja hierotaan käsiä. Sitten ihmetellään, kun aikataulut venyy. No lisätään porukkaa, nehän on halpoja. Lopulta siitä sekamelskasta ei kukaan tiedä, kuka tekee mitäkin. Jos homman olisi alunperin tehnyt Suomessa, se olisi tullut sekä halvemmaksi, että myös nopeammin valmiiksi.

Lisäksi Intiassa ei ole kunnollista työlainsäädäntöä. Joten kun homma on ulkoistettu ja hommat alkaa pyörimään niin koko projektin arkkitehti joka ymmärsi mitä projektissa tehdään ei ilmestykkään aamulla töihin eikä kukaan tiedä onko se sairaalassa vai missä ja liittymäkin suljettu. Mutta se sai edellisenä iltana paremman sopimuksen kilpailijalta ja aloitti siellä het aamusta.

Tarkennus. Olen työskennellyt intialaisten kanssa sekä Suomessa että Intiassa joten tiedän asiasta.

Tuo lähihoitaja-kommentti lienee trollailua, mutta pakko kommentoida että itse aikanaan keksin abivuonna haluavani silloiseen Teknilliseen korkeakouluun. Matematiikan arvosanat olivat siihen asti heiluneet 6-7 kieppeillä ja yksittäisiä kaseja. Pänttäsin niin maan hemmetisti yo-kirjoituksiin matematiikkaa ja fysiikkaa ja sain tiristettyä eximiat. Pääsykokeet menikin melkein samoilla pänttäämisillä ja pisteeni riittivät sen vuoden haussa kaikkialle muualle paitsi teknilliseeen fysiikkaan (jonne en edes hakenut) ja tuotantotalouteen. Että ihan mahdollista päästä sisään ilman sitä laudatur-rivistöä.

Niin, ja valmistuinkin ihan hyvillä arvosanoilla.

tyhmälle kaikki on vaikeeta, viisaalle ei.