Keskustapuolue on oikeassa, pakko myöntää

Koulutukseen ja pandemian sosiaalisiin jälkiin sijoitetut rahat eivät ole tuhlausta,

Jussi Halla-aho moittii hallitusta sitä, että menojen karsiminen jätetään seuraaville hallituksille. Hän itse ei kuitenkaan ole osannut esittää yhtään kohdetta josta leikattaisiin. Sama tilanne on työllisyystoimien kohdalla. Halla-aholla ei ole siihen mitään lääkettä. Lisäksi moititaan velkaantumista. Totuus velkaantumisesta on kaikkien nähtäville tilastoista. Velkaantumisen kasvu on ollut rajuinta Harri Holkerin ja Esko Ahon aikaan vuosina 1990-1992. Toinen jyrkkä velkaantumien koettiin vuosina 2008-2014. Tuolloin pääministereinä olivat Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen ja Alexsander Stubb. Kaikki nämä olivat oikeistovetoisia hallituksia. Mitä olivat perusteet holtittomaan velanottoon? Nyt joudumme maksamaan näitä velkoja takaisin.

Valtiontalous on tasapainossa, kun verotulot ja menot ovat yhtäsuuria. Eniten verotulokertymään vaikuttaa työllisyys. Nyt olemme tilanteessa, jossa yritykset eivät investoi. Ne eivät palkkaa uutta väkeä, koska siihen ei kannusteta. Paras keino työllisyyden parantamiseen on yhteisöverotuksen korjaamien vastaamaan tarkoitustaan. Verotus on muutettava siten, että vain työllistäviin investointeihin käytetty raha vaikuttaa veronkevennyksiin. Kaikki muut veronkevennykset ovat pelkästään haitaksi, sillä ne ovat johtaneet monenlaiseen keinotteluun.

Vierailija kirjoitti:

Pannaas nyt taas stoppi sille totaaliselle paskanpuhumiselle ja lyödään faktat pöytään. Tästä kuvasta voi ihan konkreettisesti katsoa, mitkä hallitukset oikeasti ovat olleet niitä todellisia velanottajia:

http://2.bp.blogspot.com/-kEfimIAM6ks/TmOkPHTMT3I/AAAAAAAAAKs/zTTGfRsDk…

Meillä on ollut vuosina 1991-2011 kaksi kertaa porvarihallitus ilman vasemmistoa, eli Ahon hallitus 1991-1995 ja Vanhasen kakkonen/Kiviniemen hallitus 2007-2011. Jokainen voi tuosta taulukosta itse tarkistaa, mille ajanjaksoille ne kaikkein jyrkimmät nousut velanotossa osuu.

Mainitsemasi ajanjaksot olivat 1990-luvun suuri lama ja 2000-luvun maailmanlaajuinen finanssikriisi, joten silloin olisi mikä tahansa hallitus joutunut ottamaan velkaa. Nyt on kyse eri asiasta, eli siitä, ettei piikki jää auki koronapandemian jälkeen ja että Suomi saadaan nousuun yrittäjyydellä. Onneksi Keskusta on hallituksessa järjen äänenä.

Sosiaaliturvaan ja koulutukseen on helppo panostaa, jos yrittäjyys ja yksityisen sektorin työllistäminen voivat hyvin.

Sen verran kysyisin viisaammilta että miten toimii se Orpon yhtälö jossa työpaikkojen määrä kasvaa paikallisella sopimisella ja työttömyyskorvausten porrastamisella/leikkaamisella ilman että työntekijöiden palkat tai muut edut huononevat? Äkikseltään tuntuu siltä että tuo tarkoittaa käytännössä sitä että työttömät pakotetaan töihin hinnalla millä tahansa kun työttömyyskorvaukset lakkaavat tulemasta tilille. Hinnalla millä tahansa tarkoittaa sitä että nykyistä työmarkkinajärjestöjen sopimaa alarajaa ei olisi. Paikallisella sopimisella voitaisiin siis tarjota työtä hintaan perustoimeentulotuki +100€. Sen pitäisi siis riittää kannustimeksi ottaa työtä vastaan. Paikallisesti voisi tietysti sopia myös sen, että "tässä firmassa ei ylityökorvauksia makseta, ei jäädä kotiin hoitamaan sairasta lasta, töihin tullaan viikonloppuna jos käsky käy eikä meillä ole palkallisia vuosilomiakaan...". Kättä päälle, ota tai jätä.

