Lue keskustelun säännöt.
Vaikea asumisongelma (poika sanoo että hänen on jo pakko saada oma huone)
27.04.2021 |
Meillä on kiva asunto, kivalla paikalla lähellä kouluja ja mun työpaikkaa. Lasten koulureitti on suht. turvallinen ja naapurissa asuu koulukavereita.
Ainoa miinus on tämän asunnon koko. Meillä on vaan kaks makuuhuonetta (vanhemmilla toinen ja pojilla toinen). Vanhempi poika on jo muutaman kerran kunnolla raivostunut siitä kun kokee ettei koskaan saa omaa rauhaa ja että tarvii oman huoneen. Kolkuttelee jo murrosikää, ens syksynä lähtee seiskalle.
Asutaan helsingissä ja jos isompi asunto halutaan on oikeastaan pakko muuttaa halvemmalle alueelle, täältä ei ole varaa isompaa hankkia. Sitten vaan poikien kaverit jää tänne. En tiedä miten koulujutukin menisi ja kaikki on auki. Toisaalta en edes haluaisi tästä muuttaa ja välillä v*tuttaa kun poika vaatii, mutta oikeesti ymmärrän kyllä että haluaa omaakin tilaa. En tiedä mitä teen, mies on sitä mieltä että hänelle on ihan sama (vuokralla tässäkin asutaan), että oikeastaan hänelle olisi parempikin muuttaa koska työpaikka olisi ehkä sitten lähempänä. Mä oon kuulema tässä se hankala. En tiedä..
Kommentit (673)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy pojalta että miksi on pakko saada oma huone. Muutenkaan ainakaan meillä vinkumisella ei saa mitään.
Kunhan lapsesi on 13 v , saat painetun vihkosen teinin kasvatuksesta, jossa kerrotaan, että myös nuorella on oikeus tiettyyn yksityisyyteen ja siksi hän tarvitsee oman huoneen.
Voi sitä yksityisyyttä järjestää muutenkin, kuin omalla huoneella. Ei se ole mikään välttämättömyys.
Ihan mielenkiinnosta, miten järjestäisit teinipojalle ap:n tilanteessa yksityisyyttä? Saako hän oman kyltin mukaan, jonka voi ripustaa vaikka vessan oveen masturboinnin ajaksi?
Teinin runk.k.uhetket tuskin ovat niin merkittävä asia, että sen takia pitäisi muun perheen tehdä mitään muutoksia. Eiköhän se voi hoitaa homman esim. suihkussa käydessään. Normaalilla ihmisellä kun sen masturbointi ei juuri minuuttia kauempaa kestä, ellei ole por.nolla itseään turruttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EI MITÄÄN TILANJAKAJIA. Äänet kaikuu vaikka ei näy. Pian pojalla alkaa kenties Käymään tyttöjä kylässä ja ette halua pikkuveljeä traumatisoida. Vaikka eivät harrastaisikaan seksiä kaikki pusut, huokailut, puheet, läpsimiset, kutittelut ym kuuluu veljelle..
Jos ei käyttäydy vieraidensa kanssa niin, että tilanjakaja riittää, ei ehkä tarvitse vieraita kutsua? On naurettavaa ajatella, että perheen asumismuodosta päätettäisiin sen mukaan, että teini EHKÄ saa tyttöystävän ja sitä pitäisi päästä n-ussimaan.
Poikahan on vasta 13, eli vuosia aikaa siihen kun tuo alkaa olla ajankohtaista.
Mihin on hävinnyt se vanha hyvä sääntö, että sitten kun on jalat oman pöydän alla (=maksaa itse), on sananvaltaa? Mutta siihen saakka vanhemmat päättää?
Nykyteineistä kyllä kasvatetaan ihan uskomattoman itsekkäitä. Koko perheen pitäisi muuttaa siksi, että teini saa runk.ku- ja nuss.imisrauhaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?
Asumisen maksajat laitettaisiin olohuoneeseen, vaikka nyt asujia on molemmissa makuuhuoneissa 2?
