-- SYYSkeijujen keskiviikko --

Enpä oo aikoihin nukkunut noin huonosti kuin viime yön ja mieli on tietty sen mukainen. Saatiin sentäs vettä luontoon eikä vetänyt suonta, mut silti :( Katsoin Sinkkuelämän, vaikka tasan muistin sen jakson. Juuri kun nukahdin, tuli miehelle tekstari. Puolen yön jälkeen sain kai unesta kiinni (oli kamala hikikin) ja kahdelta heräsin ukkosen pamaukseen ja vesisateeseen. Sitä kuunnellessa menikin noin puoli viiteen, kunnes oli pakko nousta vessaan ja sitten jäin katselemaan salamointia. Tyttö tuli keskeen pyörimään viideltä ja herätti miut kuudelta. Ja kaikki nuo välit, kun torkahdin, näin painajaista, joka vain jatkui.. Perkule :(!



PETIPUUHISTA SYNN. JÄLKEEN: Kuhan jälkivuoto on hyytynyt, ollaan aloiteltu. Minua on eniten vaivannut kuivuus (suosittelen liukuvoidetta), paikat ei oo olleet kipeitä. Onhan tietty tuntunut hieman oudolle ja löysälle alapää, mutta yleisesti ottaen mulla on ollu aika kovat himot.. Nytkin houkuttelee ajatus, että jonkun ajan kuluttua ei ole tuota mahan möllykkää välissä ;)



RUUSUNEN76: Jaksuja! Todella ammattitaidoton kätilö :(



RASKAUSARVISTA: Millaisia ootte onnistuneet haalimaan? Mulle tuli esikoista odottaessa reisiin. Rintoihin repesi arvet, kun ne kolmantena yönä sairaalassa pamahti maitoa täyteen. Kuopusta oottaessa en tainnut saada uusia merkintöjä, mutta nyt on vekki navan yläpuolella. Muistan ne rintojen arvet, ne oli kamalat sinipunaiset ja itkin niitä pitkän aikaa. Mutta aika pian ne haaleni eikä ne nykyään näy paljon mitään.



Miehen kanssa eilen sovittiin, että tämä olisi viimeinen kullannuppu meidän perheeseen. Tietty vannomatta paras ja toivonkin, että muistettais tuo sopimus yhä kirkkaasti parin vuoden päästä ;D Olisihan tuo ihanaa vielä yksi pojanveitikka kasvattaa joukon jatkeeksi, mutta eihän sitä sukupuolitoivetta yläkerran ukko kuuntele, eikä tarviikaan. Saakoot muut välillä lapsia :)



Niin, PKKS-mammat, mitä mieltä olisitte maanantai-illasta???



-piias- rv 36+2

Ehdin tässä käydä edelliset pinot lukemassa ennen töihin menoa, kyllä olikin lukemista! Muuten olenkin ne joka päivä lukenut, mutta eilen jäi kyllä kokonaan väliin kun tuli oltua töissä ja tänäänkin töissä iltaan saakka. Virallisesti sitä ollaan jo äitiyslomalla, mutta uusi ihminen täytyy vielä perehdyttää työhön. No, onneksi tänää viimeinen päivä...



Huomenna sitten lääkäri aamulla ja ultralla katotaan vauvan asento. Luulen kyllä että perätilassa vieläkin ollaan.



Perjantaina pitäisi mennä tuhlaamaan isännän lomarahat, kun se vauvan sänkykin on vielä hommaamatta... ja vaunut hakematta ym.



Eilen tuli muuten niistä vitosista dokumentti, huh huh onnex on tulossa vain yksi vaavi kyllä oli sen näköistä rumbaa että kuinkahan siitä itse selviäisi jos viisi kerralla putkahtaisi...



Aika moni on kirjoitellut että olisi suunniteltu sektio edessä (kittura, manna76, mäkimeirami ja halifantti65...) jos oikein muistan? Niin minkä takia olette sektioon menossa? Ihan siis mielenkiinnosta kyselen jos itselläkin vaikka on edessä tän pt:n takia...



Joku kyseli milloin on sänkypuuhat aloittanut synnytyksen jälkeen.

Jos oikein muistan niin ehkä siinä 4-6 vko synnytyksestä. Jälkivuodon loputtua, eikä muistaakseni kyllä mitenkään sattunut vaan oli ihan mukavata!



Hyvää keskiviikkoa kaikille keijuille!



t. Tuittu 36+4

Mulla on alkanut ihan oikeasti muisti pätkiä viimeisen reilun viikon aikana. Mä voin muistaa jonkun asian just nyt ja kun mun pitäis alkaa puhumaan siitä niin unohdankin koko jutun. Muistan että viime raskaudenkin aikana muisti huononi ja luulinkin että nyt niin ei tapahdu, mutta taitaa muisti alkaa nyt pätkiä näillä viimeisillä viikoilla ihan kunnolla.



Olin eilen kaupoissa kiertelemässä ja lopputulos oli se että illalla jalat särki. Voi itkut se särky pohkeissa voi ottaa hermoon. Askelmittarin mukaan askeleita ei tullut päivän aikana kuin joku 7800, mutta siitä huolimatta särki.



