Auttakaa miksi puoliso suuttuu,jos puhun
Tunteista,asioista jotka satuttaa minua,enkä syyttävällä sormella vaan aidosti että pyydän vaikka tukea johonkin?
Kommentit (36)
Et hokannut tuota puutetta silloin ennenkuin menitte avioon?
No aila vaikea noilla tiedoilla on sanoa miksi. Ehkä puolisosi on vaan ku_si_pää. Ta sitten sinulla on tapana pitää puolisoasi pelkkänä tukihenkilönä, eikä hän enää jaksa jokapäiväisiä ongelmiasi. Hänestä voi tuntua, että aina puhutaan sinusta, ja sinun tunteistasi, eikä hän tule kuulluksi.
Kysyn päivittäin hänen kuulumiset ja huomioin.
quote=Vierailija]No aila vaikea noilla tiedoilla on sanoa miksi. Ehkä puolisosi on vaan ku_si_pää. Ta sitten sinulla on tapana pitää puolisoasi pelkkänä tukihenkilönä, eikä hän enää jaksa jokapäiväisiä ongelmiasi. Hänestä voi tuntua, että aina puhutaan sinusta, ja sinun tunteistasi, eikä hän tule kuulluksi.[/quote]
Hän saattaa pelätä sitä, mihin keskustelu ehkä johtaa - voi olla huonoja kokemuksia kyseisenlaisista keskusteluista.
Häntä ei kiinnosta tunteesi. Sen takia hän ei jaksa niistä keskustella. Tätä et halunnut kuulla, mutta on todennäköisesti totuus.
Vierailija kirjoitti:
Hän saattaa pelätä sitä, mihin keskustelu ehkä johtaa - voi olla huonoja kokemuksia kyseisenlaisista keskusteluista.
No sitten oikeampi vaihtoehto olisi terapia, eikä vauva palstan vinkit.
hmmm? suuttuu kun sinä puhut? johtuisikohan puheistasi?
Oletko niitä jotka haluaa "jutella tulevaisuudesta yms".
Jos joka päivä samoja juttuja niin ei niitä kukaan jaksa. Tai onko nyt vähän itkuinen olo aamulla ku menkat tulossa .
Vierailija kirjoitti:
No aila vaikea noilla tiedoilla on sanoa miksi. Ehkä puolisosi on vaan ku_si_pää. Ta sitten sinulla on tapana pitää puolisoasi pelkkänä tukihenkilönä, eikä hän enää jaksa jokapäiväisiä ongelmiasi. Hänestä voi tuntua, että aina puhutaan sinusta, ja sinun tunteistasi, eikä hän tule kuulluksi.
Lisään vielä, että vaimo on jauhanut samasta ongelmasta aamusta iltaan viikon. Muusta ei olla puhuttu. Tekisi mieli mennä tänään yksin saunaan. Nytkin kun kirjoitan tätä, hän yrittää keskustella aiheesta.
M43
Aiheet vanhenee ja alkaa väsyttää, kun niistä jatkuvasti jauhetaan. Koita löytää puheenaiheita itsesi ulkopuolelta.
kun ikää tulee riittävästi, niin jokainen mies oppii, että kun nainen sanoo "meidän pitää puhua", silloin ei ole mitään hyvää tulossa
Puoliso ei voi muuttaa tunteitasi tai kokemustasi, sinä teet sen itse. Jatkuva omista tunteista ruikuttaminen väsyttää muita.
Vierailija kirjoitti:
Kysyn päivittäin hänen kuulumiset ja huomioin.
quote=Vierailija]No aila vaikea noilla tiedoilla on sanoa miksi. Ehkä puolisosi on vaan ku_si_pää. Ta sitten sinulla on tapana pitää puolisoasi pelkkänä tukihenkilönä, eikä hän enää jaksa jokapäiväisiä ongelmiasi. Hänestä voi tuntua, että aina puhutaan sinusta, ja sinun tunteistasi, eikä hän tule kuulluksi.
Juuri näin. Mies on kusipää, kun ei jaksa kuunnella samaa päättymätöntä laulua.