Kyllä, koska asunnon maksajien vuoksi siellä on nytkin 2 tilanteesta kärsivää asukasta eli ne lapset. Miksi aikuisilla ei ole mitään velvollisuutta ottaa muita huomioon?
Varsinkin kun ne vanhemmat ovat tieten tahtoen tehneet enemmän muksuja kuin on vara elättää kunnolla.
Käsite "elättäminen" ei sisällä velvollisuutta tarjota omaa huonetta.
Minä olen olohuoneessa ja lapsella on makuuhuone. Jokaisella pitää olla oma yksityinen alue.
Vierailija kirjoitti:
EI MITÄÄN TILANJAKAJIA. Äänet kaikuu vaikka ei näy. Pian pojalla alkaa kenties Käymään tyttöjä kylässä ja ette halua pikkuveljeä traumatisoida. Vaikka eivät harrastaisikaan seksiä kaikki pusut, huokailut, puheet, läpsimiset, kutittelut ym kuuluu veljelle..
Hyi s a a k e l i ! Siinä todella hyvä syy, miksi teini ei tarvitse omaa huonetta. Tuollaisia asioita voi hoidella sitten aikanaan, kun on muuttanut omaan opiskelukämppäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti aikuisethan ei edes hengaile makuuhuoneessa niin paljon. Teinille taas oma huone on oma maailma, siellä vietetään lähes kaikki aika kotona. Jos vaan saatte parisänkynne johonkin olkkarin nurkkaan niin se kannattaa. Hyvästä asunnosta ja sijainnista ei kannata luopua.
Miten niin aikuiset eivät hengaile makuuhuoneessa? Kun he ovat saaneet siivottua, ruokittua ja pyykättyä, he todellakin tarvitsevat sen oman tilansa, jonne mennä rauhoittumaan. Valitettavasti heilläkään ei ole omaa huonetta, johon voisi mennä huilaamaan, lukemaan tai muuten vain olemaan, koska heidän pitää jakaa makkarinsa puolison kanssa. Ihan samalla tavalla kuin lapset jakavat keskenään huoneen. Se oma huone on myös aikuiselle oma maailma.
Vierailija kirjoitti:
Jännä, ylen jännä miten tästä omasta huoneesta on tullut ihan välttämätön juttu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Sitä ennen lapsilla ei ollut mitään ongelmia jakaa huonetta samaa sukupuolta olevien sisarusten kanssa. Itse asiassa ihan aikuiset, työssäkäyvät ihmiset saattoivat vielä 70-luvulla asua alivuokralaisena yhdessä huoneessa toisen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa!
Ajatelkaa, nekään ei kualleet siihen.
Rajatkaa ap poikien huone jollain seinäkkeillä tai verhoilla niin, että molemmilla on yksityisyyttä.
Oma huone on jonkinlaista ylellisyyttä. Esiteini ei sanele perheen sääntöjä eikä kaikkien tarvitse tanssia lapsen pillin mukaan. Selittäkää mitä sen oman huoneen saaminen käytännössä saattaisi merkitä: muutto, koulun vaihto, menettää nykyiset kaverit (ja velipoika myös, se vaikuttaa häneenkin) tai hyvin minimaaliset taskurahat ja harrastukset tulevaisuudessa koska rahaa ei ole paljon ja isommat asunnot nykyisellä aluella ovat hintavia. Eihän lapsi sellaista osaa miettiä jollei hänelle selitä. Joku kompromissi löytyy varmasti siinä nykyisessäkin asunnossa.
Ja tuosta olohuoneeseen muuttamisesta: on olohuoneita joihin mahtuisi hyvinkin ja sitten on sellaisia joihin ei saa parisänkyä muuta kuin nostamalla sen seinälle Murphy-sängyn malliin tai levittämällä vuodesohvan joka ilta ja sitten siivoamalla sen taas aamulla pois. Itseäni sellainen nyppisi todella paljon plus ettei olisi ollenkaan omaa rauhaa yhtään missään koska lapsethan loikovat tietysti olkkarissa kunnes menevät illalla nukkumaan ja kolistelevat siellä taas aamulla aikaisin uudestaan. Mielelläni antaisin sen isomman makuuhuoneen lasten käyttöön, mutta olkkariin en halua muuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
EI MITÄÄN TILANJAKAJIA. Äänet kaikuu vaikka ei näy. Pian pojalla alkaa kenties Käymään tyttöjä kylässä ja ette halua pikkuveljeä traumatisoida. Vaikka eivät harrastaisikaan seksiä kaikki pusut, huokailut, puheet, läpsimiset, kutittelut ym kuuluu veljelle..
