Mikä on ikävin terveydenhuollon toimenpide joka sinulle on tehty?

Vierailija kirjoitti:

Nielurisaleikkaus. Alkuviillon jälkeen nielurisat revitään voimalla irti ja verisuonet poltetaan sähköllä josta palaneen lihan käry tulee suoraan nenään.

Ai niin samaan aikaan oli porukkaa nenäruston suoristuksessa. Paikallispuudutuksessa leikataan nenästä keskirusto irti, potilaan katsoessa vierestä se taotaan vasaralla suoraksi ja ommellaan takaisin nenään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v eka gynekäynti. Sattui niin maanpirkuleesti se toimenpide kun se tunki sitä avaajaa sisään, itse näytepalojen otto ei sattunut mutta ei prkl se avaaja. Ei koskaan enää.

Myöhemmin kuulin että koko juttu oli periaatteessa turha koska olen vielä neitsyt enkä ole koskaan edes itse tunkenut sinne mitään joten se mahis että sinne jotain kehittyy on lähes olematon.

No tuskinpa sulle huvikseen tehtiin tarkistus. Kyllä neitsyelläkin voi olla ongelmia alapäässä. Olihan sulla joku syy sinne mennä, eiksni?

Se vuositarkistus joka tehdään 30v, 35v, 40v jne kaikille naisille oli ainut syy. Kutsu tuli kun täytin 30 joten menin.

1. SP-testin pumpulipuikko joka työnnetään virtsajohtimeen. Tämän vuoksi kirveli ja sattui useamman vuoden tuon testin jälkeen.

2. Kaksi sormea perseeseen kylmiltään. Kyllä sattui. Ja tämän teki mieslääkäri varoittamatta maatessani kuljellään.

3. Mahalaukun tähystys myös sattuu sen päivän +1 päivä. Mutta ei ollut kivuliain, vaan ehkä kammottavin kokemus.

Kolonoskopia. Huusin kivusta.

Gastroskopia

Munasarjojen tutkimus (kipulääkityksenä ”ota pari buranaa ennen operaatiota”), kipukokemusta pahensi erittäin tyly lääkäri. Tämän kauhukokemuksen jälkeen siirryin käyttämään yksityistä lapsettomuusklinikkaa.

Pelottavin kokemus oli kiireellisessä sektiossa synnytyslääkärin ja anestesialääkärin riitely siitä mitä pitäisi tehdä

Vierasesineen poisto kynnen alta. Vaati useita koitoksia, lopulta koko kynsi nostettiin ylös jotta esine saatiin pois. Oli siis päätynyt sinne iskeytymällä kynnen läpi. Ällöä, epätoivoista ja kuvottavaa. Kipulääkitys onneksi toimi.

Ei mitään ihan ylivoimaisia, mutta gastroskopia joka kesti huonon näkyvyyden takia pidemmän ajan oli inhottava, samoin joidenkin koepalojen tms. otto kohdunsuun kautta, ei normaali papa.

Amputaatio

Poskionteloiden punkteeraus.

Kolonoskopia oli järkyn kivulias, pyörryin kesken toimenpiteen. Gastroskopiakaan ei ollut niin hirvee kokemus.

Gynekäynnit. Niissä en mielellään ravaa.

Puudutuksissa tehdyt leikkaukset, kortisonipiikit, tärykalvojen puhkaisut sen sijaan on olleet tähän mennessä ihan siedettäviä. Mutta nuo alapuolen operaatiot, voi jumal...

Virtsaputken laajennus tähystyksesssä ilman mitään puudutusta oli hirveintä ikinä, seuraavaksi pahin oli kolonoskopia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

30v eka gynekäynti. Sattui niin maanpirkuleesti se toimenpide kun se tunki sitä avaajaa sisään, itse näytepalojen otto ei sattunut mutta ei prkl se avaaja. Ei koskaan enää.

