Moni naiseton mies haluaisi saada parisuhteen, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että lähtisivät sieltä pikkupitäjästä kaupunkiin.
Tässä yksi syy, etten enää deittaile maalaisten kanssa.
Kommentit (337)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Jos "maalla" tarkoittaa sitä, että talvella pitää ensin aurata traktorilla muutaman kilometrin mittainen tienpätkä ennen kuin pääsee valtatielle, joka on tai ei ole ehditty aurata ennen töihinmenoa, niin ihan sama vaikka talo olisi 300 neliöinen. Itse en muutenkaan halua asua omakotitalossa, pihatyöt ei kiinnosta yhtään, kun sain lapsena niistä tarpeekseni. Suomessa on kaupunkeja valittavaksi asti, joten mihinkään koirankoppiin ei tarvitse muuttaa.
Suomessa on länsimaiden pienimmät asunnot ja kaupungeissa kaikista pienimmät.
Kyllä minusta pariskunnalla pitää olla vähintään neljä huonetta ja keittiö. Kunnon neliömäärällä. Sekä oma sauna.
Makuuhuone pitää olla erikseen. Olohuone erikseen. Sekä kummallakin pitää olla oma huone missä saa tehdä töitä, opiskella tai mitä vaan. Sekä kunnon keittiö.
Tuo on sinun henkilökohtainen mielipide eikä kaikki ole samaa mieltä. Asu ihan rauhassa isossa talossasi maaseudun rauhassa, minua se ei kiinnosta tippaakaan.
Jos lapsia meinaa tehdä niin iso asunto on välttämätön.
Lapset pitäisi huostaanottaa vanhemmilta jotka kasvattavat lapsen asunnossa jossa lapsella ei ole omaa huonetta. Itse elin sellaisessa perheessä on ja oli karmeaa. Koskaan ei ollut omaa rauhaa eikä tilaa. Lapsen ei pidä joutua myöskään jakamaan huonettaan muiden sisarusten kanssa. Lapsella on oikeus rauhaan ja omaan tilaan.
Ihan hyvin omat lapset viihtyivät vaikka saman huoneen jakoivatkin. Lapset saivat itse päättää siinä teini-iän kynnyksellä vaihdetaanko isompaan asuntoon vai tehdäänkö rahoilla jotain muuta. Pysyttiin sitten tässä. Hauskoja muistoja meille tulikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Mitkä ihmeen piian työt? Tuossa kysyttiin, tekeekö mies sisätöitä ja maatalossa niitä on aika vähän, joten käytännössä ei tee. Minun työni taas on pääosin teamsissa nykyisin, joten teen sisätöitä.
Vai tarkoittiko kysyjä kotitöitä? Sisätyöt ja kotityöt ovat kaksi eri asiaa!
Miten erotat kotityöt ja maatilayrityksen työt?
Olen eri kommentoija, mutta meillä miehen maatalousyrityksen töihin sopivat kotitöistä luontevasti esim. lumityöt, lämmitys, auton huolto, kaikki taloon liittyvä tekniikka. Lämmitykseen käytetään oman metsän puuta, joten metsätyöt ovat hänelle näkökulmasta riippuen työtä, kotityötä tai harrastusta. Osallistun näihin tarvittaessa.
Kotitöitä sisällä teen minä pääasiassa, mutta mies auttaa oma-aloitteisesti. Lasten hoitoon on osallistunut aina, mm. huolehtinut kouluun lähdöt eskarista alkaen kun olen itse lähtenyt aikaisin töihin. Työt ovat luonnostaan jakautuneet mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Minua ei kiinnosta esim. tehdä lumitöitä traktorilla sen enempää kuin miestä pyyhkiä pölyjä tai silittää. Yhteistä vapaa-aikaa on jäänyt aina, avioliitto kestänyt 20v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
En mä kyllä yksin mihinkään niin paljon tilaa tarvitsisi. Pieni kämppä on kivempi siivotakin työpäivän päälle.
Isompaan asuntoon saa tarvittavia tavaroita eikä tarvitse kuitenkaan asua ahtaasti. Haluan tilaa mm. kuntoiluvälineille sekä oman verstaan.
Mä taas tykkään kompaktista ja minimalistisesta. Mulla oli joskus kolmio enkä yhtään tykännyt siitä, oli liikaa tilaa siinäkin. Ihan turhia neliöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hulluja saa ehdotella. Mutta kaikkeen hullutuksiin ei kannata suostua.
Nainen joka odottaa miehen eläneen vain heidän ensikohtaamistaan odotellen, odottaa miehen muuttavan naisen luo, hylkäävän kaiken mitä taakse jää uhrauksena naisen kanssa yhteen pääsemiseksi.
Ja vastineeksi? Saa kuulla omaa riittämättömyyttään maalaisena. Saa kuulla miten hänen tulee tottua kaupungin kotkotuksiin ja kiireen hälinään. On astunut suuren askeleen elämässään komromissina, jottei naisen vain tarvitsisi muuttaa mitään omassa elämässään.