Jos ei käyttäydy vieraidensa kanssa niin, että tilanjakaja riittää, ei ehkä tarvitse vieraita kutsua? On naurettavaa ajatella, että perheen asumismuodosta päätettäisiin sen mukaan, että teini EHKÄ saa tyttöystävän ja sitä pitäisi päästä n-ussimaan.
Poikahan on vasta 13, eli vuosia aikaa siihen kun tuo alkaa olla ajankohtaista.
Mihin on hävinnyt se vanha hyvä sääntö, että sitten kun on jalat oman pöydän alla (=maksaa itse), on sananvaltaa? Mutta siihen saakka vanhemmat päättää?
Nykyteineistä kyllä kasvatetaan ihan uskomattoman itsekkäitä. Koko perheen pitäisi muuttaa siksi, että teini saa runk.ku- ja nuss.imisrauhaa?
Eikö se sitten ole itsekästä, että tekee enemmän lapsia kuin on näille tarjota huoneita? Pidätkö sairaana myös sitä, jos pariskunta asuu kaksiossa yksiön sijaan? Koska eihän nyt ainakaan aviopari koskaan tarvitse yksityisyyttä toisiltaan.
Tilanpuute on aivan normaali syy vaihtaa asuntoa. Jos ap:n pojilla olisi omat huoneet ja perheen vanhemmat asuisivat olkkarissa, pitäisitkö heitä itsekkäinä, jos he haluaisivat vaihtaa asuntoa saadakseen run... - ja nus...rauhaa?
Siis ihanko oikeasti ihmisillä on käsitys, että jokaisella perheen lapsella pitää olla ikioma huone?
Njoo, varmaan helppoa jossain maalla, missä halpoja omakotitaloja riittää, ja niissä huoneita. Mutta kaupunkien kerrostalot on vähän eri juttu. Varsinkin vanhoissa taloissa on usein melko vähän huoneita, vaikka neliöitä olisikin. Ensinnäkin voi olla vaikeaa löytää tarpeeksi suurta asuntoa, rahajutuista puhumattakaan. Ja kun jotkut haluaa sen asunnon olevan myös kiva, ja ehkä hyvällä sijainnilla.
Kannattaa muistaa, että lapset ovat nuoria ja teinejä melko lyhyen aikaa. Sitten ne muuttavat pois kotoa, eivätkä enää tarvitse huonetta jokapäiväiseen käyttöön, vaan vanhoista huoneista tulee ehkä vieras- tai työhuoneita. Siinä sitten vanhemmat on keskenään monien ylimääräisten huoneiden asunnossa, ja sitten puolestaan pitäisi taas etsiä ja vaihtaa pienempään kämppään. Mikäs siinä, jos sellaisesta tykkää, mutta kaikki ei sellaista halua.
Miten olisi huoneen jakaminen jollain kevyellä väliseinällä, kaapeilla tai sermeillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika erikoista, jos perheessä teinit saisi sanella sen, millaisessa tai minkäkokoisessa asunnossa perhe asuu.
Varsinkaan, kun ei ole edes kyseessä mitään äärimmäistä, kuten 30 neliön yksiössä asuvaa 8 henkilön perhettä tai vastaavaa. Neljä ihmistä kolmiossa on ihan okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, ylen jännä miten tästä omasta huoneesta on tullut ihan välttämätön juttu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Sitä ennen lapsilla ei ollut mitään ongelmia jakaa huonetta samaa sukupuolta olevien sisarusten kanssa. Itse asiassa ihan aikuiset, työssäkäyvät ihmiset saattoivat vielä 70-luvulla asua alivuokralaisena yhdessä huoneessa toisen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa!
Ajatelkaa, nekään ei kualleet siihen.