Myöhemmin kuulin että koko juttu oli periaatteessa turha koska olen vielä neitsyt enkä ole koskaan edes itse tunkenut sinne mitään joten se mahis että sinne jotain kehittyy on lähes olematon.

No tuskinpa sulle huvikseen tehtiin tarkistus. Kyllä neitsyelläkin voi olla ongelmia alapäässä. Olihan sulla joku syy sinne mennä, eiksni?

Se vuositarkistus joka tehdään 30v, 35v, 40v jne kaikille naisille oli ainut syy. Kutsu tuli kun täytin 30 joten menin.

Ei sinne ole mikään pakko mennä. En minäkään ole koskaan mennyt, miksi kävisin gynellä turhan takia? Isaan varata itse ajan jos jotain syytä on.

Vierailija kirjoitti:

Lääkinnällinen tyhjennys keskeytyneen keskenmenon jälkeen. Lääkkeet eivät meinanneet toimia, vietin 12h pienessä sairaalahuoneessa odottaen, että kuollut vauvanalku tulisi ulos minusta ja lopulta päivystävä lääkäri joutui kaivamaan pihdeillä loput raskausainekset ulos ilman mitään lääkitystä.

Minulla sama, mutta jouduin viikon odottamaan hoitoa kun lääkkeet eivät tehonneet. Viime vaiheessa viruin liki vuorokauden ilman mitään ruokaa ja juomaa tai tippaa varastohuoneessa maaten kun muuta ei ollut kunnes vaihtuva lääkäri vihelsi pelin poikki ja vaati leikkaussalia.

Ensimmäinen gynekologinen tutkimus. Olen aikuisenakin todella tiukka, ja tuolloin olin vielä neitsyt.

Olen siis päässyt todella vähällä, kun tämä on pahin. 

Nenämahaletkun laitto oli ehdottomasti kamalin.

Mulla ei oo oikeastaan mitään kovin ikävää tehty. Virtsarakon tähystys oli epämukavaa. Samoin kierukan asennuksesta seurasi päivän mittaiset kivut. Pahin oli ehkä sokerirasitustesti. Siitä tuli niin huono olo, että ahdistaa jo valmiiksi että pitää mennä siihen uudestaan raskauden jälkeen.

Kurkkupaiseen puhkaiseminen. Päivytyksessä ei ehditty odotella, että puudutusaine alkaisi vaikuttaa. Sanottiin vaan, että tulehtunut kudos ei puudu. Kyllä puutuu. Paise uusi ja olin päivystyspolilla seuraavan kerran hiljaisempana ajankohtana niin että lääkäri malttoi odottaa piikin ja puukon välissä.

Kihtikohtauksen aikana neulan työntöyritys isovarpaan tyviniveleen. Kärsin myös hortonin neuralgiasta, mutta se ei ole mitään tuohon verrattuna.

Kamalinta  juurihoito ilman puudutusta. Kyseessä oli toinen rassauskerta, eli periaatteessa hampaan olisi pitänyt olla kuollut mutta juuren pohjalle oli ilmeisesti jäänyt vielä ainesta, sillä se kipu oli järkyttävä! Kuin neulalla olisi törkätty suoraan paljaaseen hermoon. Enkä saanut puudutusta vaikka miltei huusin kivusta. "Kestä hetki, ei satu, kestä vielä!"

Toinen ikävä operaatio oli gastroskopia, olen siinä ollut useastikin mutta yhdellä kerralla se oli hirveää: lääkäri teki tutkimuksen tosi väkivaltaisesti ja tuloksena oli päiviä kestäneet kurkku- ja vatsakivut. Tähystyksen jälkeen se peti oli aivan veressä ja veren maku pysyi suussa monta tuntia :I

Kierukan asennusta edeltävä kohdunmittaus, jossa kohdun kokoa arvioitiin sondilla. Mammografia kolmikymppisenä ei myöskään ollut miellyttävä kokemus, koska minulla on tiivis rintakudos.