Miisa kirjoittelit että jouduit aloittamaan insuliinit. Minkälaiset sun paastoarvot sitten on olleet? Mulle sanottiin ekan kerran että paastoarvot pitää pysyä alle 5.5 ja nyt viimeksi kun kyselin asiaa niin ei kuulemma tarvitse ottaa yhteyttä jos ne pysyy alle 6.0.



rv 37+2

PIIAS:Olipas sulla yö...ei täälläkään kauhean ruusunen ollu.Nuorimmainen kömpi meidän sänkyyn,aikansa siinä nukkui,ja sitten oli kamalan levoton ja mulla oli tajuttoman kuuma...tyynyki hiestä märkänä! En ymmärrä mikä meidän kuopuksella oli kun kitisi ja pyöri kuin väkkyrä,ihan kun ois uneksinu jotain,ja isiä kyseli vähän väliä.Hän on kyllä oikea isin poika.



RUUSUNEN76:Aika järisyttävää luettavaa tuo sun teksti kyllä oli.Kaikenlaisia ämmiä sitä päästetään tuollaisia keskusteluja hoitamaan...Kyllä oli nainen väärällä paikalla,huh,huh! Tulee mieleen et eikö tuosta vois jo jonkun kantelun jollekin taholle tehä,onkait tuo älytöntä! Mainitse ainaki neuvolassa ja jospa ne sitä kautta antais palautetta" ylöspäin" .



PETIPUUHISTA:Niin täälläkin ootellaan et maha katois ja vuoto loppuis sitten,niin...;) Mulla kyllä ei ole haluihin vaikuttanu koskaan synnyttäminen.



Olen vähän kade kun kuulin eilen et veljen vaimon synnytys käynnistetään ens maanantaina,maksa-arvojen takia.Hällä on kolme vko.a ennen mua la.Mulle on ihan viime päivinä alkanu tulla kypsyys todella tähän oloon.Ja kun tuo pää on tuol niin alhaalla et hankala olla ja epämukavaa juimimista.



Nyt oottelen vkn.loppua,ollaan lähdössä naisten viikonloppua viettään äidin ja siskon kans kylpylään.Terkka meinas et ei ole mitään estettä uimiseenkaan kun paikat ei ole auki.Vähän silti ajattelen et entä jos ne oiski tässä aukeillut,mutta toisaalta en usko.



Naapurin rouva pyysi aamukahville,joten lähdenpä sinne päin!



syksynmarjatar tasan 35

ihanan raikas ilma ulkona ja aika kylmä.viime yönä sai juosta tunnin sisällä kolme kertaa vessassa,mies ihmetteli että mites sä nyt tolleee juokset,että käy nukkumaan.ku voiskin,tää vauva on kova heräilemää ja mylläämään mahassa kun ite kävis nukkumaan.

katoin eilen sen vauva-ohjelman,kyl tuli tippa silmään muutamassa kohdassa ja nyt on ruvennu itkettämään tämä tuleva synnytys;mitä jos en jaksakaan ponnistaa silloin kun pitäis,tai jotain menee mönkään...

eilen oli lääkärineuvola,oli semmonen läpihuuto juttu.mä odotin että pääsisin ultraan ja lekuri tekis painoarvion,niin ei mitään.viimeeksi päivää ennen synnytyksen käynnistämistä vauvan arvioitiin olevan reilun kolmen kilon painonen,niin vauva paino 4445g ja musta tuntuu että tämäkin vauveli on isokokonen.ja aina on ollut lapsivesi melko vähissä.

no onneks ei ollu mitää erikoista ,verenpaine on nyt ihan hyvä.rautalääkkeitä määräs liuskan syötäväks,sydämensyke 152 ja liikkeet ok.että näin,kyl vähän petyin lekuriin.tiistaina on taas neuvola-aika.täytyy vähän kysellä terkkarilta että onko loppusuoralla lääkärikäyntiä ja ultraa...

ilosta päivää muille keijuille!

Taas on takana yx hikinen yö, sain nukuttua varmaan pari tuntia ku tuota hammasta särki tai siis sitä koloa. Aivan kauhea kipu,pitäs varmaa soittaa ja pyytää ne antibiootit varalta.

Eilen ku makoilin sohval alko vauva möyrii ja pyörii mahas ja olin jo ihan varma et se kääntyy pois perätilasta mut ei,oisko kellää neuvoja miten vähään helpata sitä kääntyyn. Ne ei mull ala ees kääntää lekuris ku saavat sit hyvän syyn tehä sektion mut voin saada luvan synnyttää alakautta jos kaikki o.k....

Mull ei hermoja enää ole,koko ajan o semmonen ärsyytys päällä,varsinki ku tota koloa särkee..

RASKAUSARVISTA: mul on aivan kauhee maha,navan yläpuolel asti o arpia mut ne ei oo kumminkaa tummia ne o iha vaaleita ja tisseis kans ja synnytyksen jälkee ne o aika hyvin entisestää haalenneet.

Mulla ei ole vielkää tullu sitä ns.pesänrakennusviettiä,laiskuutta sitäki enemmän. Ja tää väsymys on jotaki aivan kauhiaa.

