Lue keskustelun säännöt.
Erityisherkät/sensitiiviset, kuinka kestätte elämää?
Itselläni ei onnistu oikein mikään ja tälläkin hetkellä tilanne se, että en itketyn ja valvotun yön jälkeen (syyt itkuun liittyy juurikin siihen, etten ole normaali enkä siksi ole ikinä kuulunut joukkoon vaikka haluaisin olla vain yksi muista ja samanlainen kuin muutkin) kestä oikein mitään ääniä, saan sätkyjä jos en saa olla rauhassa jne.
Olen aika nuori vielä ja varmaan monet konstit käyttämättä, mutta löytyykö täältä muita sensitiivisiä jotka olisivat oppineet toimimaan yhteiskunnassa näistä aika rasittavista piirteistä huolimatta?
Ja helpottaako tällaiset piirteet iän myötä, vai paheneeko? Tai pysyy samana?
Olisi niin ihanaa olla kuten muut, ns. normaali.
On hyvin raskasta ja yksinäistä olla tällainen.
Kommentit (899)
joku tuolla aiemmin ketjussa nosti esiin että on tyytyväinen tutkija työssä, mikä sai sitten vastauksia että muutkin haluavat tutkijaksi.
Tutkijan ammatti toki voi olla sopiva erityisherkälle, mutta kannattaa muistaa myös ne huonot puolet. Pätkätyöt, kova kilpailu tutkimusrahoituksesta ja (osin näiden takia) yliopistoilla melko tulehtunut työilmapiiri ovat seikkoja, jotka kannattaa huomioida, ettei tule liian auvoista kuvaa ko. työstä.
nimim. yliopistolla loppuun palanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tässäkin ketjussa kirjoittavista vaikuttaa niin itseensä käpertyneeltä ja reagoi niin aggressiivisesti (aivan lapselliset haista paska -ym. kommentit) mielestään epämiellyttäviin kommentteihin, että alan epäillä ennemminkin jotain persoonallisuushäiriötä, ahdistusta tai mielenterveyden häiriötä ennemminkin kuin erityisherkkyyttä.
Sinä olet trolli ja sinulla on antisosiaalinen persoonallisuushäiriö jossa on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä. Suomeksi sanottuna olet k u spää.
Ansaitsit haistattelun.
Hän ei ansaitse sitä yhtään sen enempää kuin erityisherkkä ihminenkään. Älä ruoki hänen käsitystään siitä, millainen erityisherkkä ihminen on. Epämiellyttävä hän on, tarvitseeko sinun kilpailla hänen kanssaan siitä kumpi on huonokäytöksisempi ja ilkeämpi? Se ei ole erityisherkkyyttä, se on vain huonoa käytöstä.
Hän lähti sitä hakemaan, hän haluaa oppia tällä tavalla että kuulee takaisin samaa paskaa. Eri kieli eri ihmisille.
Ansaitsi haistattelun.
Minulle ei kannata yrittää hyvesignalointi-ideologian mukaista moraalia. Se vaihe meni jo, jos sinä olet siinä, OK. Mutta ei kiitos tänne.
Joo, niitä vaiheita on niin eri ikävaiheissa, mulla meni päinvastaisessa järjestyksessä noi.
Hyvesignalointi-idea kyllästyttää, joku tuputtaa sitä nykyään kaikkeen tarkoituksena lopettaa keskustelu. Mulla ei ole sosiaalista statusta jota pitäisi vahvistaa. Näen vaivaa sen verran, että kirjoitan jotain, enkä vaivaudu haistattelemaan ja nimittelemään. En kuvittele, että kukaan mielipidettään muuttaisi, ei ole tarvetta olla opettavinaan mitään kellekään riehumalla, mutta ajatukseni sanon.Epäkohteliaisuus on tympeää, eikä haistattelu ole keskustelua. Kuka siitä mitään oppisi? Logiikkaa se on eikä moraalia.
Jos on tarkoitus voittaa väittely, niin voisi olla muitakin argumentteja kuin hyvesignalointi ja haistattelu.
