Lue keskustelun säännöt.
Ihan järkyttäviä nuo n. 25 neliön uudet yksiöt
26.04.2021 |
Miten kukaan pystyy sellaisessa elämään ihmisarvoista elämää?
Kommentit (447)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä! Minulla on 50 neliön kolmio ja jo tässä tulee joskus hulluksi kun aina kinnaa joku seinä tai esine jostain päin vastaan. Ja näistä neliöistä saisi muka aikaan kaksi mukavaa yksiötä, omine keittiöineen ja kylpyhuoneineen? 40-50 neliötä pitäisi olla joku minimiraja.
Seinä kinnaa? Mitä meinaa?
Haluat laittaa pyykinpesutelineen esille tai vaikka siirtää huonekaluja, niin aina on tuhat esinettä tai joku seinäpinta tiellä. Haluat pestä pienen maton, niin sen liikuttelu oviaukkojen läpi ja kulmien ympäri 3 m2 kylppäriin ja siitä suihkukoppiin on melkein akrobaattinen suoritus. Jne. Seinät ja esineet on tiellä ja estää vapaita liikeratoja. Aina kinnaa jostakin päin jos siirtelet mitään yhtään isompaa.
Ymmärrän hyvin, että 50 neliön kolmion seinät tulevat vastaan. Itse kyllä valitsisin mieluummin vähemmän huoneita niihin neliöihin, 50 neliön yksiö olisi ihana minun mielestäni yksinasuvana. (Nyt on sen kokoinen kaksio.) Yksi iso huone toisi paljon enemmän mukavuutta asumiseen kuin kolme pientä hankalasti sisustettavaa huonetta.
Anopilla on 49m2 kaksio, jossa suht iso olohuone ja makkari. Kylppäriin mahtuu pesutorni, mutta keittiö on surkean pieni. On kai ajateltu, että 1-2 henkilöä eivät tarvitse ruokailulle tilaa, vaan hotkivat safkansa seisten? Anoppi on sijoittanut 4-hengen ruokapöydän eteisen oven pieleen. Asunto on mieheni omistuksessa ja perin sen aikanaan. Seinää tulee kaatumaan, toimii nyt jotenkuten. 60-80-lukujen arkkitehtuuri on ollut jotain ihan käsittämätöntä. Tilasuhteet ovat täysin pielessä.
Mistä tiedät, että aikanaan tulet perimään miehesi asunnon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niihin sängyn ja ikkunan kanssa vaikeaa ettei näy ulos kun nukkuu että joku ikkuna on liian iso voisi olla ylhäällä katon rajassa vaaka asennossa ikkuna ei näkisi suoraan ikkunasta nukkujaa. Toinen ongelma on kulmassa naapuri asunnosta näkee suoraan toiseen asuntoon. Intimiteetti kärsii.
Pienet asunnot ovat nykypäivää ja tulevaisuutta. Kuka enää haluaa niin paljon kolkkoa tilaa ja siivottavaa? Pienestä saa kivan kun laittaa toimivaksi.
Kaikuja neuvostojen maasta.
Suomessa on kai enimmäkseen (vielä) oma suihku kuitenkin prolenkin kopissa.
Pahalta näyttää tässä nyt kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän mua kauhistutavat nuo alle 40 m2 kaksiot, joita kiihtyvällä tahdilla rakennetaan... Kävin viime vuonna katsomassa 35 m2 vuokrakaksiota uudesta talosta ja siinä esim. pienelle työpöydälle ei olisi ollut lainkaan paikkaa. Oikea etätyöläisen unelma....
Minusta ne ovat ihania!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalo on paras asumismuoto. Omakotitalossa on oma rauha ja oma piha, jossa voi oleskella, juoda kahvit, ruokailla ja hoitaa puutarhaa. Omalle pihalle saa lasten leikkimökin, leikkivälineet, hiekkalaatikon, keinut, koripallotelineen ja vaikkapa jalkapallokentän. Omalle pihalle voi halutessaan rakentaa kesäkeittiön, kylpypaljun, uima-altaan tai pihasaunan.
Omaan kotiin ei kuulu naapureitten häiritseviä ääniä. Perhe voi halutessaan pitää lemmikkejä, joilla on viihtyisämpää kuin kerrostalossa, rivitalossa tai jossain paritalonpuolikkaassa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo, rivitalo, luhtitalo ja paritalo eivät sovellu lapsiperheelle. En tajua, miten joku lapsiperhe pystyy asumaan lastensa kanssa kerros- , rivi- tai paritalossa? Uteliaat naapurit kyttäävät ikkunoistaan ja pihoiltaan. Kaikki näkyy pihalta toiselle ja äänet kuuluvat asunnosta toiseen. Naapuri kyttää seinän tai piha-aidan takana elämääsi. Ei ole mitään kotirauhaa eikä yksityisyyttä missään. En ihmettele, miksi Suomessa on niin paljon pahoinvointia!