Tällainen sävyhän näistä ketjun kommenteista kajastaa läpi. Ja sitten luetaan ketjuja kun miehellä ei ole mitää omaa tekemistä vaan se on ns. perässävedettävä. No ei olekaan, koska ne kaikki piti jättää taakseen. Talo, autot, moottoripyörä, kaverit ja hyväpalkkainen vakinainen työ.
Kai nyt aikuinen mies osaa itse päättää mitä elämällään tekee. Jos haluaa pysyä siellä missä on, niin sitten pysyy. Sitä vaan en ymmärrä, että miksi miehen pitää jättää auto ja moottoripyörä pois muuttokuormasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Mä taas en maalta kaupunkiin muuttaneena ymmärrä ollenkaan miten ne 150 m2 tuo käytännössä lisäarvoa elämään suhteessa vaikka 42m2 kaksioon. Vanhemmallani on yli 100m2 okt maalla (asuu yksin) ja kämpässä on monta huonetta aina minimilämmöillä, kun ei niitä käytä mihinkään ja sähkölasku on silti valtava (mitä sitten pienennetään puulämmityksellä -> vapaa-aikaan kuuluu jatkuva puusavotta). Itselläni taas on siihen verrattuna pieni, mutta varsin riittävän kokoinen asunto, jossa kulut ovat pienet ja siivoukseen ei kulu hirveästi aikaa. En tässä perheen kanssa asuisi, mutta en yksin asuvana ole koskaan kaivannut lisää tilaa.
Pystyt harrastamaan asunnossasi?
Voit ruveta vaikka maalaamaan taulua ilman että työtila vie tilaa muulta välttämättömältä tilalta?
Voit urheilla kotonasi? Vaikka hankkia kuntopyörän ja juoksumaton, ehkä painot ja tangon?
Voit hoitaa kaiken viihdykkeesi kotona(vaikka nyt Korona aikana tai vaikka kanateenissa)?
No en ole koskaan ajatellut harrastaa maalaamista. Jos alkaisin harrastamaan, menisin varmaan jonnekin taidekursille, missä olisi telineet, maalit ja kankaat valmiisti. En koe, että harrastamiseni kärsisi tilanpuutteesta. Urheilua en harrastaisi kotona sisällä muutenkaan. Miksi ihmeessä haluaisin hankkia jonkun juoksumaton (levytangosta puhumattakaan) nurkkaan? Juoksen ulkona ja käyn salilla ja uimassa. Sali, uimahalli ja lenkkipolut lähellä, ei tarvi pyyhkiä pölyjä kuntopyörästä tai juoksumatosta kun salilla on siihen henkilökuntaa. Salimaksun maksan helposti sähkölaskun säästöillä ja saan paljon paremmat laitteet käyttööni. Korona-ajan voin kyllä katsella youtubesta jumppavideoita ja raivata telkkarin eteen tilaa.
150 m2 okt:ssä harrastamiseni kärsisi kaikesta siitä lumenpukkaamisesta, puusavotasta, siivoamisesta ja nurmikonleikkuusta ja pikku remppahommista, jotka veisivät ison osan vapaa-ajastani ja energiastani. Jos olisin joskus vanhempieni kanssa vielä asuessani ehdottanut juoksumaton hankkimista, vanhempani olisivat räjähtäneet nauramaan ja käskeneet ulos pukkaamaan nurmikkoa. "Siinä on sinulle juoksemista tarpeeksi. Vai että juoksumatto, anna mun kaikki kestää. Onhan tuolla metsää niin pitkälle kun jaksaa juosta".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Mitkä ihmeen piian työt? Tuossa kysyttiin, tekeekö mies sisätöitä ja maatalossa niitä on aika vähän, joten käytännössä ei tee. Minun työni taas on pääosin teamsissa nykyisin, joten teen sisätöitä.
Vai tarkoittiko kysyjä kotitöitä? Sisätyöt ja kotityöt ovat kaksi eri asiaa!
Miten erotat kotityöt ja maatilayrityksen työt?
Olen eri kommentoija, mutta meillä miehen maatalousyrityksen töihin sopivat kotitöistä luontevasti esim. lumityöt, lämmitys, auton huolto, kaikki taloon liittyvä tekniikka. Lämmitykseen käytetään oman metsän puuta, joten metsätyöt ovat hänelle näkökulmasta riippuen työtä, kotityötä tai harrastusta. Osallistun näihin tarvittaessa.
Kotitöitä sisällä teen minä pääasiassa, mutta mies auttaa oma-aloitteisesti. Lasten hoitoon on osallistunut aina, mm. huolehtinut kouluun lähdöt eskarista alkaen kun olen itse lähtenyt aikaisin töihin. Työt ovat luonnostaan jakautuneet mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Minua ei kiinnosta esim. tehdä lumitöitä traktorilla sen enempää kuin miestä pyyhkiä pölyjä tai silittää. Yhteistä vapaa-aikaa on jäänyt aina, avioliitto kestänyt 20v.
