Kuinkahan pahalta ihmiset ovat ennen vanhaan haisseet? Esim. 1700- ja 1800-luvulla?

Up

Vierailija kirjoitti:

Saunassa käytiin varsinkin kesäaikana usein, mutta vaihtovaatteita ei paljon ollut.

Korkeintaan kahdesti viikossa, usein vain kerran.

Tehtiin työtä, jossa hikoiltiin päivittäin, perse pyyhittiin puutikulla, kerran viikossa vaihdettiin saunan yhteydessa alusvaatteet. Takuulla oli alushousut edestä keltaiset ja takaa ruskeat.

"Mulukkuki musta kuin kotahalako..."

Ei tarvitse haisuliaikaan päästäkseen mennä kuin aikaan ennen sähköjä, vesijohtoja ja muita mukavuuksia.

Tai nykyaikaisia pesuhuoneita.

Monessa maalaistalossa vielä 80- luvulla peseydyttiin vain kerra- kaksi viikossa, saunapäivinä, koska ei ollut muuta lämmintä pesutilaa kuin ulkosauna.

1700 -luku oli valistusaikaa. Silloin alettiin vähän ymmärtää jotain hygieniasta. 1800 -luvulla hygieniaa jo opetettiin kansalle.

Mutta olihan se Euroopassa pitkään sitä että koko talous kylpi samassa ammeessa, jos yleensä kylpi. Ja siis samalla vedellä. Ensin isäntä, sitten emäntä, lopuksi lapset. Suomessa sentään on niin paljon järviä, että kesäaikana saattoi uida tai ainakin vettä riitti saunaan.

Versaillessa aikoinaan muut hajut peittivät ihmisten hajua. Siellä tehtiin tarpeet nurkkiin ja ovien taakse. Sen ajan löyhkästä saa vähän käsitystä, jos joutuu lähelle jotain vanhaa ukkoa, jolla on keskivertoa pahempi jarruraita alkkareissaan. Eli p:t housussa. Kerran istuin bussissa vahingossa suoraan sellaisen taakse. Oli pakko vaihtaa paikkaa edes viereiselle istuimelle, koska bussi oli niin täysi ettei ollut enää muita paikkoja. Ei pystynyt muuten hengittämään.

Tuli mieleen että silloinhan oli toisaalta vielä paljon joka paikassa hevosia ja muita maatalouteen kuuluvia elikoita. Hevosen haju ainakin tarttuu hyvin vaatteisiin ja ihoon ja peittää muita hajuja. Etenkin siat haisevat niin ettei siinä vieressä haista juuri muuta, vaikka joku ihminen löyhkäisi kuinka paljon. Peittikö eläinten hajut ihmisten löyhkät alleen?

Eikö ennen vanhaan Suomessa kotieläimet eläneet saman katon alla kuin ihmiset? Talosta toinen puoli oli ikäänkuin navettaa? Eläimet samalla tuottivat lämpöä taloon. Siinä ei ole paljoa kanssaihmisen pierut haitanneet, kun lehmät ja siat ja hevoset on piereskelleet samassa rakennuksessa. Toisaalta heinää syövien elikoitten löyhkä on siedettävämpää kuin lihansyöjistä lähtevät hajut.

Somalit haisevat vieläkin pahalle. On kauhistus jos niitä asuu samassa rapussa.

Tuohon aikaan lähes kaikki normaalit kansalaiset tekivät vielä kovaa fyysistä työtä eli hiki virtasi päivittäin. Kyllä oli aromit melkoiset, jos kerta viikkoon tai harvemmin peseytyi. Miettikää millaista seksikin on ollut, jos perseestä vaan paskakikkareet roikkuneet ja värkki haissut vanhalta hieltä, spermalta ja kuselta.

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan lähes kaikki normaalit kansalaiset tekivät vielä kovaa fyysistä työtä eli hiki virtasi päivittäin. Kyllä oli aromit melkoiset, jos kerta viikkoon tai harvemmin peseytyi. Miettikää millaista seksikin on ollut, jos perseestä vaan paskakikkareet roikkuneet ja värkki haissut vanhalta hieltä, spermalta ja kuselta.

"Kessäyneen sären" hajuun viitattiin usein naisen alapään hajusta puhuttaessa Päätalon Iijoki-sarjarjassa...

