Työnhaku alkaa olla nöyryyttävää

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä, kauanko teillä meni valmistumisen jälkeen ensimmäisen työpaikan saamiseen? Ja mikä koulutus? 

Nimim. pian valmistuva, joka ounastelee että töitä ei ole heti tiedossa

Työllistyin heti, samoin opiskelukaverini. Hoitoala.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa monen puolesta, kun tuollaiseksi on työelämä mennyt.

Onko se todella niin, että viisikymppinen ei sitten millään työllisty. Tosi paljon kokemusta menee hukkaan sillä tavalla.

Ruotsissakin 5-kymppiset työllistyvät paremmin kuin täällä, niin luin.

Eihän viisikymppisillä vielä ole edes toinen jalka haudassa. Kummallinen yhteiskunta, ikärasistinen.

Itse olen nuorehko, 3-kymppinen. En ole saanut tarpeeksi työkokemusta, mutta mistä sitä saisi, kun ei pääse edes töihin.

Tämä on kyllä todella ikävää. Ei tällaista saisi olla.

Sama kokemus täällä. Olen 48v ja aina vaan ”kiitos, mutta ei kiitos”.

Olen toki töissä tällä herkellä, mutta en viihdy yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Harmittaa monen puolesta, kun tuollaiseksi on työelämä mennyt.

Onko se todella niin, että viisikymppinen ei sitten millään työllisty. Tosi paljon kokemusta menee hukkaan sillä tavalla.

Ruotsissakin 5-kymppiset työllistyvät paremmin kuin täällä, niin luin.

Eihän viisikymppisillä vielä ole edes toinen jalka haudassa. Kummallinen yhteiskunta, ikärasistinen.

Itse olen nuorehko, 3-kymppinen. En ole saanut tarpeeksi työkokemusta, mutta mistä sitä saisi, kun ei pääse edes töihin.

Olin itse aika samanlaisessa tilanteessa. En saanut yliopistoaikoina oman alani kesätöitä, joten päädyin olemaan kaupan kassalla. Sitten valmistuin ja hain edelleen niitä oman alani töitä, mutta ne paikat alkoivat mennä niille, joilla oli kokemusta alan töistä. Olin edelleen kaupan kassalla. Tuntui ihan naurettavalta, että olin opiskellut yliopistossa, mutta ainoa, johon kelpasin oli kaupan kassa. Ja ei, tutkintoni ei ollut folkloristiikasta tai vastaavalta tunnetusti hankalasti työllistyvältä alalta.

Oli kamalaa, kun opiskelukaverit menee elämässään eteenpäin, mutta itse jäin jumiin jo lähtötelineisiin. On todella väsyttävää olla aina vain iloinen toisten puolesta, mutta ei ikinä olla se, jonka puolesta muut on iloisia. Osaltaan tilanteeseen vaikutti sekin, että olen duunaritaustainen ja sukuni ensimmäinen ylioppilas ja tietysti siten myös ensimmäinen yliopistoon päässyt. Minulla ei ollut suhteita, joiden kautta olisin voinut saada jalkaa oven väliin tai saada harkka- ja kesätyöpaikkoja.

Lopulta löysin puolison, joka oli ollut onnekas ja päässyt oman alansa töihin jo opintojen aikana. Hänen tuttavapiirinsä kautta lopulta sain ensimmäisen oman alani työpaikan, vaikka valmistumisestani oli ehtinyt vierähtää jo melkein viisi vuotta ja alan työkokemusta ei ollut oikeastaan lainkaan. Sen kautta sain jalkaa oven väliin työmarkkinoilla ja vähitellen kerättyä työkokemusta ja sain uusia työpaikkoja.

Välissä oli vielä yksi melkein puolen vuoden pätkä, josta osan olin työttömänä ja osan niissä vanhoissa tutuissa kassahommissa, mutta nyt olen ollut useamman vuoden oman alani töissä ja vähitellen alan uskoa itseeni. Vielä kun oppisin olemaan häpeämättä menneisyyttäni... Häpeä on se kaikista turhin asia tässä. Kassatyössä ei ole mitään hävettävää, mutta silti koen epäonnistuneeni elämässä, kun en heti yliopistosta valmistuessani saanut kiinni oman alani töistä.