Olipas ne ihania ne vitoset eilen, voi kun sais jo oman nyyttinsä kainaloon...

Tanja 35,3

Poitsu kattoo karvis videota meijän sängyllä joten saan hetken olla rauhassa koneella.



Eilennä kipeät supistukset jatkuivat 12 asti yöllä ja sitten loppuivat. Kyllä jo ehdin miettiä että tuleekohan lähtö. Supsitukset tosiaan tulivat 7 min välein ja kipeinä ja niitä tuli 3 tunnin ajan. Ei esikoisen kaa ollut tällaista. Silloin kun supistekset alkoivat niin se oli menoa. Nyt nää supistukset vaan pitävät mua hereillä.



Tänään jatkuu taas kodin täys siivous. Eilennä sain poitsun huoneen siivottua lattiasta kattoon, jopa lattian vahasin. Tänään on vuorossa ainakin keittiö ja vessa. Haluan asunnon täysin siistiksi niin on vauvan kanssa sitten mukavampi tulla sairaalasta puhtaaseen kotiin (eikä tarvii ekana olla siivoamassa). Poitsu vaan ei tykkää kun siivoan ja siivoaminen onkin tosi hidasta kun toinen koko ajan roikkuu kiinni.



Nyt meen hetkeks pitkälleni poitsun viereen ja sit aloitan siivous projektin.



Öttis, poitsu 1v10kk ja masuasukki rv38+0!!!!!

" Olette edelleen jonossa, palvelemme teitä mahdollisimman pian..." Jonottelen tässä samalla sähköyhtiön asiakaspalveluun, joten anteeksi kirjoitusvirheet. Olen muuten jonotellut jo 15 min, et saapa nähdä kuinka kauan jaksaa vielä, tajusin, ettei meille ole tullut tänä vuonna kuin 1 sähkölasku, laskutusväli on aina ollut 2 kk, joten olisi kiva tietäää että koska ja millainen potti on tulossa ja onko meillä ylipäätään sähkösopparia voimassa.



KIITOS teille keijukaiset saamastani sympatiasta eilisen keskustelun takia!!!Se oli kieltämättä väsyttävä kokemus, nukuin yön tosi pitkään ja hartaasti ja hyvin kerrankin. Nyt aamullakin on ollut vähän lamaantunut olo, ajattelin, että soitan sairaalaan ja pyydän sitä kätilöä soittamaan minulle että saan annettua vähän palautetta ja lisätoiveita siihen raporttiin. On vaan niin turta olo koko synnyttämisen suhteen, pitää taasen valmentaa mies ahdistelemaan kätilöä kysymyksillä ja vaatimaan kaikenmaailman toimenpiteitä jos en itse jaksa synnyttämisen keskellä.



Jes, pääsin läpi sähköyhtiöön ja sopparikin on voimassa edullisimmalla hinnalla ja lupasivat laskutuksen tarkistaa. Seuraavaksi pitää alkaa soittamaan kosmetologille, sovimme miehen kanssa että hääpäivälahjaksi saan mennä jalkahoitoon ja ripsien ja kulmien värjäykseen ja muotoiluun, että olisi sitten hehkeämpi olo synnytyksen jälkeen.



SEKSI SYNN JÄLKEEN; ollaan aloitettu hetimmiten jälkivuodon loppumisen jälkeen, ja onhan se " eka" kerta ollut aina aikas ihana kun taas pitkästä, pitkästä aikaa pääsee ihan lähelle toista. Kyllä sitä oikein jo odottaa. Olen tässä valitellut miehelle että kun paikat eivät ole vielä ready syntymälle ja Ruukin kiipeää vaan ylöspäin masussa että ei hän sieltä mihinkään synny, niin mieskin on ollut alkanut tulla siihen tulokseen että voisi päästää minut tuskistani antaa viimein kikkeliä että saisi sitten paikatkin paremmin kypsymään :-) Jippii. Kun nyt vaan itse taas jaksaisi...



LASTEN LKM; minä olen koko ajan ollut nyt liikkeellä ajatuksella että jos tämän saan sitten se loppuu, että kolme on riittävästi. Mies on myös ollut sitä mieltä aikaisemmin, mutta nykyisin hän puhuu jo sujuvasti elämästä neljän lapsen kanssa!!! Olen toppuutellut että nautipa tästä nyt, sillä tuskin tulet kokemaan tätä enää uudestaan. Eihän sitä koskaan tiedä, aika kultaa usein muistot, ja nuorihan minä vielä olen lisääntymään. Nyt kyllä tuntuu etten enää koskaan kestä raskausaikaa uudestaan.



PALSTAILUN TULEVAISUUS; palstaillaanko me enää sitten synntyksien jälkeen olleskaan?