Kesäytynyt särki siis oli suolattua särkeä, joka oli alkanut pilaantua niin, että haisi voimakkaasti.

Ihmiset, jotka sitä olivat tottuneet syömään, eivät siitä sairastuneet, mutta siihen tottumaton sai siitä mahansa kuralle.

Ekana koronakeväänä kun jumituttiin kotiin, kokeilin jättää dödön pois. Aika äkkiä rupesi itseäni häiritsemään. Tämän pienen ihmiskokeen pohjalta uskon tutkijoiden kommentteja, että keskiaikaiset kaupungit löyhkäsivät ja paljon. Sen lisäksi, että ihmiset haisivat, niin erilaiset eritteet heitettiin kaduille eläinten sekaan. Suomalaista asumista voi miettiä käymällä navetassa. Talvella eläimet ja ihmiset jakoivat saman talon.

Voi hyvänen aika. Vielä 1800-luvulla (syrjäseuduilla 1900-luvun alkupuolellakin) oli hygienian taso aivan olematon. Hajut olisivat nykyihmisen mielestä joko hirveitä tai aivan sietämättömiä.

- Elukoita oli joka talossa ja mökissä, missä vaan voitiin pitää. Sekasontanavetta, jossa lehmät käytännössä seisoivat lantansa päällä (havuista hakattuja hakoja lisättiin aina päälle) on ollut todennäköisesti aivan jäätävän hajuinen. Ja ihmiset haisivat kaikki lähinnä sille, jotakin hien hajua varmaan tuskin edes huomasi.

- Tavallista oli, että talven yli elettiin tasan yhdessä tuvassa, joka saattoi olla täynnä väkeä. Joka iikka päästeli hajuja molemmista päistään. Pikkulapset tekivät kakkansa lattialle, joka ei monessakaan paikassa ollut paljon puhtaampi kuin tallin lattia. Pakkasilla hevosia tuotiin sisälle, samaten sikoja. Kanat pidettiin talven yli tuvan lattian alle laitetussa tilassa, usein ne juoksivat pitkin tupaa ja ulostivat ympäriinsä. Lattiat siivottiin ja pestiin kunnolla muutaman kerran vuodessa. Paksut lankut olivat kuluneet kaikesta elämästä, oksankohdat törröttivät korkeina, ja lattiassa oli isoja rakoja. Paitsi että kaikki lika käytännössä usein tasoitti tämän epätasaisen lattian.

- Vaihtovaatteita ei juuri ollut. Hyvä, jos oli pari käyttökelpoista, pitkää, mekkomaista paitaa, joista toista saatettiin pestä (jos ennätettiin) ja toinen oli päällä. Usein ihmisten vaatteet saattoivat mennä niin likaisiksi, että lika suorastaan rapisi niistä pois. Naisten työ/arkihameet olivat usein niin likaisia, että ne menivät "tönköiksi".

- Luteita, kirppuja, täitä, torakoita kihisi joka paikassa.

Kesällä helpotti, kun ihmiset pääsivät nukkumaan aittoihin, jotka pidettiin siisteinä, ilmavina ja puhtaina. Ainoastaan ikäihmiset nukkuivat tuvissa, ehkä talon isäntäpari porstuan peräkamarissa.

Elettiin luteiden ja lehmien keskellä. Vaatteet pestiin ehkä kerran viikossa. Vesi avannosta ja saunaan. Paska, kusi ja hiki perustuoksuina.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan oli usein naisillakin bakteerivaginooseja niin miettikääs kun se jyllää ja sitä ei pystytty hoitamaan, niin miten kauhealta haisi. Kuollut kala. Persehiet, kakkaakin jäi reikään ja sissijuustot yms. Miten siinä seksiä halusi harrastaa?

Kukaan ei tuollaista varmaan edes huomannut. Haju on tottumiskysymys.

Naiset haisivat ennen kaikkea hyvin voimakkaasti navetalta, koska suurin osa naisista hoiti lehmiä. Eikä erillisiä navettavaatteita alkanut olla kuin vasta 1930-luvulta (1950-luvulta) alkaen.