Eli suhteilla lopulta minäkin pääsin töihin. En oikeasti tiedä, mitä muuten olisi tapahtunut. Ja minä kuitenkin olin lähes koko ajan töissä, joten minulla ei ollut painolastinani kovinkaan pitkiä työttömyysjaksoja. Voin vain kuvitella, kuinka moninkertaisesti vaikeampi tilanne on heillä, jotka syystä tai toisesta eivät ole alun perin työllistyneet ja työttömyys on pitkittynyt.

Toivottavasti ap ja kaikki muutkin samassa tilanteessa olevat löytävät töitä.

Osaisiko joku vääntää mulle rautalangasta, miksi firmat ostavat rekrytointipalveluja? Miksi välikäsi? Mikä hyöty? Luulisi firmojen itse ymmärtävän parhaiten tarpeensa ja tyylinsä. Pitääkö rekryt tehdä niin monimutkaisiksi ja hankaliksi?

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku vääntää mulle rautalangasta, miksi firmat ostavat rekrytointipalveluja? Miksi välikäsi? Mikä hyöty? Luulisi firmojen itse ymmärtävän parhaiten tarpeensa ja tyylinsä. Pitääkö rekryt tehdä niin monimutkaisiksi ja hankaliksi?

Eos. Turhaa paperin pyörittelyä.

Kuten joku tuossa ylempänä kirjoitti, suhteilla niitä töitä saa. Ja hyvällä tuurilla.

Tämä maa on ihan sekaisin. Asiantuntijoita fiksuja ihmisiä työttöminä koska niitä työpaikkoja ei vain ole tarpeeksi korkeakoulutetuille. Samaan aikaan puhutaan että pitää tuoda ulkomailta jopa 10 000 ihmistä vuodessa tänne töihin. Tekemään mitä?? Siis mitä ihmettä? Mä en ihan oikeasti ymmärrä. Meidän koulutuspolitiikassa on oikeasti jotain pahasti vialla.

Itselläni on myös monipuolinnen tutkinto ja on ulkomaan kokemusta ja kielitaitoa monien vuosien ajalta. Osaamista käsityönomaisessa ammatissa.

Kun ei ole osannut olla sopivan tyrkky tai verkostoitua sinne tänne kyynärpäät verillä, se on mitä on. Olem myös valmis jo lyömään janskat tiskiin. On pari kolme vuotta yrittänyt tosissani työllistyä ja tehnyt maksutta keikkatyötä ja nyt alkaa olla valmista. Laskuja tulee ikkunoista ja ovista. Vaihtoehtona myydä asunto ja lopettaa se nöyristely, kun vain teinixit ka puoliammattilaiset höpöttäjät kelpaavat.

Joskus se on vain lopetettava tässä hul lujen ja famen perässä juoksijoiden ajassa juokseminen. Vähemmän on enemmän.

Vain keskinkertaiset ja sosiopaatit menestyvät nykymarkkinoilla.

Ikävä kyllä.

Syvemmäy ajattelijat ja taiteilijat jättäytvät suosiolla sivuun. Ja sitten nämä teinixfamen perässä juoksijat luulevat olevansa jotain erityisen lahjakasta väkeä, kun tulevat palkatuiksi samanlaisten taholta.

Tämä aika ei suosi syvällisyyttä. Vain pintatouhotusta ja öyhöttämistä. Nähkää minut! Tai se brändi.

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku vääntää mulle rautalangasta, miksi firmat ostavat rekrytointipalveluja? Miksi välikäsi? Mikä hyöty? Luulisi firmojen itse ymmärtävän parhaiten tarpeensa ja tyylinsä. Pitääkö rekryt tehdä niin monimutkaisiksi ja hankaliksi?