Rajatkaa ap poikien huone jollain seinäkkeillä tai verhoilla niin, että molemmilla on yksityisyyttä.
Oma huone on jonkinlaista ylellisyyttä. Esiteini ei sanele perheen sääntöjä eikä kaikkien tarvitse tanssia lapsen pillin mukaan. Selittäkää mitä sen oman huoneen saaminen käytännössä saattaisi merkitä: muutto, koulun vaihto, menettää nykyiset kaverit (ja velipoika myös, se vaikuttaa häneenkin) tai hyvin minimaaliset taskurahat ja harrastukset tulevaisuudessa koska rahaa ei ole paljon ja isommat asunnot nykyisellä aluella ovat hintavia. Eihän lapsi sellaista osaa miettiä jollei hänelle selitä. Joku kompromissi löytyy varmasti siinä nykyisessäkin asunnossa.
Ja tuosta olohuoneeseen muuttamisesta: on olohuoneita joihin mahtuisi hyvinkin ja sitten on sellaisia joihin ei saa parisänkyä muuta kuin nostamalla sen seinälle Murphy-sängyn malliin tai levittämällä vuodesohvan joka ilta ja sitten siivoamalla sen taas aamulla pois. Itseäni sellainen nyppisi todella paljon plus ettei olisi ollenkaan omaa rauhaa yhtään missään koska lapsethan loikovat tietysti olkkarissa kunnes menevät illalla nukkumaan ja kolistelevat siellä taas aamulla aikaisin uudestaan. Mielelläni antaisin sen isomman makuuhuoneen lasten käyttöön, mutta olkkariin en halua muuttaa.
Aikuiset voi tehdä olohuoneesta oman makuuhuoneen. Sohva hiiteen ja tilalle kunnon sänky. Miksi lapset lojuisivat aikuisten makuuhuoneissa, kun heillä on omat huoneet? Perhe voi viettää yhteistä aikaa keittiössä.
Kauheasti täällä moititaan teiniä, kun se haluaa oman huoneen. Jos lapsi ihan oikeasti kärsii siitä, että ei ole opiskelurauhaa, niin miten tilanne helpottaa myöhemmin? Lapsi muuttaa pois kotoa heti, kun se on mahdollista. Vanhemmat varmaan hyppii tasajalkaa riemuissaan ja läpsyttävät käsiä yhteen, kun vaateliaasta kakarasta pääsee eroon. Eihän siitä saa enää lapsilisääkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi että, mitenköhän minä pärjäsin koko lapsuuteni ja nuoruuteni, kun ei ollut koskaan ikiomaa huonetta. Äidin luona yhteinen huone veljen kanssa ja isän luona yhteinen huone yhden siskon kanssa. Koen, että oli omaa rauhaa ja opiskelurauhaa. Harvemmin kun kumpikaan notkui huoneessa ihan 24/7. Kodissa oli myös muita tiloja, missä oli esimerkiksi sitä opiskelurauhaa tarjolla. Toki näissä jutuissa pitää osata joustaa ja antaa tilaa muillekin, mutta kun siihen tottuu, ei se oikeastaan sen kummempi juttu ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
13-vuotias vaatii omaa huonetta?!
Voi hyvä tavaton.
Käytäthän varmasti kondomia
Minun ainoani alkaa olla jo yli keski-iän. Mutta me asuttiin tilavasti. Ei ollut siis mukulalla tarvetta vinkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?
Asumisen maksajat laitettaisiin olohuoneeseen, vaikka nyt asujia on molemmissa makuuhuoneissa 2?
Niin että "asumisen maksajat" hankkivat lapsia ja sen jälkeen kiusaavat alaikäisiä jälkeläisiään vetoamalla etuoikeuksiinsa, koska "me tää maksetaan"? Siis mitääh??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, ylen jännä miten tästä omasta huoneesta on tullut ihan välttämätön juttu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Sitä ennen lapsilla ei ollut mitään ongelmia jakaa huonetta samaa sukupuolta olevien sisarusten kanssa. Itse asiassa ihan aikuiset, työssäkäyvät ihmiset saattoivat vielä 70-luvulla asua alivuokralaisena yhdessä huoneessa toisen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa!