Katsoin Bridgertonin. Mietin vähän väliä niitä pukuja, kun ovat kainaloista aika tiukkoja. Miettikää millainen döfis on, kun kainaloita ei ihan joka päivä ole pesty, eikö dödöistä tietoakaan. Siis ei tietenkään ko. sarjassa, vaan aikakaudelle, mitä se kuvaa. 

Sitäkin voi miettiä, että miten ihmiset kestivät vaikkapa 60-luvulla sen, että kaikkialla (sisätiloissa, kotona, töissä ja autoissa) tupakoitiin? Nykymittapuulla kaikki löyhkäsivät tunkkaiselle tupakalle. Mutta kun kaikki löyhkäsivät niin ei se ketään haitannut.

Meillä eivät vanhemmat tupakoineet, mutta vieraat pitivät itsestään selvänä, että saivat tupakoida sisällä lupaa kysymättä. Tuhkakuppi oli olohuoneen pöydällä vieraita varten, keittiössä toinen. Ei äiti siitä pitänyt, mutta minkäs teet, kun se oli ajan tapa.

Kullakin aikakaudella on oma hajumaailmansa, johon ihmiset ovat tottuneet ja jota he pitävät normaalina.

Vierailija kirjoitti:

Elettiin luteiden ja lehmien keskellä. Vaatteet pestiin ehkä kerran viikossa. Vesi avannosta ja saunaan. Paska, kusi ja hiki perustuoksuina.

Kerran viikossa ei pesty juuri missään vielä sata vuotta sitten. Muutaman kerran talvessa se oli.

Vierailija kirjoitti:

Somalit haisevat vieläkin pahalle. On kauhistus jos niitä asuu samassa rapussa.

No eivät ehkä niinkään liasta, aika tarkkoja näyttävät olevan pukeutumisestaan.

Olisko se haju peräisin vaan heidän käyttämistään mausteista, joiden haju leviää porraskäytävään. Ihan kuten aasialaiset tunnistaa porraskäytävän hajuista, tai venäläiset.

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohon aikaan lähes kaikki normaalit kansalaiset tekivät vielä kovaa fyysistä työtä eli hiki virtasi päivittäin. Kyllä oli aromit melkoiset, jos kerta viikkoon tai harvemmin peseytyi. Miettikää millaista seksikin on ollut, jos perseestä vaan paskakikkareet roikkuneet ja värkki haissut vanhalta hieltä, spermalta ja kuselta.

"Kessäyneen sären" hajuun viitattiin usein naisen alapään hajusta puhuttaessa Päätalon Iijoki-sarjarjassa...

Kesäytynyt särki siis oli suolattua särkeä, joka oli alkanut pilaantua niin, että haisi voimakkaasti.

Ihmiset, jotka sitä olivat tottuneet syömään, eivät siitä sairastuneet, mutta siihen tottumaton sai siitä mahansa kuralle.

Tuon haistaa nykyäänkin kun baaripano joka ei pessyt pilluaan ennen nussimista levittää jalkansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elettiin luteiden ja lehmien keskellä. Vaatteet pestiin ehkä kerran viikossa. Vesi avannosta ja saunaan. Paska, kusi ja hiki perustuoksuina.

Kerran viikossa ei pesty juuri missään vielä sata vuotta sitten. Muutaman kerran talvessa se oli.

Tämä ei ole totta. Suomessa saunassa käytiin kerran viikossa, maalla heinäntekoaikaan useammin. Lisäksi kasvoja, käsiä ja lasten korvantaustoja pestiin useammin pesuvadissa.

Voi kuvitella miltä haisee ahtaassa teltassa parin viikon hiihtovaelluksella jolla ei voi peseytyä. Mahtaa olla teltassa aikamoiset naisen aromit kun naiset riisuuvat päällysvaatteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Napoleon tykkäsi tuoksuista. Hänhän kirjoitti vaimolleen joltain sotaretkeltä, että: "Palaan huomenna Pariisiin. Älä peseydy."

Ajatella, että posti on kulkenut tuolloin päivittäin.

Nykyisin postikirjeet viipyy jopa viikon, tai katoavat. Suksella liikkuva postinainen toi postin 2k.viikossa ajallaan syrjäseudulla, eikä tiet olleet auratut. Ei löutyt kirjeetkään roskapytystä.