Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ystävä yhtäkkiä lopettaa yhteydenpidon?
25.04.2021 |
Mietin että viitsinkö vielä laittaa viestiä vai ei.
On niin käsittämätöntä että oltiin hyviä ystäviä, oli kaikkia mielenkiintoisia juttuja ja sitten kaikki loppuu.
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Lopetin yhteydenpidon, kun ystävä puuttui liikaa henkilökohtaisiin asioihin, ilman että kysyin neuvoa. Kun kerroin, mistä loukkaantuminen johtuu, hän ei millään lailla tullut koskaan vastaan.
Kannattaa olla ihmisten kanssa hienotunteinen, jos ystävät todella merkitsevät jotain.
Tämä! Yksi nuoruudenystävä sai aikaan ahdistuneen olon koska jakoi kysymättä mielipiteitään ja neuvojaan,intti ja intti mun opiskeluun, töihin, asumiseen, lasten kouluun yms. liittyvistä asioista. Tuli tunne että hoidin asiani huonosti ( vaikka olen ihan tavallinen), työni on ihan surkea ja hän on jotenkin viisaampi. Kun joutuu koko ajan puolustelemaan valintojaan ei enää halua avautua. Eikä lopulta nähdä koko ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ennenkin pitänyt pitkiä taukoja.
Erikoinen tyyppi.
Oli ollut jalkaoperaatiossa ja lepäili sairaalassa hetken.
Ei vaan viitsinyt tiedottaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
On ennenkin pitänyt pitkiä taukoja.
Erikoinen tyyppi.
Joillakin on tapana tehdä paljon töitä. Ei silloin pidetä yhteyttä kehenkään.
Lopetin yhteydenpidon ystävääni, koska kasvoimme erilleen ja viimeisen vuoden ajan koin tämän henkilön vain haastavan riitaa, kaivelevan minusta vikoja ja olevan muutenkin todella negatiivinen. Muutin toiselle paikkakunnalle ja siinä samalla hoitui etäisyyden ottaminen ihan itsestään. Eipä ole hänenkään puolelta mitään kuulunut, eli ehkä tunne ystävyyden hiipumisesta oli molemminpuolinen.
Toiseen ystävään en enää ole yhteydessä siksi että viimeiset kymmenen vuotta hän on vain lupaillut minulle tapaamisia, soittavansa paremalla ajalla jne. Olemme olleet tekemisissä vain puhelimitse, enkä enää jaksa kuunnella kun hän huutaa lapsilleen ja lapset hänelle. Emme myöskään voi puhua kaikista aikuisten asioista, koska lapset ovat aina läsnä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä ne lopettavat silloin , kun huomaavat etteivät voi hyötyä enempää . Etsivät kuuntelijan toisaalta . Kuuntelin 20 vuotta kaikki huolet, avittelinkin , mutta itse en saanut sanoa omian huolianai väliin . Paasaus oli jokapäiväinen . Olisinpa älynnyt ottaa terapiamaksun .
Ystäväni odottaa, kun es on kulunut tarpeeksi kauan siitä, mitä hänelle kerroin. Hän ei halua kommentoida elämääni muuta kuin "joo sellaista se on"-tyyliin ja tämä asia olisi kaivannut ehkä pari lausetta lisää. Olen sietänyt tätä liian kauan, oikein hävettää ajatella, mikä nolo kynnysmatto olen ollut. Omassa yksinäisyydessäni olen ollut jollain tapaa kiitollinen, että on tällainen 'läheinen ystävä', mutta hän on käyttänyt minua vain valtavana saavina, johon kaataa kaikki asiat, joita muiden kavereiden ei sitten tarvitse kuunnella, kätevää. Muiden kavereiden kanssa voi sitten tehdä kaikkea mukavaa, minulle lähinnä viestitellään ja soitetaan yksipuolisia maratonpuheluita hänen valitsemistaan aiheista. Nyt olen siis se, joka yhtäkkiä lopettaa yhteydenpidon, koska mulle riitti nyt. Kuin joku näkymätön lanka olisi ollut meidän välillä ja jokainen päivä kiristi lankaa yhä enemmän, kunnes tuli tunne sen katkeamisesta. Ensin odotin päivän, kaksi, sitten viikon, kaksi, nyt kolme viikkoa, eikä hän kommentoinut tärkeään asiaani mitään. Ensin en voinut uskoa sitä todeksi, mutta kun ajattelen historiaamme, niin vasta alan tajuta, että näinhän se on mennyt ennenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koin olevani roskasanko. Minulle soitettiin tuntien puheluita ja paasattiin milloin mistäkin tärkeästä. Jopa vakavan leikkauksen jälkeen kun usean päivän sairaalassa olon jälkeen kotiuduin, kuuntelin työhuolia kaiuttimella samaan aikaan kun makasin sängyssä pystymättä nousemaan ylös.