Ajatelkaa, nekään ei kualleet siihen.
Rajatkaa ap poikien huone jollain seinäkkeillä tai verhoilla niin, että molemmilla on yksityisyyttä.
Oma huone on jonkinlaista ylellisyyttä. Esiteini ei sanele perheen sääntöjä eikä kaikkien tarvitse tanssia lapsen pillin mukaan. Selittäkää mitä sen oman huoneen saaminen käytännössä saattaisi merkitä: muutto, koulun vaihto, menettää nykyiset kaverit (ja velipoika myös, se vaikuttaa häneenkin) tai hyvin minimaaliset taskurahat ja harrastukset tulevaisuudessa koska rahaa ei ole paljon ja isommat asunnot nykyisellä aluella ovat hintavia. Eihän lapsi sellaista osaa miettiä jollei hänelle selitä. Joku kompromissi löytyy varmasti siinä nykyisessäkin asunnossa.
Ja tuosta olohuoneeseen muuttamisesta: on olohuoneita joihin mahtuisi hyvinkin ja sitten on sellaisia joihin ei saa parisänkyä muuta kuin nostamalla sen seinälle Murphy-sängyn malliin tai levittämällä vuodesohvan joka ilta ja sitten siivoamalla sen taas aamulla pois. Itseäni sellainen nyppisi todella paljon plus ettei olisi ollenkaan omaa rauhaa yhtään missään koska lapsethan loikovat tietysti olkkarissa kunnes menevät illalla nukkumaan ja kolistelevat siellä taas aamulla aikaisin uudestaan. Mielelläni antaisin sen isomman makuuhuoneen lasten käyttöön, mutta olkkariin en halua muuttaa.
Aikuiset voi tehdä olohuoneesta oman makuuhuoneen. Sohva hiiteen ja tilalle kunnon sänky. Miksi lapset lojuisivat aikuisten makuuhuoneissa, kun heillä on omat huoneet? Perhe voi viettää yhteistä aikaa keittiössä.
Kauheasti täällä moititaan teiniä, kun se haluaa oman huoneen. Jos lapsi ihan oikeasti kärsii siitä, että ei ole opiskelurauhaa, niin miten tilanne helpottaa myöhemmin? Lapsi muuttaa pois kotoa heti, kun se on mahdollista. Vanhemmat varmaan hyppii tasajalkaa riemuissaan ja läpsyttävät käsiä yhteen, kun vaateliaasta kakarasta pääsee eroon. Eihän siitä saa enää lapsilisääkään.
Ahaa, en ollut tajunnutkaan että me perheenä vietämme sinun ihanneasunnossasi sitten aikaa siellä parin neliön avokeittiössä josta on kivasti näkymät meidän makuuhuoneeseen joka on se entinen olkkari. Meidän aikuisten vieraat kestitään varmaankin sitten vessassa. Mutta onhan teineillä sitten sentään kummallakin tilava huone johin voi myös kutsua omat vieraansa... Teinit elää herroiksi ja aikuiset nököttää niissä parissa neliössä jotka ovat armosta saaneet asuttavakseen. Ai niin mutta eikös ne teinit tarvi oman vessankin.... voihan ne aikuiset käydä työpaikalla suihkussa ja hätätilassa lainata sitä teinin vessaa, jos siis teini antaa luvan.
Samalla logiikalla muuten pitäisi joka jumalan avokonttori heti hävittää ja kaikille työntekijöille oma työhuone jotta saavat työrauhan. Koska eihän samassa huoneessa olevat iihmiset pysty mitenkään tekemään yhtään mitään töitä kun se toinen häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella teinipojalla pitää olla oma rauha. Eihän nyt edes kavereita voi tuoda kylään jos on pikkuveli koko ajan pyörimässä nurkissa. Saati tyttöjä. Missä voi hoidella tarpeet kun pikkuveli on koko ajan samassa tilassa? Ajattele lastasi, ei se tuollaisessa kopissa voi asua.
Juuri näin.
Oma rauha on äärimmäisen tärkeätä varsinkin nuorelle.