Ei hyvesignalointia tuputa ”joku” vaan ”jotkut”! Ja mitä sinä olet sanomaan heidän perimmäisestä tarkoituksestaan, pääsitkö muka pään sisään? Eri ihmiset voivat antaa hyvesignalointi-argumentoinnilleen erilaisia merkityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkänä väsyn erityisesti mäihin extrovertteihin kälättäjiin, jotka koko ajan puuhaavat ja pälättävät. Myös ylienergiset ADHD.t ovat rasittavia ja väsyttäviä ja syövät minut ihan tyhjiin.
Mikä saa sinut identifioitumaan erityisherkäksi? Koetko että et voi hallita ärsykkeitä?
Elaine Aron on psykologian tohtori ja tutkinut erityisherkkyyttä monta kymmentä vuotta. En usko, että hän on täysin väärässä kun sanoo, että erityisherkkyys todella on olemassaoleva hermoston piirre, jota esiintyy 15-20 prosentilla ihmisistä.
No tiedän kyllä ilman mitään tutkimuksiakin olevani erityisen herkkä. Tunteiden hallinnassa tai tunnistamisessa ei ole ikinä ollut ongelmaa. Enkä todellakaan tuputa omia töitäni muille; päinvastoin olen lähed ylitunnollinen ja pelkään usein, että en tee tarpeeksi, teen virheen tai pahoitan jonkun mielen tms. Mulla on ihan ylikorostunut omatunto myös.
Käyttäjä37729 kirjoitti:
Elaine Aron on psykologian tohtori ja tutkinut erityisherkkyyttä monta kymmentä vuotta. En usko, että hän on täysin väärässä kun sanoo, että erityisherkkyys todella on olemassaoleva hermoston piirre, jota esiintyy 15-20 prosentilla ihmisistä.
No tiedän kyllä ilman mitään tutkimuksiakin olevani erityisen herkkä. Tunteiden hallinnassa tai tunnistamisessa ei ole ikinä ollut ongelmaa. Enkä todellakaan tuputa omia töitäni muille; päinvastoin olen lähed ylitunnollinen ja pelkään usein, että en tee tarpeeksi, teen virheen tai pahoitan jonkun mielen tms. Mulla on ihan ylikorostunut omatunto myös.
Myös tohtoreilla on oma tapansa ilmaista asioita. Tuo on yksi osa totuutta, mutta kun tarkastellaan kokonaisuutta, on eritysherkkä -termi vähän liian suppea ja toisaalta liian väljä. Voisi paremminkin puhua ärsykkeiden sietokyvyn janasta, jota voidaan tarkastella esimerkiksi sekä tiedostamattoman, hallitsemattoman tunnepohjaisen asteikolla, että tietoisen ärsykkeeseen reagoinnin asteikolla, jossa yhtenä sivumittarina voisi olla se, miten ärsykkeisiin kykenee vastaamaan ottamalla ne signaaleina tehdä asioille jotain, eikä vain ”väistää” ärsykettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni tässäkin ketjussa kirjoittavista vaikuttaa niin itseensä käpertyneeltä ja reagoi niin aggressiivisesti (aivan lapselliset haista paska -ym. kommentit) mielestään epämiellyttäviin kommentteihin, että alan epäillä ennemminkin jotain persoonallisuushäiriötä, ahdistusta tai mielenterveyden häiriötä ennemminkin kuin erityisherkkyyttä.
Sinä olet trolli ja sinulla on antisosiaalinen persoonallisuushäiriö jossa on narsistisia ja psykopaattisia piirteitä. Suomeksi sanottuna olet k u spää.
Ansaitsit haistattelun.
Hän ei ansaitse sitä yhtään sen enempää kuin erityisherkkä ihminenkään. Älä ruoki hänen käsitystään siitä, millainen erityisherkkä ihminen on. Epämiellyttävä hän on, tarvitseeko sinun kilpailla hänen kanssaan siitä kumpi on huonokäytöksisempi ja ilkeämpi? Se ei ole erityisherkkyyttä, se on vain huonoa käytöstä.
Hän lähti sitä hakemaan, hän haluaa oppia tällä tavalla että kuulee takaisin samaa paskaa. Eri kieli eri ihmisille.