Se itsekkyys, kun toinen olettaa että olen vain häntä varten olemassa sekä sellainen tietynlainen lapsenomainen minäkeskeisyys, ei mitään huolta ystävästä vain ne omat jutut on tärkeitä. Ja vauhti vain kiihtyy, nykyään en kerkeä sanomaan edes "mmm" puhelimeen kun ystävä oikein vauhdittaa juttuaan etten varmastikaan pääsisi ääneen.
Ystävä paljastui epäluotettavaksi. Minä puolestani paljastuin huonoksi ystäväksi.
Tämä epäluotettavuus paljastuessaan ei liittynyt minuun millään tavalla, mutta laittoi pohtimaan menneitä tapahtumia.
Sen lisäksi että tämä ystävä käyttäytyi/käyttäytyy muita kohtaan alaarvoisella tavalla, kyseenalaistin itseni ystävänä.
Olen tästä ystäväni käytöksestä huolissani. En ainoastaan pettynyt, vaan että tämän arvostelukyky on niin pahoin pettänyt että hakee itselleen hankaluuksia, enkä minä osaa sanoa juuta enkä jaata. En millään tavalla. En asiallisesti, enkä asiattomasti.
Eihän aina tarvitse toisten valintoihin puuttuakaan, mutta mulle tuli seinä vastaan etten pysty sivuuttamaankaan.
Tosin tilanne on aika tuore. Ystävyys on todennäköisesti ohi, mutta käsittelen ensin omat tuntemukseni ennen kuin teen mitään lopullisia päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lopetin yhteydenpidon takertuvaan ihmiseen. Viime aikoina puhuttiin enemmän henkilökohtaisista asioista ja kävi ilmi että moni ihminen on lopettanut yhteydenpidon häneen, jopa sukulaiset. Tajusin että en ole tuntemuksineni väärässä - raskas ihminen, kuin musta aukko joka yrittää imaista sinut omaan negatiivisuuspyörteeseensä.
Nefatiivisuuspyörre. Taidan olla sellainen. Moni on lopettanut yhteydenpidon. Mutta kun on pessimisti perusluonteeltaan, niin ei jaksa teeskennellä positiivisuutta jatkuvasti tai kovin kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisellä voi joskus olla ihan vaan tarve vetäytyä kauemmaksi muusta maailmasta ja ihmisistä - - eräänlainen matka omaan sisäiseen maailmaansa.
Eikä sitä yksinkertaisesti vaan osaa/jaksa selittää sille selityksiä vaativalle ympäristölle - - > yksi syy lisää vetäytyä entisestään.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä voi joskus olla ihan vaan tarve vetäytyä kauemmaksi muusta maailmasta ja ihmisistä - - eräänlainen matka omaan sisäiseen maailmaansa.
Eikä sitä yksinkertaisesti vaan osaa/jaksa selittää sille selityksiä vaativalle ympäristölle - - > yksi syy lisää vetäytyä entisestään.