Eikö tuo viestisi pitempi loppuosa määrittele naisen kusipääksi? Jos ei, miksei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aila vaikea noilla tiedoilla on sanoa miksi. Ehkä puolisosi on vaan ku_si_pää. Ta sitten sinulla on tapana pitää puolisoasi pelkkänä tukihenkilönä, eikä hän enää jaksa jokapäiväisiä ongelmiasi. Hänestä voi tuntua, että aina puhutaan sinusta, ja sinun tunteistasi, eikä hän tule kuulluksi.
Lisään vielä, että vaimo on jauhanut samasta ongelmasta aamusta iltaan viikon. Muusta ei olla puhuttu. Tekisi mieli mennä tänään yksin saunaan. Nytkin kun kirjoitan tätä, hän yrittää keskustella aiheesta.
M43
Hän ei koe tulleensa kohdatuksi. Mikä hänellä on asiana?
Esimerkiksi:voitko ottaa minut lähelle jos minulla on itku herkässä?
Onko tuo syy hermostua?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aila vaikea noilla tiedoilla on sanoa miksi. Ehkä puolisosi on vaan ku_si_pää. Ta sitten sinulla on tapana pitää puolisoasi pelkkänä tukihenkilönä, eikä hän enää jaksa jokapäiväisiä ongelmiasi. Hänestä voi tuntua, että aina puhutaan sinusta, ja sinun tunteistasi, eikä hän tule kuulluksi.
Lisään vielä, että vaimo on jauhanut samasta ongelmasta aamusta iltaan viikon. Muusta ei olla puhuttu. Tekisi mieli mennä tänään yksin saunaan. Nytkin kun kirjoitan tätä, hän yrittää keskustella aiheesta.
M43
Hän ei koe tulleensa kohdatuksi. Mikä hänellä on asiana?
No olisin sen tohon edelliseen viestiin jo kirjoittanut, jos haluaisin koko kansalle sen jakaa. Kyllä hän on tullut kohdatuksi tässä viikolla jo ties kuinka monta kertaa. Ollaan keskusteltu. Arkipäiväisistä asioista on kyse, ei mistään vakavasta. Purin vaan turhautumista tänne palstalle. Vaimo istuu tuossa vastapäätä, ja kysyin, haluaako hän tietää mitä kirjoittelen. Sanoi kyllä, ja luin ton edellisen viestini. Huumorilla otti. Jospa nyt ymmärtäis keksiä uuden keskustelunaiheen. Tuskinpa. Tunnetaan toisemme aika hyvin jo yli 20 v. Jälkeen.
Nyt saunan ja paljun lämmitykseen, ja yhdessä sinne lillumaan. Enhän minä yksin osaisi edes saunoa. Aika vässykkä minustakin on tullut. Selaan vauva palstaa, ja puran tunteita tänne. Oikea alfauros. No vetäsen muutaman kaljan, ja kuvittelen hetken itseni kukkulan kuninkaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi:voitko ottaa minut lähelle jos minulla on itku herkässä?
Onko tuo syy hermostua?
Ap
Ei ole. Kertomastasi päätellen mies on tunnevammainen taikka suoraan tunnekylmä. Siihen ei ole pikaista ratkaisua, jolla teille tulisi onni taloon. Parasta olisi eroaminen, oikeasti. Tuo on miehen _luonne_, ja sitä on turha taikka raskasta lähteä muuttamaan JA se vaatisi pitkällistä terapiassa/psykologilla ramppaamista miehen taholta tai siiten yhdessä teiltä parisuhdeterapian kautta. Korostan että muuta HYVÄÄ ratkaisua ei ole. Mies ei ole sinun tunteista ja tarpeistasi kiinnostunut, ymmärrätkö, etkä sinä saa häntä niistä kiinnostumaan, mutta ulkopuolinen auktoriteetti voisi saada häntä ymmärtämään ja samalla purkamaan sitä, mitä miehen omassa kodissa on aikoinaan opittu ja että se ei olekaan ok jne.
Korostan. Sinä et saa häntä muuttumaan. Luonne, tunnekylmyys. Olen nähnyt vierestä jne. Tiedän. Paras ratkaisu on se, että lähdet menemään. Koska takeita ei ole, että mies koskaan muuttuu sinusta huolta pitäväksi mieheksi. Sinä saat antaa, antaa, antaa, joka päivä lämpöä ja tukea, mies ei anna mitään. Älä mieti taloutta. Hyvinvointisi on tärkeää, ei materia. Paremmin menee kun pääset hänestä eroon. Pahimmillaan saisistte lapsia ja TÄMÄ HOMMA vaikuttaa myös heihin, eikä hyvin, kierre jatkuu taas eteenpäin sukupolvittain jne. Nähtyä.