Ansaitsi haistattelun.
Minulle ei kannata yrittää hyvesignalointi-ideologian mukaista moraalia. Se vaihe meni jo, jos sinä olet siinä, OK. Mutta ei kiitos tänne.
Joo, niitä vaiheita on niin eri ikävaiheissa, mulla meni päinvastaisessa järjestyksessä noi.
Hyvesignalointi-idea kyllästyttää, joku tuputtaa sitä nykyään kaikkeen tarkoituksena lopettaa keskustelu. Mulla ei ole sosiaalista statusta jota pitäisi vahvistaa. Näen vaivaa sen verran, että kirjoitan jotain, enkä vaivaudu haistattelemaan ja nimittelemään. En kuvittele, että kukaan mielipidettään muuttaisi, ei ole tarvetta olla opettavinaan mitään kellekään riehumalla, mutta ajatukseni sanon.Epäkohteliaisuus on tympeää, eikä haistattelu ole keskustelua. Kuka siitä mitään oppisi? Logiikkaa se on eikä moraalia.
Jos on tarkoitus voittaa väittely, niin voisi olla muitakin argumentteja kuin hyvesignalointi ja haistattelu.Ei hyvesignalointia tuputa ”joku” vaan ”jotkut”! Ja mitä sinä olet sanomaan heidän perimmäisestä tarkoituksestaan, pääsitkö muka pään sisään? Eri ihmiset voivat antaa hyvesignalointi-argumentoinnilleen erilaisia merkityksiä.
Ok, kiitos että oikaisit kirjoitusmuodon, en tarkoittanut ketään yksittäistä. Olet oikeassa myös siinä, että eri ihmiset kokevat, mieltävät ja ymmärtävät sanoja eri tavalla. On hyvä tarkistaa asian sanakirjamerkitys, jos ei ole varma siitä, mitä käyttämänsä sana tarkoittaa.
Juu, pääsen helposti pään sisälle, kun joku ilmoittaa, että haistattelu on ok, tarkoitus on "antaa opetus" ja siitä huomauttaminen on hyvesignalointia. Ainahan sen voi oikaista, jos tarkoittikin jotain muuta kuin sanoi.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä37729 kirjoitti:
Elaine Aron on psykologian tohtori ja tutkinut erityisherkkyyttä monta kymmentä vuotta. En usko, että hän on täysin väärässä kun sanoo, että erityisherkkyys todella on olemassaoleva hermoston piirre, jota esiintyy 15-20 prosentilla ihmisistä.
No tiedän kyllä ilman mitään tutkimuksiakin olevani erityisen herkkä. Tunteiden hallinnassa tai tunnistamisessa ei ole ikinä ollut ongelmaa. Enkä todellakaan tuputa omia töitäni muille; päinvastoin olen lähed ylitunnollinen ja pelkään usein, että en tee tarpeeksi, teen virheen tai pahoitan jonkun mielen tms. Mulla on ihan ylikorostunut omatunto myös.
Myös tohtoreilla on oma tapansa ilmaista asioita. Tuo on yksi osa totuutta, mutta kun tarkastellaan kokonaisuutta, on eritysherkkä -termi vähän liian suppea ja toisaalta liian väljä. Voisi paremminkin puhua ärsykkeiden sietokyvyn janasta, jota voidaan tarkastella esimerkiksi sekä tiedostamattoman, hallitsemattoman tunnepohjaisen asteikolla, että tietoisen ärsykkeeseen reagoinnin asteikolla, jossa yhtenä sivumittarina voisi olla se, miten ärsykkeisiin kykenee vastaamaan ottamalla ne signaaleina tehdä asioille jotain, eikä vain ”väistää” ärsykettä.