Tuo on ihan ymmärrettävää. Mutta kun lopettaa yhteydenpidon yhden kanssa, toki sitä miettii, että miksi. Nykyään someaikaan sen kyllä näkee, että kaveri on yhteyksissä vaikka mihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kaverini olisi ihan rehellinen, hän sanoisi: "Hei, on kiva olla yhteydessä. On kiva keskustella kanssasi. Haluan kuitenkin, että puhumme vain minusta tai vähintäänkin valitsemistani aiheista ja muistutan, että odotan sinun myötäilevän kantaani. Haluan, etteivät keskustelumme edes sivua sinun kuulumisiasi. Joskus harvoin, jos kysyn sinun kuulumisiasi, niin haluan siihen lyhyen vastauksen, en missään tapauksessa enempää. Haluan, että keskustelemme ja pohdimme minun elämääni aina valitsemastani näkökulmasta."
Sitä pelkää, että on ystävilleen jotenkin rasittava tai rasite. Kun eihän sitä voi itse tietää, mitä se toinen sinusta kokee.
Rakkaan ystävän kanssa ystävyys kariutui. Olin arvioinut välisemme ystävyyden ilmeisesti väärin ja tunsin itseni petetyksi. Ystävää ei kiinnostanut selvittää asiaa. Jos olisi, olisin voinut miettiä jatkuisiko ystävyytemme niin, että sijoitan itseni oikeaan kohtaan ja sopeutan odotukseni ja panostukseni sen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä voi joskus olla ihan vaan tarve vetäytyä kauemmaksi muusta maailmasta ja ihmisistä - - eräänlainen matka omaan sisäiseen maailmaansa.
Eikä sitä yksinkertaisesti vaan osaa/jaksa selittää sille selityksiä vaativalle ympäristölle - - > yksi syy lisää vetäytyä entisestään.
Tuo on ihan ymmärrettävää. Mutta kun lopettaa yhteydenpidon yhden kanssa, toki sitä miettii, että miksi. Nykyään someaikaan sen kyllä näkee, että kaveri on yhteyksissä vaikka mihin.
Kuulostat sen verran rasittavalta, että en ihmettele ollenkaan, jos joku haluaa vähän isomman hajuraon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä voi joskus olla ihan vaan tarve vetäytyä kauemmaksi muusta maailmasta ja ihmisistä - - eräänlainen matka omaan sisäiseen maailmaansa.
Eikä sitä yksinkertaisesti vaan osaa/jaksa selittää sille selityksiä vaativalle ympäristölle - - > yksi syy lisää vetäytyä entisestään.
Tuo on ihan ymmärrettävää. Mutta kun lopettaa yhteydenpidon yhden kanssa, toki sitä miettii, että miksi. Nykyään someaikaan sen kyllä näkee, että kaveri on yhteyksissä vaikka mihin.
Kuulostat sen verran rasittavalta, että en ihmettele ollenkaan, jos joku haluaa vähän isomman hajuraon.
Ei minuun tietääkseni kukaan ole mitään hajurakoa pitämässä. Sanoin vain, miten someaikana näkyvyystilanne on.
Minä olen lopettanut yhteydenpidon sen takia, että kaveri alkoi olla liian kiinni minussa, soitteli monta kertaa päivässä, halusi nähdä jatkuvasti ja loukkaantui, kun minä en "järjestänyt hänelle aikaa". Halusin tilaa hengittää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisellä voi joskus olla ihan vaan tarve vetäytyä kauemmaksi muusta maailmasta ja ihmisistä - - eräänlainen matka omaan sisäiseen maailmaansa.
Eikä sitä yksinkertaisesti vaan osaa/jaksa selittää sille selityksiä vaativalle ympäristölle - - > yksi syy lisää vetäytyä entisestään.
Niin ja ensimmäisenä vetäytyy niistä, jotka vahtii tekemisiä ja kyselee selityksiä🙄
Antakaa hyvänen aika ihmisten olla rauhassa!
Alue: Aihe vapaa
Juuri näin. En jaksanut jatkuvaa myöhästelyä, jouduin aina odottelemaan, koin, että ystäväni varasti näin aikaani. En jaksanut joka kerta kuunnella vatsan toiminnasta. En jaksanut sitä, kun oli yhdessä sovittu, että mennään yhdessä syömään, niin ystävä olikin jo syönyt sämpylän, kun oli niin kova nälkä, eikä sitten ruoka enää maistunutkaan.