G: HOITOTÄTIEN KÄYTÖS: Meidän kuopus on tosi päättäväinen 4,5v poika, joka ei halua syödä kalaa, perunaa ja hernekeittoa aikaisempien allergioiden takia. Hoito alkoi maanantaina ja siellä tädit olvat julistaneet säännön että hänkin ottaa itse ruokansa ja se ruoka minkä ottaa pitäisi sitten syödä. EIlen ruokana oli ollut hernekeittoa ja poika oli ottanut sitä noin 3 rkl lautaselle ja ei ollut suostunut sitten edes maistamaan keittoa. Tästä seurasi se, että poika oli istunut 3h ruokapöydässä lautasen ääressä ja oli jäänyt vielä ilman välipalaakin, sillä sääntöön kuuluu, että jos ruokaa jää lautaselle, ei saa muuta ennen kuin on syönyt/maistanut ruokaa. Poika olis siis istunut pöydässä koko sen ajan kun toiset olivat nukkuneet päiväunet ja oli katsonut vierestä kun toiset vetivät pannaria välipalaksi. Mitä mieltä olette, olisiko tästä aihetta jo raivostua? Voin kyllä sieluni silmin nähdä poikaseni istumassa pöydässä, sillä hän tosiaan on jäärä, jos hän jotakin päättää niin se kyllä sitten kanssa pitää oli vastassa mitä tahansa. Kylläpä olisi tehnytmieli eilen keittää pelkkiä perunoita iltaruoaksi, että olisikohan tällä kertaa kelvanneet kun koko päivä meni pojalta pelkällä aamupalalla, nimittäin viime viikolla väännettiin todella kättä kotona perunan maistamisesta. En sentään raaskinut piinata poikaa vaan lämmitin edellispäivän broilerikastikkeen ja riisin kera, se on ruokaa joka hällekin maistuu.



Näihin tunnelmiin tällä kertaa,



Ruusunen ja pikku ruu 35+5

Siis näin onnetonta yötä täälläkään ei ole ollut varmaan ikinä. Sain unta joskus yhden aikaan, heräsin jo ennen kuutta, esikoinen nukkua posotti kasiin mutta en vain saanut unta. Oli kuuma ja pissahätä ja ahdisti ja pelotti(! Älkää kysykö mikä) ja sitä rataa...



Nyt on huono omatunto kun en ole yksinkertaisesti kyennyt esikon kanssa normaaleihin aamutoimiin. Syötin leipää ja jogurttia, vaikka kaksivuotias pyysi puuroa...Ja pakotin pikkuisen telkkarin ääreen syömään, katsomaan samalla muumeja.

Mulla on ihan sellainen olo kuin joskus ammoin megakrapulassa. Olen aina tarvinnut paljon unta, ja nyt kun en saa sitä edes kohtuullisessa määrin, alan olla ihan sekaisin.

Muina päivinä olen nukkunut päiväunet, jotka sitten ovat kompensoineet (ja osaltaan tietty huonontaneet öitä), mutta tänään on ohjelmaa sen verran että en ehdi nukkua. Toisaalta ihan hyvä: jospa parin vauvansa saaneen mammakaverin seura piristäisi, ja jospa pääsisin illalla sitten normaalirytmiin kiinni.

Muuten tästä ei kyllä tule mitään, jos tää on synnytykseen saakka tätä kärvistelyä. Onhan se nukkuminen huonoa vauvan synnyttyäkin, mutta viimeksi hormoneista oli paljon apua. Niiden avulla jaksoi kummasti.



Jaahans, nyt pitää mennä suihkuun. Edessä taas neuvola, sekin alkaa jo puuduttaa...Voi että kun nää vikat viikot menisi nopeasti.



Voimia muille väsyneille

ja väsymättömille syysmammoille.



kuonokas rv 37+1

Pitää tulla jossain vaiheessa kommentoimaan muiden juttuloita. Nyt sinne suihkuun. Moi.



kuono edelleen

Esikoisella tänään toinen koulupäivä ja keskimmäisen vein eka päivää päiväkotiin kesäloman jälkeen. Ihan vain aamupäiväksi ja tosi innoissaan poika sinne menikin :) Eilinen päivä oli minulle selvästi vaikeampi, vetistelin salaa koulun pihalla esikoista sinne viedessä, vaikka poika itse oli vain ja ainoastaan innoissaan koulunalusta ja todella reippaasti meni muiden mukana omaan luokkaansa.



Nyt on sitten ' omaa aikaa' eli tiskikone ja pyykkikone pyörimässä, pientä pintasiivousta ajattelin tehdä ja sitten kaupan&postin kautta lapsia hakemaan. Onhan tätä odotettukin :)



JOANNAM minä olen kanssa pohtinut tuon Venäjän SAVUN vaikutusta syntyvään lapseen. Ei varmaankaan ole kovin tervettä haistella ja hengitää savua viikko tolkulla :( Onneksi tänään ei ainakaan aamusta savun hajua tunnu, eilen oli ilma ihan sakeana sen takia... eikä mitään mahdollisuuksia suojautua siltä! Ihanaa sentään kun eilen satoi pitkästä aikaa kunnolla, tuntui puhdistavan ilmaa :)



NJOAMMIL aika hurjaa touhua synnytys siellä pohjolassa pitkinen matkoineen ja ambulanssi kyyteineen! Toivotaan, että pääset ajoissa sairaalaan eikä tarvi kärviestellä ambulanssissa kipujen vallassa.