Voi monesta kuulostaa naurettavalta syyltä mutta jo se että teini voi masturboida/harrastaa seksiä rauhassa on tärkeätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, ylen jännä miten tästä omasta huoneesta on tullut ihan välttämätön juttu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Sitä ennen lapsilla ei ollut mitään ongelmia jakaa huonetta samaa sukupuolta olevien sisarusten kanssa. Itse asiassa ihan aikuiset, työssäkäyvät ihmiset saattoivat vielä 70-luvulla asua alivuokralaisena yhdessä huoneessa toisen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa!
Ajatelkaa, nekään ei kualleet siihen.
Rajatkaa ap poikien huone jollain seinäkkeillä tai verhoilla niin, että molemmilla on yksityisyyttä.
Oma huone on jonkinlaista ylellisyyttä. Esiteini ei sanele perheen sääntöjä eikä kaikkien tarvitse tanssia lapsen pillin mukaan. Selittäkää mitä sen oman huoneen saaminen käytännössä saattaisi merkitä: muutto, koulun vaihto, menettää nykyiset kaverit (ja velipoika myös, se vaikuttaa häneenkin) tai hyvin minimaaliset taskurahat ja harrastukset tulevaisuudessa koska rahaa ei ole paljon ja isommat asunnot nykyisellä aluella ovat hintavia. Eihän lapsi sellaista osaa miettiä jollei hänelle selitä. Joku kompromissi löytyy varmasti siinä nykyisessäkin asunnossa.
Ja tuosta olohuoneeseen muuttamisesta: on olohuoneita joihin mahtuisi hyvinkin ja sitten on sellaisia joihin ei saa parisänkyä muuta kuin nostamalla sen seinälle Murphy-sängyn malliin tai levittämällä vuodesohvan joka ilta ja sitten siivoamalla sen taas aamulla pois. Itseäni sellainen nyppisi todella paljon plus ettei olisi ollenkaan omaa rauhaa yhtään missään koska lapsethan loikovat tietysti olkkarissa kunnes menevät illalla nukkumaan ja kolistelevat siellä taas aamulla aikaisin uudestaan. Mielelläni antaisin sen isomman makuuhuoneen lasten käyttöön, mutta olkkariin en halua muuttaa.
Aikuiset voi tehdä olohuoneesta oman makuuhuoneen. Sohva hiiteen ja tilalle kunnon sänky. Miksi lapset lojuisivat aikuisten makuuhuoneissa, kun heillä on omat huoneet? Perhe voi viettää yhteistä aikaa keittiössä.
Kauheasti täällä moititaan teiniä, kun se haluaa oman huoneen. Jos lapsi ihan oikeasti kärsii siitä, että ei ole opiskelurauhaa, niin miten tilanne helpottaa myöhemmin? Lapsi muuttaa pois kotoa heti, kun se on mahdollista. Vanhemmat varmaan hyppii tasajalkaa riemuissaan ja läpsyttävät käsiä yhteen, kun vaateliaasta kakarasta pääsee eroon. Eihän siitä saa enää lapsilisääkään.
Ahaa, en ollut tajunnutkaan että me perheenä vietämme sinun ihanneasunnossasi sitten aikaa siellä parin neliön avokeittiössä josta on kivasti näkymät meidän makuuhuoneeseen joka on se entinen olkkari. Meidän aikuisten vieraat kestitään varmaankin sitten vessassa. Mutta onhan teineillä sitten sentään kummallakin tilava huone johin voi myös kutsua omat vieraansa... Teinit elää herroiksi ja aikuiset nököttää niissä parissa neliössä jotka ovat armosta saaneet asuttavakseen. Ai niin mutta eikös ne teinit tarvi oman vessankin.... voihan ne aikuiset käydä työpaikalla suihkussa ja hätätilassa lainata sitä teinin vessaa, jos siis teini antaa luvan.
Samalla logiikalla muuten pitäisi joka jumalan avokonttori heti hävittää ja kaikille työntekijöille oma työhuone jotta saavat työrauhan. Koska eihän samassa huoneessa olevat iihmiset pysty mitenkään tekemään yhtään mitään töitä kun se toinen häiritsee.