Ymmärrätkö mitä tarkoitan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syrjäytymällä tietenkin. Vetäytymällä taiteen ja musiikin maailmaan. :)
N30
Vierailija kirjoitti:
Syrjäytymällä tietenkin. Vetäytymällä taiteen ja musiikin maailmaan. :)
N30
Minäkin haluan syrjäytyä, vaikka en ole erityisherkkä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Erityisherkkyys on liian staattinen käsite, kun ajatellaan ihmisen jatkuvasti muovautuvaa tunne-elämää. Se on myös liian lavea käsite, koska siinä ei määritellä kaikkia niitä ärsykkeitä, joihin reagoimalla (ja miten voimakkaasti reagoimalla) on erityisen herkkä. Lisäksi siinä ei oteta huomioon sitä, että miten ihmisen persoonallisuuden ominaisuudet vaikuttavat herkkyyden kokemiseen. Sitten siinä ei eritellä sitä, että ärsykkeiden tunnistaminen ja niiden sieto ovat kaksi erilaista näkökulmaa herkkyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Erityisherkkyys on liian staattinen käsite, kun ajatellaan ihmisen jatkuvasti muovautuvaa tunne-elämää. Se on myös liian lavea käsite, koska siinä ei määritellä kaikkia niitä ärsykkeitä, joihin reagoimalla (ja miten voimakkaasti reagoimalla) on erityisen herkkä. Lisäksi siinä ei oteta huomioon sitä, että miten ihmisen persoonallisuuden ominaisuudet vaikuttavat herkkyyden kokemiseen. Sitten siinä ei eritellä sitä, että ärsykkeiden tunnistaminen ja niiden sieto ovat kaksi erilaista näkökulmaa herkkyydessä.
Lisäkritiikkinä voisin sanoa, että erityisherkkyys synnynnäisenä ominaisuutena kärsii heti uskottavuuskriisistä, kun aletaan puhua trauman, mielenterveyden häiriön, persoonallisuushäiriön, neurologisen muutoksen tms. häiriön aiheuttamasta tilapäisestä tai pysyvästä herkkyydestä oireena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelin loppuopintoja amkissa 2013 kun tuo termi tuli pinnalle. Yhtäkkiä lähes puolet ryhmäni naisista oli eritysherkkiä!
Yhteistä näille naisille oli, että he ylemmyydentuntoisesti jaarittelivat "olevansa todella hyviä ihmistuntijoita" ja "huomaavansa heti pienet asiat ja fiilikset joita muut ei huomaa". Kumma miten kukaan muu ei mitään huomaa ja kuitenkin tästä otannasta lähes 50% väittää omaavansa tämän taidon.
Toinen yhdistävä tekijä oli osan näistä v*ttumainen hankaluus. Ruokailussa "ahdistaa* kun joku kertoo omasta jännityksestään uuden työn suhteen. Kaikki negatiivisista asioista keskustelu" kuormitti". Jos ei sovittu päiviä ja aikoja ryhmätapaamisiin juuri niinkuin herkkis halusi, rupesi kuormittumaan "säädöstä". Nämä on vain pieniä esimerkkejä, näitä on lukemattomia. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka sanoisi olevansa erityisherkkä ja olisi jotain muuta kuin etuoikeuksia penäävä hankala mulkku, jolle muiden tunteita ei ole olemassa vaan omat fiilikset menee edelle.
Erityiskusipäät, sanon minä.
Hei me ei olla erityisherkkiä.Toiset tietää paremmin meidät kuin me itse. Eikä me olla ystävällisiä vaan vihamielisiä, senkin tietävät paremmin. Olemme ihan harhoissamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon koettanu juuri googlata, voiko kuuloansa heikentää tahallaan? Ei oo hyvä että kotona joutuu pitämään korvatulppia kun seinienkin rakenteiden mitkälieputkistovikinä-äänet huomaa väkisinkin :'( t. hoitamaton adhd-diagnoosin saanut 28v.
Minä en ainakaan ole edes kertonut kenellekään vieraalle olevani erityisherkkä. Vain omalle miehelleni halusin kertoa, koska olin niin iloinen siitä löydöstäni, etten ole ainut outo lintu. Näistä joidenkin negatiivisista kertomuksista erityisherkistä jotka kuuluttavat omaa herkkyyttään tulee kyllä tunne, että niissä ei edes ole kyse erityisherkistä, vaan pissikseistä ja diivoista jotka haluaa prinsessakohtelua.