Vierailija kirjoitti:

Jussi Halla-aho moittii hallitusta sitä, että menojen karsiminen jätetään seuraaville hallituksille. Hän itse ei kuitenkaan ole osannut esittää yhtään kohdetta josta leikattaisiin. Sama tilanne on työllisyystoimien kohdalla. Halla-aholla ei ole siihen mitään lääkettä. Lisäksi moititaan velkaantumista. Totuus velkaantumisesta on kaikkien nähtäville tilastoista. Velkaantumisen kasvu on ollut rajuinta Harri Holkerin ja Esko Ahon aikaan vuosina 1990-1992. Toinen jyrkkä velkaantumien koettiin vuosina 2008-2014. Tuolloin pääministereinä olivat Matti Vanhanen, Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen ja Alexsander Stubb. Kaikki nämä olivat oikeistovetoisia hallituksia. Mitä olivat perusteet holtittomaan velanottoon? Nyt joudumme maksamaan näitä velkoja takaisin.[/quoteeu

Velka pitää aina suhteuttaa BKThen. Jos talous on vahva niin velkaa voi ottaa euromääräisestii enemmän ilman että velan suhteellinen prosenttimäärä nousee.. Onko vasemmiston vaikeaa ymmärtää tätä?

Talouteen vaikuttavat myös psykologiset tekijät. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat valmiita tekemään uudestaan vuoden 2008 laman virheet, ja tukahduttamaan orastavan elpymisen ja talouskasvun Suomessa ihan kotikutoisin toimin ja puhein vyönkiristyksestä ja leikkauksista.

Olisi hyvä joskus vilkaista myös tilastoja. Vuosien 2000-2009 aikana valtion velka vaihteli keskimäärin 50-60 miljardin tasolla. Vuodesta 2010 lähtien se on kasvanut jokaisella hallituskaudella ja on nyt noin 125 miljardia. Velan määrä ei korreloi millään tavalla hallituspohjan kanssa - ellei nyt ehkä niin, että Kokoomus on sattunut olemaan hallituksessa silloin kun velkaa on erityisen paljon jouduttu ottamaan

Siinähän on korrelaatio. Kokoomus on ollut sitä tekemässä ja useimmiten pääministeripuolueena. Mielenkiintoista noissa vuosissa, suuren velanoton lisäksi on, että koko sen ajan meillä oli myös budjettialijäämä. Ja kuten tarkastusviraston pj professori Vilmunen eilisessä HS:n haastattelussa totesi, sitä ei onnistuttu kuromaan umpeen edes varsin pitkän noususuhdanteen aikana.

Säästötoimista kanattaa muistaa vuosien 1991 ja 2008 lamojen virheet, joissa nimenomaan säästöjen ja leikkausten vuoksi talous parantui muita maita hitaammin. Viimeisin massiivisen virheen teki Sipilän hallitus, joka ajoi sekä koulutuksen että tutkimuksen alas, jotta hyvätuloisten verotusta voisi laskea. Samaan aikaan suunniteltiin erityisiä veronkiertomekanismeja, myytiin holtittomasti valtion omaisuutta ja lisättiin jälleen kerran yritystukia.

Sekä paikallisessa sopimisessa ja työttömyyskorvauksen leikkauksessa takana on se idea, että hädässä oleva ihminen suostuu mihin vaan. Tätä ajatusta ajaa erityisesti Juhana Vartiainen Kokoomuksesta (lue hänen haastattelunsa ja kirjoittelunsa eri vuosilta).

Koska jo nyt paikallisesti voidaan sopia TESsiä paremmista ehdoista, yleinen paikallinen sopiminen ei siis suinkaan tarkoita parempia ehtoja. Koska Suomen työmarkkinat on pitkälti rakennettu yleissitovuuden ja työehtosopimusten varaan, laissa työehdot ovat lähes kehitysmaiden tasolla. Esimerkiksi minimipalkkaa ei ole määritelty lainkaan vaan käytännön alarajana on yhteiskunnan tukiverkosto. Alentamalla työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea sekä lisäämällä mielivaltaisesti karensseja tai työehdotuksia, voidaan tukiverkon heikkenemisen vuoksi tarjota aikaisempaa alempaa palkkaa myös työssä käyville työntekijöille.

