Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kaipaatko Suomeen niitä entisajan turvallisia ja rauhallisia maalaiskouluja, joissa oli vain muutama kymmenen oppilasta? 👍🏻👍🏻👍🏻👍🏻

Vierailija
19.11.2026 |

Kolme opettajaa piti kaikki kolme kaksoisluokkaa kurissa ja ojennuksessa.

Aamu alkoi hartauksella ja päivä päättyi Ystävä sä lapsien -virteen. 🥲 Ei ollut kieliongelmia, kulttuurieroja eikä muitakaan S2-alueiden monimuotoisia ongelmia.

 

Ei ollut ADHD-oppilaita, eikä nepsyjä. Eikä kukaan kuvitellut olevansa kissa. Koulun oma keittäjä oli kaikkien pitämä ja teki hyvää ruokaa.

 

Jokainen oppilas tunsi kaikki oppilaat, sisarukset ja vanhemmat ja opettajat myös. Eipä siinä kauheasti kukaan olisi kehdannut ryppyillä toiselle. Opettajaa kunnioitettiin.

 

Nykyään kaikki lapset tungetaan jättikouluihin. Miten ihmeessä Suomessa oli vielä 80-luvulla varaa tällaiseen, että joka kylässä oli oma pikkukoulu?

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koulumatkat tärkeitä. Muistan kun siskoni joitui johonkin kyläkouluun, joka oli kaukana kotoa. Lähempänä olisi ollut  koulu. mutta jostain syystä taas koulupiirijsko  meni niin.  että ei sinne päässyt. Oli 70-luvun lopulla 


Muistan kun oli kamala lumipyry ja autollakaan ei meinannut päästä koululle. Oli oikeasti  jonkun pilkutien varrella.


Sitä en tiedä miten siellä oli oltavat 
Kun muutimme  paikkakuntaa ja siirtyi isompaan  kouluun häntä kiusattiin siellä. mutta opettajan mukaan ei ollut  mitään sellaisen. Sain huonon kuvan hänen  opettajistaan ja luokkakavereista. Olin pari vuotta nuorempi. 

Omst lapseni  taas aloittivat Helsingissä erillisessä

 pikkukoulussa, jota voitaisiin kutsua sivupisteeksi  ja sitä se olikin eli isomman koulu alaisuudessa. 
Ainskin toiselle lapselleni  tuo ei ollut hyvö psikja,  sillä siellä oli kiusaaja. . Hänelle  ainakin paremmat oltavat isommassa koulussa kun siirtyi sinne, Kumpikin siirtyi  isompaan,  kun  ei tuolla ollut luokkia kun pari ensimmäistä


Olen saanut varsin kummallisen ja ikävän kuvan koulumaailmasta ja opettajista Suomessa. Joskus mielelläni kerron niistäkin. 

Vierailija
2/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

En todellakaan. Piiri pieni pyörii ja kun jouduit sen piirin ulkopuolelle se oli yhtä helvettiä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Öö. Kun menin 70-luvun alussa oppikouluun, luokassa oli 40 oppilasta, suurin osa levottomia poikia. Sitä ennen oli ollut erikseen poika- ja tyttökoulut. Miespuolinen maantiedonopettaja ei ollut koskaan ennen opettanut tyttöjä ja villiintyi meistä niin että käpälöi meitä innoissaan ja haisi vanhalta viinalta. Tämä itäsuomelaisessa pikkukaupungissa. Lähes kaikki opettajat olivat enemmän tai vähemmän epäpäteviä ja persoonallisuushäiriöitä. Uskonnonopettajat propagoivat naispappeutta vastaan. Erosin kirkosta heti kun täytin 18.

En todellakaan kaipaa entisaikaa.

Vierailija
4/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihminen oli suunnilleen samanlainen kuin nyt. Elämme harhassa, että ADHD, yms määrä on kasvanut. Siitä ei ole pienintäkään todistetta. Voimme kyllä päästä tutkimaan ennen eläneiden ihmisten kroppaa, mutta emme sitä, mitä mielessä liikkui. 

Vierailija
5/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävin ala-asteen tuollaisessa koulussa. Opettajia oli kaksi. Hyvä kouu se oli, ja niistä ajoista jäi mukavat muistot.

Vierailija
6/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko pöljempää sanontaa olemassa kuin se että ennen kaikki oli paremmin? Kannattaa tutustua historiaan, persvektiivi auttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
19.11.2026 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä opittu taivuttamaan sanaa hartaus oikein. Se on hartaudella, ei hartauksella.

Olin tuollaisessa koulussa ensimmäisen luokan. Ei se mitään idylliä ollut sekään. Kyllä minua naapurintyttö koulumatkalla kiusasi. Ehkä kun olin toiselta puolen maata tullut ja puhuin eri tavoin kuin muut. Yhdestä pojasta opettaja ääneen luokan edessä huokaili, että tämän olisi vielä pitänyt yksi vuosi kotonaan kasvaa, kun ei oppiminen ottanut sujuakseen. Ehkä totta, mutta mitä se muulle luokalle kuului, tajuan nyt. 

Rehtorin lapset olivat lellikkejä, joista toisen viulunvingutusta oli kuunneltava joka juhlassa. No, ei niitä monta minulla ehtinyt olla.

Ja entäs ne koulumatkat muuten. Talvella lunta tuiskutti keskellä peltoaukeaa kulkevan tien niin umpeen, sitä oli haaroväliin asti. Sinnikkäästi tarvoin eteenpäin hämärtyvässä illassa ja toivoin etten putoa ojaan, kun etsimään lähtenyt isäni minut löysi. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä yhdeksän