RUUSUNEN voi järkytys millainen kätilö sinulla on ollut synnytyspelkokeskustelussa! Luulisi, että siihen hommaan saa kuitenkin jonkinlaisen koulutuksen. En itsekään ole ihan 100% tyytyväinen kätilön kanssa käytyyn synnytyspelkokeskusteluun, mutta sentään hän oli etukäteen tutustunut papereiheni, keskustelimme niistä asioista jotka eniten pelottaa ja kovasti rohkaisi minua tulevaan. Aiot kai tehdä valituksen tuollaisesta käytöksestä?



SEKSI SYNNYTYKSEN JÄLKEEN ehdottomasti tarvitsen liukastetta, mutta aina sekään ei tunnu auttavan kuivuuteen :( Ekasta synnytyksestä odotettiin kiltisti jälkivuodon loppumiseen ja lääkärintarkastukseen, jossa saatiin lupa seksille, seuraavasta halut oli molemmilla kovat ja eka kerta oli noin 2 viikkoa synnytyksen jälkeen, kondomin kanssa tietty, koska vuotoakin vielä oli. Järkytys oli kamala, ei sattunut kylläkään yhtään, muttei myöskään tuntunut missään! Luulin jo että jään ikuisesti tunnottomaksi, mutta niin ne vaan lihakset&kiinteys palautuu ajan kanssa ja treenatessa :)



Mayella ja Onni 34+0

Ihan huippu ilma!! Niin tekis mieli lähtee mettään käveleen mutta näillä patongeilla en jaksa. Ihan hirvee turvotus! Mä en jaksa seisoo sen vertaa että ruokaa tekis. Mikä tähän auttaa?? Olis ihan uudet adidakset eteises odottamas...



Joku kyseli mun paastoarvoista, noin suurinpiirtein se on ollu koko ajan 5-6. Neuvolas kehuttu ja lääkäritki kehunu mutta nyt vaan osu kohdalle se joka ei tykänny ja päätti toisin. Tavoitepaastoksi mulle laitettiin 4-5.2 ja 7 yksiköllä siihen sitte päästiin.



Viikko enää ja sitte on taas lääkäri...tekis mieli itkee ja todella lujaa. Ei oikeesti oo mitää herkkua ajaa puoltatoista tuntia sinne, odotella ja juosta huoneista toisiin, kuunnella jäkätystä ja näillä jaloilla viä...Voi itku.



Vissiin ollu ny semmoset gallupit mihin mulla ei oo mitää kommentoitavaa. Mutta mun lempiväri on sininen. =)



Kissa on ihan paisees kun ei se eilisen leikkauksen jälkee pääse pihalle. Pitäis keksiä sille tekemistä!



Ja sitte sinne reppuun, käyrien mukaan onnellinen vauva ja siltä se tuntuuki. Normi päivä.



Miisa84 & Pirkko, rv 34+6

Ruususelle: Huh tuota kätilöä, heihinkin mahtuu monenlaisia, valitettavaa. Ja sitten tuo kuopuksesi syömäjuttu hoitopaikassa. Vastauksena kysymykseesi: olisi syytä raivostua. Hyvähän se on, että on " pakko" maistaa, mutta joku raja sentään, jos ei kerran onnistu. Pistää ihan vihaksi. Luulin, ettei tuollaista enää ole missään. Itselläni oli koulua aloittaessa todella vaikeaa ruokailun kanssa. Silloin oli pakko syödä lautanen tyhjäksi eikä saanut itse päättää paljonko sitä ruokaa lautaselle tuli, vaan keittäjä annosteli kaikille saman verran. Kerrankin jouduimme jäämään erään pojan kanssa maksalaatikkoannoksinemme ruokalaan, vaikka oppitunti jo alkoi. Koska kummaltakin meinasi tulla kertakaikkiaan oksennus eikä syöminen millään onnistunut, laitoimme lopulta lautasemme ruokineen lautaspinon väliin, kun keittäjä ei katsonut. Karkasin usein koulusta ennen ruokailua, niin hirveä kammo minulla oli pakkoruokailua kohtaan. Ja nykyisin syön kuitenkin erittäin monipuolisesti, joten kyllä sitä vanhempanakin sitten ehtii eri ruokiin tottua, joten en hyväksy tuollaista pakottamista. Huomaan lasteni kohdalla kotona samanlaista vastenmielisyyttä vähänkään tavanomaisesta poikkeavampia ruokia kohtaan, mutta koska itse olen läpikäynyt ruokahelvetin 1.- 2. luokilla, en aio kotonakaan pakottaa lapsia syömään, jos näen, että oikeasti ei maistu. Suostuvat yleensä kyllä maistamaan ruokia, kun niin on sovittu. Ja yleensä kyllä sitten itseäni säästääkseni teenkin vain ruokia, jotka lapsille varmasti maistuvat. Koulussa saavat erilaisia ruokia maistellakseen ja tuntuvat syövän ihan hyvin, varsinkin kun saa itse ottaa sopivan määrän, joten en näe asiassa ongelmaa. Ja itsekin tosiaan vasta aikuisena opin erilaisia ruokia syömään.