Omakotitalo on paras paikka asua. Omakotitalon pitää olla isolla tontilla, jossa on oma rauha eikä naapureita asu lähellä.
Vierailija kirjoitti:
Enemmän mua kauhistutavat nuo alle 40 m2 kaksiot, joita kiihtyvällä tahdilla rakennetaan... Kävin viime vuonna katsomassa 35 m2 vuokrakaksiota uudesta talosta ja siinä esim. pienelle työpöydälle ei olisi ollut lainkaan paikkaa. Oikea etätyöläisen unelma....
Mulla oli opiskeluaikana 38 m2 kaksio ja se oli todella hyvä, kun ei ollut noita nykyajan esteettömyysvaatimuksia. Pikkuinen keittokomero ikkunalla, eteinen ja pieni kylppäri ja 2 huonetta. Uusista asunnoista ei valitettavasti löydy noin toimivia pieniä koteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumme nyt 200 m2 asunnossa, kaksi henkilöä, ja parasta on tila, jopa ne hukkaneliöt. Aina oletetaan, että isossa talossa asujilla on kauheasti tavaraa, mutta ei meillä sisätiloissa ole turhaa tavaraa. Puoliso korjaa, huoltaa, remontoi, pihaa hoidetaan, joten varastossa on kaiken maailman työkaluja ym. Minusta tuntuisi rangaistukselta, jos joutuisin tuollaiseen pieneen kopperoon asumaan. Ehdoton minimi kahdelle henkilölle on 60 m2, jossa voisi ehkä kohtuullisen mukavasti asua sitten vanhempana, jos/kun ei enää jaksa isoa asuntoa ylläpitää.
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo on paras asumismuoto. Omakotitalossa on oma rauha ja oma piha, jossa voi oleskella, juoda kahvit, ruokailla ja hoitaa puutarhaa. Omalle pihalle saa lasten leikkimökin, leikkivälineet, hiekkalaatikon, keinut, koripallotelineen ja vaikkapa jalkapallokentän. Omalle pihalle voi halutessaan rakentaa kesäkeittiön, kylpypaljun, uima-altaan tai pihasaunan.
Omaan kotiin ei kuulu naapureitten häiritseviä ääniä. Perhe voi halutessaan pitää lemmikkejä, joilla on viihtyisämpää kuin kerrostalossa, rivitalossa tai jossain paritalonpuolikkaassa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo, rivitalo, luhtitalo ja paritalo eivät sovellu lapsiperheelle. En tajua, miten joku lapsiperhe pystyy asumaan lastensa kanssa kerros- , rivi- tai paritalossa? Uteliaat naapurit kyttäävät ikkunoistaan ja pihoiltaan. Kaikki näkyy pihalta toiselle ja äänet kuuluvat asunnosta toiseen. Naapuri kyttää seinän tai piha-aidan takana elämääsi. Ei ole mitään kotirauhaa eikä yksityisyyttä missään. En ihmettele, miksi Suomessa on niin paljon pahoinvointia!
Omakotitalo on paras paikka asua. Omakotitalon pitää olla isolla tontilla, jossa on oma rauha eikä naapureita asu lähellä.
Kerrostalo on paras asumismuoto. En halua perhettä, eläimiä, taloa tai puutarhaa vaivoikseni. Kerrostalossa on huoletonta asua ja parvekkeella on mukava hoitaa kasveja ja juoda kahvit. Koska en ole vainoharhainen, tiedän myös ettei naapurit kyttää tai ole kiinnostuneita muiden asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusista yksiöistä on usein unohdettu myös kaapit: tulisi itse hankkia ne ja ahtauttaa johonkin täyteen nurkkaan, myös pesukone ja astianpesukone tulisi ahtauttaa johonkin nurkkaan. Hotelli tyylisiä asuntoja on ilmeisesti halvempi rakentaa ja tienata niillä mukavasti. Seinätkin usein kuin pahvia. Pahimpia on mielestäni ne joissa on sänky ja keittiö vierekkäin, eli voi heti herätessä törmätä vaikka hellaan.
Voisiko joku ison asunnon rakastaja selittää miten pieni asunto ajaa ihmisen hulluksi ja itsetuhoiseksi, kun tunnutte olevan niin varmoja asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko uusi 25 neliön yksiö jotenkin lähtökohtaisesti huonompi kuin vanha 25 neliön yksiö? Mun siskolla oli aikanaan ton kokoinen asunto joskus 60-luvulla rakennetussa talossa.
Uusissa asunnoissa kylppäri vie esteettömyysvaatimusten takia huomattavasi enemmän neliöitä, kuin vanhoissa asunnoissa. Se kaikki on pois asuintilasta.