Rekry on aikaa vievää ja hankalaa. Firmat joilla rahaa on, ostavat sen mielellään palveluna. Vrt. joku ostaa siivouspalvelun kun itse ei ehdi/jaksa/osaa siivota.

Suomen työllisyystilanne on katastrofaalinen. Se, että päättäjät edes kehtaavat puhua jostain työvoimapulasta, on sylkäisy kaikkien niiden naamaan, jotka tässä tilanteessa pyristelevät eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä, kauanko teillä meni valmistumisen jälkeen ensimmäisen työpaikan saamiseen? Ja mikä koulutus? 

Nimim. pian valmistuva, joka ounastelee että töitä ei ole heti tiedossa

Sain koulutusta vastaavan työn 5kk ennen valmistumistani.

Nykynuoret hakeutuu lääkäriopintoihin, koska sisäänpääsyä on helpotettu rutkasti. Ja se näkyy.

Sitten se ura toimii kuin junan vessa, kunhan jaksaa vaan tenttiä tentit läpi. Ja pääsee ylipalkatuksia kemian teollisuuden lobbajaaksi.

Ärsyttää myös joka paikassa pelkät nuorisoväki esittämässä ammatilaisia. Keski-ikäiset heitetty ties minne, joilla elämänkokemusta. No, katsokaa nyt vaikka hallitusta. Huh huh.

Vierailija kirjoitti:

Nykynuoret hakeutuu lääkäriopintoihin, koska sisäänpääsyä on helpotettu rutkasti. Ja se näkyy.

Sitten se ura toimii kuin junan vessa, kunhan jaksaa vaan tenttiä tentit läpi. Ja pääsee ylipalkatuksia kemian teollisuuden lobbajaaksi.

Ärsyttää myös joka paikassa pelkät nuorisoväki esittämässä ammatilaisia. Keski-ikäiset heitetty ties minne, joilla elämänkokemusta. No, katsokaa nyt vaikka hallitusta. Huh huh.

Olen hallituksen ikäluokkaa, mutta minusta ei ole lainkaan hyvä että Suomen vaativimmilla poliittisilla paikoilla on niin nuoria ihmisiä. Nyt se oikeuskansleri on median hampaissa, kun oli neuvonut pääministeriä miten toimia tiedotuksessa. No tietenkin ne tarvitsee neuvoja! Hyvä että joku niitä heille antaa!

Vierailija kirjoitti:

Minun alani työllistää ihan kohtuullisen hyvin, mutta ei minua. Minä olen liian vanha eli liian kallis ja taustani vuoksi mahdollisesti myös aivan liian monipuolinen. Tuore, täydentävä tutkinto ei auta yhtään. Hullua, että ensimmäiset 25 vuottani työelämässä minun oli kieltäydyttävä monista työtarjouksista, mutta nyt viisikymppisenä minua ei huolita mihinkään edes määräaikaiseksi palkkatuella.

No, voimani ovat jo lopussa. Viimeksi olen tehnyt työhakemuksen marraskuussa. Käytin innoissani sen hiomiseen kolme tuntia, mutta vanha tuttu "kiitos kiinnostuksesta" oli vastaus. En jaksa enää.

Itselläni aivan sama tilanne; pitkä työkokemus, pätevyyttä lisääviä koulutuksia, mutta liikaa ikää? Olen 58v, työkokemusta yli 30 vuotta oman alani töissä, mutta nyt en kelpaa mihinkään edes 50% palkkatuella.

Ehkä täytyy vain harrastaa puutarhanhoitoa zeniläisellä tyyneydellä ja opetella kutomaan sukkia odotettavissa oleville lapsenlapsille? Yritän  hyväksyä tilanteen, mutta tämä ei ole helppoa. Toivon kaikkea hyvää vastaavassa tilanteessa oleville!

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku vääntää mulle rautalangasta, miksi firmat ostavat rekrytointipalveluja? Miksi välikäsi? Mikä hyöty? Luulisi firmojen itse ymmärtävän parhaiten tarpeensa ja tyylinsä. Pitääkö rekryt tehdä niin monimutkaisiksi ja hankaliksi?