Ja sitten pikaisesti vielä voinnista. Olo on vaihteeksi kohtuullinen. Jaksoin saattaa lapset kävellen kouluun ja vielä kävellä takaisinkin ;-) mitä pidän saavutuksena ottaen huomioon raskaan oloni ja sen, etten ole aikoihin liikkunut muuta kuin pakolliset askeleet. Piristi kyllä mieltä. Istuminenkin sujuu jo vähän paremmin, joten ehkä jaksan tännekin useammin taas kirjoitella. Kyllä on ihanaa olla äippälomalla!



fullmoon 36+2

...soitin aamusta sairaalaan ja pyysin saada keskustella eilisen pelkokätilön kanssa itse keskustelusta. Ko kätilö soitti juuri, pyysin, että josko hän voisi lisätä raporttiinsa sen, että kun halusin vauvan voinnin yliseurantaa niin että jos pienintäään syytä ilmenee niin et ne alkais toimia heti vauvan pelastamiseksi, eli ottaisivat niitä verikokeita ja harkitsisivat sitten kiireesti jatkotoimia ettei vauvalle tulisi mitään. Kätilö sanoi ettei hän kyllä tuollaista sinne kirjoita, johan toiset pitäisivät häntä outona, että noin toimitaan aina ilman erillistä käskyäkin. Että kun hän kirjoittaa, että tarkka seuranta niin se myös silloin on sitä automaattisesti, ETTÄ KUKAANHAN EI VOI TAATA ETTÄ KAIKKI MENEE HYVIN, toki toivomme sitä!!! Puhkesin itkuun ja kerroin että vaivaa rankasti että keskustelustä päällimmäisenä on mielessä vaan ettei kukaan voi vaata että vauva syntyy elävänä. Että on aika rankkaa, että tiedän kyllä että noin on, mutta tarviiko sitä erikseen korostaa. Kätilön vastaus oli, että koska minulla on normaaliraskaus, niin ei ole syytä huoleen, kaikki menee todennäköisimmin hyvin kuin huonosti kun olen vielä uudelleensynnyttäjäkin. Lisäksi hän vielä tiedusteli että haluaisinko tulla uudeelleen keskustelemaan, vastasin minkä itkultani kykenin, että siitä ei kyllä tule olemaan minulle mitään apua ja lopetin puhelun. Voi itku, näin katkerasti ja lujaa olen itkenyt viimeksi kun menetin vauvani. Tosi kiva lähtee hakeen esikkoa hoitopaikasta, kun on naama ihan punanen ja turvoksissa itkemisestä ja siitä ei ensinkään tule loppua. Aion kirjoittaa asiasta palautteen pelkopolin toiminnasta vastaavalle ja toimitan sen äitiyspoliklinikan ylilääkärille, vaikka sekin on sellainen kuiva mies, joka ei varmasti edes kykene ymmärtämään asiaa koska siihen liittyyn ihmisen psyyke eikä pelkästään ruumis.



Hitto, jos tänään istuttavat poikaa hoitopaikan ruokapöydässä, niin saavat kyllä kuulla kunniansa oikein olan takaa, tätä keijua on piinattu nyt ihan tarpeeksi.



Ja anteeksi tämä valitus.



Ruusunen ja Ruu 35+5

Täälläkin valvottiin viimeyönä ukkosen takia. Tai siis minä ja hiirenherne, muut veti sikeitä ihan sujuvasti. Onneks menin jo kymmeneltä nukkumaan niin olin ennättäny nukkua jo kummasti ennen viittä ja pauketta.



RUUSUNEN: oi pasta miten surkea kätilö, tee ihmeessä valitus moisesta. Ja ruokailuasiaan tämä päiväkotitäti sanoo törkeetä tiukkapiposuutta. Ja kun vielä ajatellaan että toisen ensimmäisistä päivistä on kysymys. Ymmärrän että säännöt ovat sääntöjä, mutta joustaahan saa. Meillä jos joku ei maista niin olen sanonut " saa meillä olla nälässäkin" sehän on lapsen oma valinta, välipalalla sit vaan ei kans voi tankata hirveesti jotain mansikkakiisseliä tms. makeeta, pieni annos vaan, mutta pitäähän lapselle saada edes jotakin menemään alas päivän aikana, eihän se muuten jaksa, tulee vaan entistä kiukkusemmaks. Ja oliskohan tuossakin voinu tehdä ekojen päivien kunniaks kompromissin esim. yksi lusikallinen pienen leivän ja maidon kera?? En siis ymmärrä moista tiukka piposta sääntöjen noudattamista. Ittee kyllä harmittas jos lapsi olis lappanu lautrasen kukkuroilleen eikä suostus ees maistamaan tai menossa olis jo esim.kolmas kukkuralautanen eli kyse olis ihan annosteluasiasta ja se toistus aina, mutta että kolem lusikallisen takai moinen show. Keskustelun paikka mielestäni ja miusta siulla äitinä on ihan oikeus nostaa tämä kissa pöydälle. Ei aikuisen rooliin kuulu miusta tuollanen, kuulostaa jo kiusaamiselta ja kostamiselta.