Sain tietää erityisherkkyydestä muutama vuosi sitten. Siihen asti elin omassa kuplassa, luulin, että kaikki ihmiset elää näin. Olen elänyt värikkään elämän, ollut ihmissuhdetöissä aina. Läheiset pohtineet vetäytymisen tarvettani kotona. Silti olen pitänyt yllä isoa ihmissuhdeverkostoa. Kun ymmärsin väsymisen ihmisiin niin tietoisesti kartan tapaamisia, jotka imevät voimani, lepään päivällä, vetäydyin metsiin yksikseni..
Itselläni ei onnistu oikein mikään ja tälläkin hetkellä tilanne se, että en itketyn ja valvotun yön jälkeen (syyt itkuun liittyy juurikin siihen, etten ole normaali enkä siksi ole ikinä kuulunut joukkoon vaikka haluaisin olla vain yksi muista ja samanlainen kuin muutkin) kestä oikein mitään ääniä, saan sätkyjä jos en saa olla rauhassa jne.
Aloitukseen lisää: miksi sul pitäisi olla niin kuin muut? Miksi pitäisi kuulua joukkoon? Voi olla, että se joukko johoh haluat kuulua, on alemmalla tasolla sinuun verrattuna. Ei ole mitään tylsempää, kun olla keskinkertaisuuksien joukossa. En minäkään tykkää metelistä. Miksi pitäisi tykätä? Opi rakastamaan yksinäisyyttä. Varmaan löydät sopivaa tekemistä nykyisen teknologian aikakaudella. Tykkäät olla rauhassa. mene luontoon. Sieltä saat elinvoimaa, rauhaa, hiljaisuutta. Monet luovat ihmiset ovat hiljaisuuden ja rauhan ystäviä (vaikkakin useat eivät sitä ole). Älä ole riippuvainen muiden mielipiteistä. Olet täysin normaalin ihminen. Olet herkkä, joka on vain hyve. Älä pyri ei-herkkien joukkoon. Olet hyvä. Olet herkkä. Olet täysin normaali. Ei-herkät eivät ole normaalit. Joten kaikkea hyvää sulle.
Kun ominaisuutensa hyväksyy, niin on helpompi antaa itselleen tarpeellista lepoaikaa. Tein nuorempana sen virheen, että juoksentelin harva se päivä ja ilta kaikenlaisissa menoissa, kun "muutkin tekevät niin" ja se näytti heistä olevan hauskaa. Pakkohan sen minustakin siis olisi olla hauskaa. Olin tosi pettynyt itseeni, kun vain rasituin, en osannut tilanteissa olla rento ja nauttia, koska oli liikaa ääniä, valoja, ihmisiä ja informaatiota. Nyt ymmärrän itseäni paremmin, valitsen tarkemmin tilaisuudet, joihin osallistun ja jos tulossa on töiden näkökulmasta hektisempiä aikoja, pidän huolen etten tee sitten muuta, vaan suosiolla palaudun itsekseni ja yksikseni kaikessa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en ainakaan ole edes kertonut kenellekään vieraalle olevani erityisherkkä. Vain omalle miehelleni halusin kertoa, koska olin niin iloinen siitä löydöstäni, etten ole ainut outo lintu. Näistä joidenkin negatiivisista kertomuksista erityisherkistä jotka kuuluttavat omaa herkkyyttään tulee kyllä tunne, että niissä ei edes ole kyse erityisherkistä, vaan pissikseistä ja diivoista jotka haluaa prinsessakohtelua.
Sama juttu, ei tulisi mieleenkään kertoa. Harmi että jotkut äänekkäät pilaavat kaikkien maineen, mutta pitäisi muidenkin muistaa, ettei läheskään kaikki erityisherkät ole samanlaisia kuin ne jotka sitä kovimpaan huutavat.
Erityisherkkänä väsyn erityisesti mäihin extrovertteihin kälättäjiin, jotka koko ajan puuhaavat ja pälättävät. Myös ylienergiset ADHD.t ovat rasittavia ja väsyttäviä ja syövät minut ihan tyhjiin.