Jonkun täytyy tehdä rekrytoinnissa se työ, että tutustuu hakemuksiin ja poimii sieltä lupaavimmat haastatteluun, ehkä esihaastattelee. Tekee soveltuvuusarvioita. Monissa rekrytoinneissa hakijoita ei löydy ilmoituksilla, vaan heitä täytyy aktiivisesti etsiä. Hakijaviestintää täytyy hoitaa.

Kaikkeen tähän voi palkata omaa henkilöstöä, tai esimiehetvtekevät siinä sivussa, usein huonosti. Tai sitten ostetaan tämä palvelu.

Voit olla varma, että niissä firmoissa, joista et saa hakijana mitään hastausta, on päätetty tehdä homma itse esimuesten kesken, sen mukaan miyä ehtii.

Vierailija kirjoitti:

Ainahan työnhakijoilta vaaditaan mahdottomia. Ja sitten palkataan joku tuttava tai tuttavan tuttava.

Totta. Kannattaa olla tuttava tai tuttavan tuttava.

Suosittelen LinkedIniä, jonka kautta tutustuu myös fiksuihin ihmisiin, jotka mahdollisesti etsivät työvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä, kauanko teillä meni valmistumisen jälkeen ensimmäisen työpaikan saamiseen? Ja mikä koulutus? 

Nimim. pian valmistuva, joka ounastelee että töitä ei ole heti tiedossa

Määräaikaisessa työssä olevana opiskelin. Vakituiseen, omaa koulutusta vastaavaan paikkaan valittiin heti, kun valmistuin. Maanmittausala

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun alani työllistää ihan kohtuullisen hyvin, mutta ei minua. Minä olen liian vanha eli liian kallis ja taustani vuoksi mahdollisesti myös aivan liian monipuolinen. Tuore, täydentävä tutkinto ei auta yhtään. Hullua, että ensimmäiset 25 vuottani työelämässä minun oli kieltäydyttävä monista työtarjouksista, mutta nyt viisikymppisenä minua ei huolita mihinkään edes määräaikaiseksi palkkatuella.

No, voimani ovat jo lopussa. Viimeksi olen tehnyt työhakemuksen marraskuussa. Käytin innoissani sen hiomiseen kolme tuntia, mutta vanha tuttu "kiitos kiinnostuksesta" oli vastaus. En jaksa enää.

Itselläni aivan sama tilanne; pitkä työkokemus, pätevyyttä lisääviä koulutuksia, mutta liikaa ikää? Olen 58v, työkokemusta yli 30 vuotta oman alani töissä, mutta nyt en kelpaa mihinkään edes 50% palkkatuella.

Ehkä täytyy vain harrastaa puutarhanhoitoa zeniläisellä tyyneydellä ja opetella kutomaan sukkia odotettavissa oleville lapsenlapsille? Yritän  hyväksyä tilanteen, mutta tämä ei ole helppoa. Toivon kaikkea hyvää vastaavassa tilanteessa oleville!

Minulla on TE-toimiston omalla etusivullani uusi, melko mystinen rivi: "Palkkatuki 50 % palkkatuki 100 %", joka ilmestyi samaan aikaan kuntakokeiluun joutumisen kanssa. En ole kysellyt, mitä tuo tarkemmin tarkoittaa. On kyllä aika jännä tunne tarjoutua kahden ammatin konkarina lähes ilmaiseksi töihin konttorin nuorimman konttoriapulaisen apulaiseksi ja kuulla, että ryhmähaastattelu järjestetään ensi viikon tiistaina, mutta valintamme ei tällä kertaa osunut sinuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä, kauanko teillä meni valmistumisen jälkeen ensimmäisen työpaikan saamiseen? Ja mikä koulutus? 

Nimim. pian valmistuva, joka ounastelee että töitä ei ole heti tiedossa

Työllistyin heti, samoin opiskelukaverini. Hoitoala.

Itse työllistyin jo ennen valmistumista, sosiaaliala.