Juurikin näin !
Ystävien mukaan olin lottovoittaja, kun sain A-kruunulta 2019 valmistuneesta talosta 31 neliöisen yksiön 550 euroon ( Helsinki ).
Vttu vessa oli luokkaa 12 neliötä, koska rullaramit ja hedän tarpeet.
Kiitti ja ei kiitti, asuin 2kk ja vaihdoin yksityiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan miten erityisesti Helsinkiin nykyään rakennetaan. Kysytäänkö helsinkiläisten mielipidettä oikeasti ikinä? Ei. Joku rakennuttajahemmo vaan vääntää kiinalaisen näkösiä torneja.
Just tämä, kun katsoo asuntoilmoituksia pk-seudulla suurin osa alkaa olla jo 15-25 neliön mini"koteja". Ulkomailla sellaiset ovat budjettihotelleja, täällä niitä kutsutaan asunnoiksi, usein vessakoppikin ahtautetaan pieneen asuntoon niin ettei ole esim. eteistä ollenkaan, joskus kaapitkin saattaa puuttua. Pk-seudulla ei saa enää laatua eikä tilaa ja minikoppi asunto saattaa maksaa sen 1000e kk, minibudjetti kokoisesta vielä. Ilmeisesti miniasunnot on suunniteltu lyhyille sinkuille, osassa on sänkytila katon rajassa. Ja sitten osa tulee tänne kehumaan omakotitaloja, aivan kuin ainoat asumisratkaisut olisi (ylikallis) omakotitalo tai miniyksiö, kyllä muutakin tulee olla tarjolla. Ei kaikilla ole varaa ostaa omakotitaloa. Ja kun otat lainaa, talo on pankin niin kauan kunnes maksat lainan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo on paras asumismuoto. Omakotitalossa on oma rauha ja oma piha, jossa voi oleskella, juoda kahvit, ruokailla ja hoitaa puutarhaa. Omalle pihalle saa lasten leikkimökin, leikkivälineet, hiekkalaatikon, keinut, koripallotelineen ja vaikkapa jalkapallokentän. Omalle pihalle voi halutessaan rakentaa kesäkeittiön, kylpypaljun, uima-altaan tai pihasaunan.
Omaan kotiin ei kuulu naapureitten häiritseviä ääniä. Perhe voi halutessaan pitää lemmikkejä, joilla on viihtyisämpää kuin kerrostalossa, rivitalossa tai jossain paritalonpuolikkaassa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo, rivitalo, luhtitalo ja paritalo eivät sovellu lapsiperheelle. En tajua, miten joku lapsiperhe pystyy asumaan lastensa kanssa kerros- , rivi- tai paritalossa? Uteliaat naapurit kyttäävät ikkunoistaan ja pihoiltaan. Kaikki näkyy pihalta toiselle ja äänet kuuluvat asunnosta toiseen. Naapuri kyttää seinän tai piha-aidan takana elämääsi. Ei ole mitään kotirauhaa eikä yksityisyyttä missään. En ihmettele, miksi Suomessa on niin paljon pahoinvointia!
Omakotitalo on paras paikka asua. Omakotitalon pitää olla isolla tontilla, jossa on oma rauha eikä naapureita asu lähellä.
Kerrostalo on paras asumismuoto. En halua perhettä, eläimiä, taloa tai puutarhaa vaivoikseni. Kerrostalossa on huoletonta asua ja parvekkeella on mukava hoitaa kasveja ja juoda kahvit. Koska en ole vainoharhainen, tiedän myös ettei naapurit kyttää tai ole kiinnostuneita muiden asioista.
Vaikka asumme nyt isossa 200 m2 omakotitalossa, jossa iso piha ja siellä mukavuuksia, niin tykkään myös kerrostaloasumisesta, ja se tuleekin olemaan asumismuotomme muutaman vuoden sisällä. Asunto on jo ostettu muuttoa ajatellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalo on paras asumismuoto. Omakotitalossa on oma rauha ja oma piha, jossa voi oleskella, juoda kahvit, ruokailla ja hoitaa puutarhaa. Omalle pihalle saa lasten leikkimökin, leikkivälineet, hiekkalaatikon, keinut, koripallotelineen ja vaikkapa jalkapallokentän. Omalle pihalle voi halutessaan rakentaa kesäkeittiön, kylpypaljun, uima-altaan tai pihasaunan.
Omaan kotiin ei kuulu naapureitten häiritseviä ääniä. Perhe voi halutessaan pitää lemmikkejä, joilla on viihtyisämpää kuin kerrostalossa, rivitalossa tai jossain paritalonpuolikkaassa.