Lapset edellä pitää aina mennä. Lapset eivät ole valinneet syntymäänsä, te olette sen valinneet.
On vanhemman velvollisuus tehdä uhrauksia lapsensa takia ei toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhemmat ei muuta olohuoneeseen?
Asumisen maksajat laitettaisiin olohuoneeseen, vaikka nyt asujia on molemmissa makuuhuoneissa 2?
Niin että "asumisen maksajat" hankkivat lapsia ja sen jälkeen kiusaavat alaikäisiä jälkeläisiään vetoamalla etuoikeuksiinsa, koska "me tää maksetaan"? Siis mitääh??
TÄMÄ!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, ylen jännä miten tästä omasta huoneesta on tullut ihan välttämätön juttu viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Sitä ennen lapsilla ei ollut mitään ongelmia jakaa huonetta samaa sukupuolta olevien sisarusten kanssa. Itse asiassa ihan aikuiset, työssäkäyvät ihmiset saattoivat vielä 70-luvulla asua alivuokralaisena yhdessä huoneessa toisen samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa!
Ajatelkaa, nekään ei kualleet siihen.
Rajatkaa ap poikien huone jollain seinäkkeillä tai verhoilla niin, että molemmilla on yksityisyyttä.
Oma huone on jonkinlaista ylellisyyttä. Esiteini ei sanele perheen sääntöjä eikä kaikkien tarvitse tanssia lapsen pillin mukaan. Selittäkää mitä sen oman huoneen saaminen käytännössä saattaisi merkitä: muutto, koulun vaihto, menettää nykyiset kaverit (ja velipoika myös, se vaikuttaa häneenkin) tai hyvin minimaaliset taskurahat ja harrastukset tulevaisuudessa koska rahaa ei ole paljon ja isommat asunnot nykyisellä aluella ovat hintavia. Eihän lapsi sellaista osaa miettiä jollei hänelle selitä. Joku kompromissi löytyy varmasti siinä nykyisessäkin asunnossa.
Ja tuosta olohuoneeseen muuttamisesta: on olohuoneita joihin mahtuisi hyvinkin ja sitten on sellaisia joihin ei saa parisänkyä muuta kuin nostamalla sen seinälle Murphy-sängyn malliin tai levittämällä vuodesohvan joka ilta ja sitten siivoamalla sen taas aamulla pois. Itseäni sellainen nyppisi todella paljon plus ettei olisi ollenkaan omaa rauhaa yhtään missään koska lapsethan loikovat tietysti olkkarissa kunnes menevät illalla nukkumaan ja kolistelevat siellä taas aamulla aikaisin uudestaan. Mielelläni antaisin sen isomman makuuhuoneen lasten käyttöön, mutta olkkariin en halua muuttaa.
Aikuiset voi tehdä olohuoneesta oman makuuhuoneen. Sohva hiiteen ja tilalle kunnon sänky. Miksi lapset lojuisivat aikuisten makuuhuoneissa, kun heillä on omat huoneet? Perhe voi viettää yhteistä aikaa keittiössä.
Kauheasti täällä moititaan teiniä, kun se haluaa oman huoneen. Jos lapsi ihan oikeasti kärsii siitä, että ei ole opiskelurauhaa, niin miten tilanne helpottaa myöhemmin? Lapsi muuttaa pois kotoa heti, kun se on mahdollista. Vanhemmat varmaan hyppii tasajalkaa riemuissaan ja läpsyttävät käsiä yhteen, kun vaateliaasta kakarasta pääsee eroon. Eihän siitä saa enää lapsilisääkään.
Ikävä kyllä iso osa vanhemmista on sellaisia että ne suorastaan inhoavat omia lapsiaan.
Varakkailla on ollut vielä vähemmän yksityisyyttä, kun palvelijat on auttaneet vaatteetkin päälle. Aurinkokuninkaan ulostaminen oli virallinen toimitus, jota seuraamassa oli lukuisia aatelismiehiä -katsomaan pääseminen oli suuri kunnia.
Yksityisyyden tarve on aika uusi juttu ihmiskunnan historiassa.