SEKSI JA SYNNYTYS: meillä on kans aloteltu heti jälkivuodon loputtua ja oltu oikein hyperaktiivisia sitten, odotan nytkin sitä innolla :) Mies kun on arahko sekstailemaan mahakkaan kanssa niin kaipaan jo hurjasti oikeeta toimintaa. *Laskee viikkoja*



PKKS mammat, mulle ma käy hyvin. Paikka ja aika?



Ja sitten surullisempiian asioihin, miun anopilla on mitä ilmeisimmin rintasyöpä. Oli hakeutunut lääkärille kovien kainalokipujen takia ja nyt ootellaan ensiviikolla saatavia testituloksia, mutta syöpää ne on epäilly. Ja leikkaavat pikaseen, mikäli niin on. ikää alkaa olla kohta 70 plakkarissa anopilla, on ollu vuosia jo väsynyt ja mietinkin että miten tämä vaikuttaa häneen. Pahasti sanottu, mutta pelkään kuulkaa pahinta. Ja mietin sitäkin että pääseeköhän se appiukko sit synytyksen käynnistyessä tulemaan yöllä, mikä on anopin kunto ja appiukon omat voimat...veti kyllä mielen matalaks kun mies äsken soitti.



Täytyy surffata etsimässä tietoa.



Minjuska

Voimia sulle ruusunen! Saisitko sun miehen soittamaan jollekkin joka vastaa tuosta pelkopolitoiminnasta ja antamaan palautetta. Niin tyhmältä kuin se kuullostaakin, mutta olen joskus kuullut tarinoita siitä miten asiat on lähteneet sujumaan kun mies on ärähtänyt. Toisekseen sä olet jo saanut ihan tarpeeksi mielipahaa osaksesi. Pääsisittekö mahdollisesti uudestaan käymään siellä, mutta ehdottomasti jonkun toisen henkilön kanssa juttelemaan.



Miisa aika jännä että sulle määrättiin insuliini ja mulle ei. Päinvastoin raja-arvoa nostettiin vielä tosiaan siihen 6.0 asti.



Mutta nyt hommiin...

Enpä ole kirjoitellut pitkään aikaan... taustalla olen yllä lueskellut teidän muiden juttuja, mutta on pitänyt sen verran kiirettä ettei ole ehtinyt kirjautua ja raapustaa tekstiä. Nyt mammalomalla onkin helpompaa ottaa " omaa aikaa" :)



(.)= Eilen kävin Jorvissa synnytystapa-arviossa. Minun kohdalla kun mietitään synnyttääkö alakautta vaiko sectiolla. Edellisessä synnytyksessä kun tuli IV asteen repeämä... en osannut vielä päättää, joten sain kaksi viikkoa miettimisaikaa. Sectio on kyllä varuiksi varattu 7.9.

Lääkäri mittasi meidän neidin eikä tyttönen ole kasvanut sitten viime Jorvin käynnin mikä oli kolme viikkoa sitten... painoarvio oli nyt 2200g... lääkäri mittasi pikkusen seitsemän kertaa, joten eiköhän se aika lähelle oikeaa arviota ole... Menen kontrolliin kahden viikon kuluttua ja silloin siis minun pitäisi päättää miten synnyttää...

Hyviä vinkkejä kenelläkään?? :)

Minulla, kun on hieman ristiriitaiset tunteet tuon asian suhteen. Toisaalta haluaisin vihdoinkin kokea " normaalin" synnytyksen misä jään vauvan kanssa synnytysaliin. Esikoinen tuli sectiolla perätilan takia ja tämän kakkosen jälkeen minut kärrättiin leikkaussaliin suoraan synnytyksestä. Minulla ei ole siis kuin vankka kokemus Jorvin heräämöstä :) SItten tulee tämä iso MUTTA... Mitä sitten jos repeän uudelleen eikä sitä saada korjattua... Lääkäri vaan sanoi, että heillä on synnytetty molemilla tavoilla repeämän jälkeen, eikä vielä toistaiseksi kukaan ole revennyt uudestaan. Tietenkään mitään takeita he eivät voi antaa etteikö juuri minulle kävisi niin...

Kuten sanottu, hyviä vinkkejä otan ilolla vastaan :)



NUKKUMISESTA: enpä muista milloin olisin nukkunut hyvin... En kyllä juokse öisin vessassa enkä kertaakaan ole herännyt vauvan temmeltämiseen... Meikäläisellä on vaan ollut kaikkea muuta... kova flussa, josta jälkitautina järkyttävä yskä... josta sitten seurasi hengenahditusta ja murtunut kylkiluu... Oksennustaudinkin sain esikoiselta jolla tauti jylläsi tarhassa... Nyt viimeaikoina vauva on painanut tuonne alas niin kauhiasti etten meinaa makuullaan saada hyvää asentoa... Närästyskin on jotain aivan kauheaa... No onneksi kaikki tämä on vain väliaikaista :)



SEKSTAILUSTA: Meillä on aikaisemmilla kerroilla mennyt varmaan puoli vuotta ennen kuin olen uskaltautunut aktiin... Ehkä vielä kauemmin meni tuon kakkosen repeämän jälkeen... Onneksi ukkokulta on kärsivällinen :)



Jahas... jospa menisi hieman siivoilemaan, että saisi muutaman supistuksen aikaiseksi ja sitten voisikin ottaa pienet päiväunet...