Vierailija kirjoitti:

Sekä paikallisessa sopimisessa ja työttömyyskorvauksen leikkauksessa takana on se idea, että hädässä oleva ihminen suostuu mihin vaan. Tätä ajatusta ajaa erityisesti Juhana Vartiainen Kokoomuksesta (lue hänen haastattelunsa ja kirjoittelunsa eri vuosilta).

Ei siis ihme, että oikeistopuolueet haluavat leikata nimenomaan työntekijöihin liittyvästä tukijärjestelmästä. Asumistukeen, eläkkeeseen, maataloustukeen, verohelpotuksiin eikä yritystukiin kosketa, koska niissä edunsaajana ei ole työntekijä. Lopulta kyse on siis siitä, että siirretään yhä enemmän työn kustannuksia työn hyötyjältä (yrittäjä) työn tekijälle eli työntekijä maksaa yhä enemmän omaa palkkaansa. Työn tarvetta (=työpaikkoja) tämä ei lisää yhtään, mutta pienempi palkka aiheuttaa vähemmän kustannuksia yrityksille ja lisää sijoittajien saamia osinkoja.

Vierailija kirjoitti:

Koska jo nyt paikallisesti voidaan sopia TESsiä paremmista ehdoista, yleinen paikallinen sopiminen ei siis suinkaan tarkoita parempia ehtoja. Koska Suomen työmarkkinat on pitkälti rakennettu yleissitovuuden ja työehtosopimusten varaan, laissa työehdot ovat lähes kehitysmaiden tasolla. Esimerkiksi minimipalkkaa ei ole määritelty lainkaan vaan käytännön alarajana on yhteiskunnan tukiverkosto. Alentamalla työttömyyskorvausta ja toimeentulotukea sekä lisäämällä mielivaltaisesti karensseja tai työehdotuksia, voidaan tukiverkon heikkenemisen vuoksi tarjota aikaisempaa alempaa palkkaa myös työssä käyville työntekijöille.

Niinpä. Ei ole kyetty todistamaan, että aktiivimalli olisi tuonut työpaikkoja. Myöskään kiky ei laskenut hintoja, vaan palkattoman pakkotyön hyöty siirrettiin ennätysosinkoihin. Nousukauden myötä työpaikkoja kyllä syntyi, mutta niitä olisi syntynyt ilman työttömän tai työntekijän kyykytystä.

Halla-ahon puheesta paistaa täydellinen tietämättömyys talousasioista. Sen sijaan Orpolta voisi odottaa jo tutkittuun tietoon perustuvaa listaa.

Valtion tulolähteet ovat vähissä jos osa kansaa kannattaa veronkevennyksiä ja osalla kansaa on jo niin pieni palkka ettei palkasta paljon verokertymää tule eikä kerry eläkettäkään. Valtio alkaa tukea palkkatuella näitä työssäkäyviä köyhiä muiden tukien lisäksi. Olisiko oikeus vastapainona myös veronkorotuksiin vaikka pääomaveroista jos aina on puhe vain leikkauksista.

Ehkä Suomen palkat keskimäärin ovatkin liian korkeat. Ehkä siksi tuotanto karkaa Suomesta halvempiin maihin. Ehkä siksi työpaikkoja vaikea synnyttää.

Ehkä työllistäminen pitäisi olla helpompaa myös osahommiin. Minäkin voisin jonkun luovan ihmisen työllistää pariksi päiväksi viikossa mutta aika pienellä palkalla. En ole rikas

Haluaako vasemmisto pienentää asumistukea? Kyllä niitä voisi pienentää minustakin. Minunkin opiskelijapoika saa sitä mutta vähempikin riittäisi. Opintotukea voisi pienentää myös. Ei niitä minunkaan aikana juuri ollut

Aktiivimalli eli kotidohvalla makaavan masentuneen ja passiivisen työntekijän aktivointi on taatusti hyväksi kenelle tahansa. Ihmisen aivot sopeutuvat laiskotteluun ja ihminen erakoituu kämppäänsä. Masentuu ja alkaa tuntea itsensä huonoksi.

Vaikka täysin palkatonkin tai hyvin pienipalkkainen työ on parempi vaihtoehto kuin maksaa ihmisiä sille siitä etteivät tee mitään.

Vapaaehtoistyön luonteinen työ toisten auttamiseksi vaikka pari kertaa viikossa tulisi olla kaikille työttömille pakollista . Se hoitaa sielua ja antaa tunnetta siitä että on tarpeellinen