Vierailija kirjoitti:
Kerrostalo, rivitalo, luhtitalo ja paritalo eivät sovellu lapsiperheelle. En tajua, miten joku lapsiperhe pystyy asumaan lastensa kanssa kerros- , rivi- tai paritalossa? Uteliaat naapurit kyttäävät ikkunoistaan ja pihoiltaan. Kaikki näkyy pihalta toiselle ja äänet kuuluvat asunnosta toiseen. Naapuri kyttää seinän tai piha-aidan takana elämääsi. Ei ole mitään kotirauhaa eikä yksityisyyttä missään. En ihmettele, miksi Suomessa on niin paljon pahoinvointia!
Omakotitalo on paras paikka asua. Omakotitalon pitää olla isolla tontilla, jossa on oma rauha eikä naapureita asu lähellä.
Kerrostalo on paras asumismuoto. En halua perhettä, eläimiä, taloa tai puutarhaa vaivoikseni. Kerrostalossa on huoletonta asua ja parvekkeella on mukava hoitaa kasveja ja juoda kahvit. Koska en ole vainoharhainen, tiedän myös ettei naapurit kyttää tai ole kiinnostuneita muiden asioista.
Vaikka asumme nyt isossa 200 m2 omakotitalossa, jossa iso piha ja siellä mukavuuksia, niin tykkään myös kerrostaloasumisesta, ja se tuleekin olemaan asumismuotomme muutaman vuoden sisällä. Asunto on jo ostettu muuttoa ajatellen.
Olemme ajatelleet ostaa samasta talosta sellaisen 28 m2 asunnon oman asunnon vierestä, sillä se olisi mainio tila vieraskäyttöön, ja muina aikoina kävisi vaikka omana työ/toimistotilana.
Mulle riittää ihan hyvin tää 25 neliöinen, jossa jo pitkään asunut. Makaan kuitenkin suurimman osan päivästä masentuneena sängyssä.
Välillä en kyllä osaa sanoa kumpi tuli ensin: tää yksiö vai masennus.
Vierailija kirjoitti:
Onko uusi 25 neliön yksiö jotenkin lähtökohtaisesti huonompi kuin vanha 25 neliön yksiö? Mun siskolla oli aikanaan ton kokoinen asunto joskus 60-luvulla rakennetussa talossa.
Siinä siskos kämpässä käymälä ei vie puolta kämppää, toisin kun näissä uusissa.
"Asumisurani" huipulla nyt seitsenkymppisenä tilaa peräti 27 m2/henkilö, eli puolison kanssa kaksin 54 neliön kaksiossa. Lapsuudessani meitä asui parhaimmillaan/pahimmillaan kolme sukupolvea, 7 henkeä yhden huoneen mökissä. Lämmintä tilaa ehkä 25-30 neliötä, lisäksi kylmä eteinen, ruokakomero ja ikkunallinen "vaatehuone", jossa kesäisin pystyi nukkumaan. Sauna, huussi ja liiteri vielä.
Teini-iässä Helsinkiin muutettuani asuin 15 neliön alivuokralaishuoneessa toisen tytön kanssa. Kaksion toisessa huoneessa, jonka läpi meidän huoneeseen pääsi, asui yh-äiti kouluikäisen poikansa kanssa.
Naimisiin mentyä asuttiin miehen kanssa Töölössä 19 neliön yksiössä. Ensimmäinen omistusasunto oli ruhtinaalliset 30 neliötä, josta ennen toisen lapsen syntymää muutettiin 50 neliön kaksioon, sieltä pari vuotta myöhemmin 65 neliöiden kolmioon. Se kieltämättä oli vähän ahdas lasten kasvettua, mutta ei heille tietääkseni traumoja jäänyt. Kavereillekin oli aina tilaa.
Lapsena ja nuorena aikuisena ahdas asuminen oli rahan niukkuuden sanelema pakko. Myöhemmin olisi kai ollut varaa leveämpäänkin, mutta mieluummin käytimme varat vaikkapa matkustamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan miten erityisesti Helsinkiin nykyään rakennetaan. Kysytäänkö helsinkiläisten mielipidettä oikeasti ikinä? Ei. Joku rakennuttajahemmo vaan vääntää kiinalaisen näkösiä torneja.
Aivan. Ihan järkyttävää touhua. Ja se täydennysrakentaminen. Kauniit väljät alueet pilataan ja sinne tungetaan tienvierustoja myöten asuntoja.
Enemmän mua kauhistutavat nuo alle 40 m2 kaksiot, joita kiihtyvällä tahdilla rakennetaan... Kävin viime vuonna katsomassa 35 m2 vuokrakaksiota uudesta talosta ja siinä esim. pienelle työpöydälle ei olisi ollut lainkaan paikkaa. Oikea etätyöläisen unelma....