RUUSUNEN76: Minusta tuo teidän pojan hoitotätien käytös on järkyttävää!! Ymmärrän toki, että säännöt on sääntöjä, mutta lapsen kokopäivän nälässäpito on rääkkäystä. On meidänkin esikoisella ruokia mitä hän ei tarhassa syö, mutta ei häntä nälässä ole kuitenkaan pidetty. Se ruoka jää syömättä, mutta välipalat ym. syödään normaalisti. Minä kyllä älähtäisin tuosta :)

JA PALJON VOIMIA pelkopoli asiassa!!



Sanniina76ja poppana 36+2

Höh, terkkari soitti ja siirsi mun huomista neuvola-aikaa perjantaille. Koko viikon " kohokohta" , siis huominen neuvolakäynti meni uusiksi. Mä tuun oikeasti " pitkähäntäisiin täihin" täällä kotona, kun ei oo mitään tekemistä! Eikä mihinkään voi oikein lähteä tuon polven takia.



Olin ilmoittautunut Manipuran Aktiivinen synnytys -kurssille, mutta kun siellä joogataan ym. kyykistellään, niin ei se tällä polvella kyllä onnistu, vaikka tikit otetaankin pois n. viikon päästä ja kurssi on 2 viikon päästä. En uskalla riskeerata, että polvi aukeasi uudestaan.



Minäkin liityn huonosti nukkujien seuraan! Alkuyöt ovat pahimpia, olen pyörinyt sängyssä klo 12-½3, sen jälkeen heräsin klo ½7 ja sitten viimein klo 11. Eli unta tuntuu riittävän ihan väärään aikaan vuorokaudesta, aamupäivästä!



RUUSUSELLE isot pahoittelut sekä pelkopolin että hoitotätien käytöksestä! Minäkin ehdottaisin (kun olen itsekin arkajalka) että kehotat miestäsi soittamaan sinne polille tai menisitte uudestaan sinne yhdessä jollekin toiselle kätilölle. Ja ehdottomasti haukkuisitte pystyyn tai teette sen valituksen tuosta kätilöstä!



Muisti pätkii täälläkin... en muista, mihin piti kommentoida... No joka tapauksessa täällä kaikki kunnossa, Untamo on vilkas aina tuon " aamupissin" jälkeen (eli tänään klo ½7), tuntuu, kuin se raapisi minua!



Kysymys: kun lapsi kiinnittyy lantioon, pystyykö se enää sen jälkeen pyörimään akselinsa ympäri eli kääntämään kylkeä? Minusta kun tuntuu, että Untamo on viikon ollut jo kylki mun vasemmalla puolella (vaikka lääkäri sanoi viikko sitten, että ei ole vielä kiinnittynyt). Saattaa toki olla, että oikealla kyljellä ei ole tilaa, istukka kun on sillä puolella etuseinässä.



Terveisin

Rizzu & Untamo rv 36+4

No miten olisi maanantai klo 18 tai 18.30 ja paikkana tällä kertaa vaikkapa Rosso?



-piias-

Miisa, Typo, Femmamma ja kaikki muut SOKERIarvojen seuraajat (sori, en varmasti muista kaikkia): ei teille ole terkkari tai lääkäri suositellut tai määrännyt tuota Guaremia? En ole ainakaan kenenkään nähnyt siitä mainitsevan mitään. Se on reseptivapaa guarkumivalmiste (veteen sekoitettavia rakeita), joka alentaa verensokeria. Mä oon nyt vetänyt sitä pari viikkoa ja arvot ovat selvästi alentuneet, tosin yksittäisiä ylikorkeita arvoja on edelleen, erityisesti aamuisin. Täällä Guaremin määrääminen tuntuu olevan vallitseva käytäntö - kumma, jos sitä ei muualla käytetä.... Jos se ei auta, sitten kai vasta harkitaan insuliinihoitoa.



Paastoarvot pitäisi täkäläisten ohjeiden mukaan pysyä alle viidessä, mulla ne pyörii nyt siinä vähän viiden molemmin puolin, kunhan takana on vähintään 10 tunnin paasto. Aamupalasta on mulla tullut pienoinen ongelma, kun tuntuu, että yhtään mitään ei saisi syödä tai sokerit nousee liikaa. Eilen erehdyin nappaamaan kiireessä puuron sijaan Elovena-muroja, ja auts mitkä arvot. Jugurtti on kanssa ihan pannassa, vaikka miten lantraisi maustamattomalla jugurtilla. Välilla sitten hyppii sokerit jo pelkästä puurosta. Ihan ilman aamuevästäkään ei viitsisi olla. Iltapäivällä sitten taas tuntuu voivan vetää makeaa ilman että lukemat nousisi paljon yhtään. Onko kellään muulla samaa ilmiötä? Mitä syötte aamuisin?



Njoammil, tänään täynnä rv 38