Turha myöskään ymmärtää "liikaa", tyyliin miehellä on kotona ollut paskat olot eikä tunteita. Aivan, mutta on nyt. Hän voisi pyrkiä itse vaikuttamaan ja tekemään parempaa. Hän ei ole idiootti. Jos ei mene psykologille ramppaamaan eikä ole itse kiinnostunut muuttumaan parempaan suuntaan, niin tervemenoa.
Usko minua. Säästät itseäsi ja tulevia lapsia kaikelta, jos näet homman pidemmälle kuin tähän päivään.
Hermostuu koska haluaa auttaa, mutta tilanne on sellainen ettei voi ratkaista ongelmiasi puolestasi? Eli ei hän on käytännön ihminen joka haluaa tarttua ja korjata asiat, eikä niinkään vatvoa niitä? Kokee ehkä että ei edes oikein tajua miksi sinä haluat velloa niissä negatiivisissa ongelmissasi niistä jatkuvasti jauhaen? Sinä taas kaipaan jotakin jolle purkaa tunteita niinkään poistamatta itse ongelmaa, tahdot vaan henkistä tukea? Ja ette oikein osaa puhua tästä miten otatte asiat, ja millä tavalla ymmärrätte tilanteen eri lailla?
Eli siis kumpikin on oikeassa ja väärässä yhtä lailla, ette kunnolla vaan tässä mielessä tunne toisianne ja keskitytte vääriin asioihin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi:voitko ottaa minut lähelle jos minulla on itku herkässä?
Onko tuo syy hermostua?
ApEi ole. Kertomastasi päätellen mies on tunnevammainen taikka suoraan tunnekylmä. Siihen ei ole pikaista ratkaisua, jolla teille tulisi onni taloon. Parasta olisi eroaminen, oikeasti. Tuo on miehen _luonne_, ja sitä on turha taikka raskasta lähteä muuttamaan JA se vaatisi pitkällistä terapiassa/psykologilla ramppaamista miehen taholta tai siiten yhdessä teiltä parisuhdeterapian kautta. Korostan että muuta HYVÄÄ ratkaisua ei ole. Mies ei ole sinun tunteista ja tarpeistasi kiinnostunut, ymmärrätkö, etkä sinä saa häntä niistä kiinnostumaan, mutta ulkopuolinen auktoriteetti voisi saada häntä ymmärtämään ja samalla purkamaan sitä, mitä miehen omassa kodissa on aikoinaan opittu ja että se ei olekaan ok jne.
Korostan. Sinä et saa häntä muuttumaan. Luonne, tunnekylmyys. Olen nähnyt vierestä jne. Tiedän. Paras ratkaisu on se, että lähdet menemään. Koska takeita ei ole, että mies koskaan muuttuu sinusta huolta pitäväksi mieheksi. Sinä saat antaa, antaa, antaa, joka päivä lämpöä ja tukea, mies ei anna mitään. Älä mieti taloutta. Hyvinvointisi on tärkeää, ei materia. Paremmin menee kun pääset hänestä eroon. Pahimmillaan saisistte lapsia ja TÄMÄ HOMMA vaikuttaa myös heihin, eikä hyvin, kierre jatkuu taas eteenpäin sukupolvittain jne. Nähtyä.
Turha myöskään ymmärtää "liikaa", tyyliin miehellä on kotona ollut paskat olot eikä tunteita. Aivan, mutta on nyt. Hän voisi pyrkiä itse vaikuttamaan ja tekemään parempaa. Hän ei ole idiootti. Jos ei mene psykologille ramppaamaan eikä ole itse kiinnostunut muuttumaan parempaan suuntaan, niin tervemenoa.
Usko minua. Säästät itseäsi ja tulevia lapsia kaikelta, jos näet homman pidemmälle kuin tähän päivään.
Sinä vaikutat todella raskaalta ihmiseltä. Erilaisuus on heti narsismia ja ratkaisu kaikkeen on ero?
Erehdyt. Oikeasti häntä v*tuttaa kirjoitustaidottomuutesi.