Vapaasti vaan, jos pidät tuosta. Mutta vahvistit sen, mitä ajattelinkin. Kotitöitä tehdessään mies tekee samalla oman tilansa töitä (esimerkiksi polttopuiden teko yhdistyy metsän harvennukseen). Naisella joka ei omista tilasta mitään kotityöt tulevat oman palkkatyön lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Itse olen tasa-arvoa kannattava (totta kai!) maalta aikanaan kaupunkiin muuttanut naimisissa oleva mies. Minulle tasa-arvo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puolisoiden töitä pitäisi vertailla tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin tai jakaa jotenkin 50-50, vaan perhe on yhteinen "firma" ja on tärkeää, että tehdään yhteisen eteen toinen toistamme auttaen, työmääriä sen kummemmin laskematta. Se jolla on enemmän virtaa, kai mielellään auttaa väsyneempää rakastaan, eikö? Todellakin ihmettelen noita piika-puheita. Ovatko esim. keittiötyöt jotenkin alempiarvoisia piian töitä, jos niitä tekee tasa-arvoisessa liitossa elävä vaimo vapaaehtoisesti? Mekin olemme yrittäjiä, ja yrityksiin liittyvät asiat työllistävät minua enemmän, ja kyllä, vaimoni laittaa ruoat enimmäkseen. Hän on hyvin kiinnostunut oppimaan lisää siitä, miten valmistaa erilaisia maistuvia mutta terveellisiä ruokia. Ei hän kuitenkaan mikä piika ole, enkä minä hänen renkinsä, vaikka vastaankin esim. hänen yritystoimintaansa liittyvistä paperitöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Jos "maalla" tarkoittaa sitä, että talvella pitää ensin aurata traktorilla muutaman kilometrin mittainen tienpätkä ennen kuin pääsee valtatielle, joka on tai ei ole ehditty aurata ennen töihinmenoa, niin ihan sama vaikka talo olisi 300 neliöinen. Itse en muutenkaan halua asua omakotitalossa, pihatyöt ei kiinnosta yhtään, kun sain lapsena niistä tarpeekseni. Suomessa on kaupunkeja valittavaksi asti, joten mihinkään koirankoppiin ei tarvitse muuttaa.
Suomessa on länsimaiden pienimmät asunnot ja kaupungeissa kaikista pienimmät.
Kyllä minusta pariskunnalla pitää olla vähintään neljä huonetta ja keittiö. Kunnon neliömäärällä. Sekä oma sauna.
Makuuhuone pitää olla erikseen. Olohuone erikseen. Sekä kummallakin pitää olla oma huone missä saa tehdä töitä, opiskella tai mitä vaan. Sekä kunnon keittiö.
Höpönlöpö, Keski-Euroopan vanhat kaupungit ovat täynnä pienenpieniä asuntoja joissa ei ole edes omaa kylpyhuonetta tai keittiötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Jos "maalla" tarkoittaa sitä, että talvella pitää ensin aurata traktorilla muutaman kilometrin mittainen tienpätkä ennen kuin pääsee valtatielle, joka on tai ei ole ehditty aurata ennen töihinmenoa, niin ihan sama vaikka talo olisi 300 neliöinen. Itse en muutenkaan halua asua omakotitalossa, pihatyöt ei kiinnosta yhtään, kun sain lapsena niistä tarpeekseni. Suomessa on kaupunkeja valittavaksi asti, joten mihinkään koirankoppiin ei tarvitse muuttaa.
Suomessa on länsimaiden pienimmät asunnot ja kaupungeissa kaikista pienimmät.
Kyllä minusta pariskunnalla pitää olla vähintään neljä huonetta ja keittiö. Kunnon neliömäärällä. Sekä oma sauna.
Makuuhuone pitää olla erikseen. Olohuone erikseen. Sekä kummallakin pitää olla oma huone missä saa tehdä töitä, opiskella tai mitä vaan. Sekä kunnon keittiö.
Höpönlöpö, Keski-Euroopan vanhat kaupungit ovat täynnä pienenpieniä asuntoja joissa ei ole edes omaa kylpyhuonetta tai keittiötä.
Ja Keski-Euroopassa on paljon tavallisempaa, että lapset asuvat kotona 30-vuotiaiksi ja isovanhemmatkin asuvat samassa taloudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
Jos "maalla" tarkoittaa sitä, että talvella pitää ensin aurata traktorilla muutaman kilometrin mittainen tienpätkä ennen kuin pääsee valtatielle, joka on tai ei ole ehditty aurata ennen töihinmenoa, niin ihan sama vaikka talo olisi 300 neliöinen. Itse en muutenkaan halua asua omakotitalossa, pihatyöt ei kiinnosta yhtään, kun sain lapsena niistä tarpeekseni. Suomessa on kaupunkeja valittavaksi asti, joten mihinkään koirankoppiin ei tarvitse muuttaa.
Suomessa on länsimaiden pienimmät asunnot ja kaupungeissa kaikista pienimmät.
Kyllä minusta pariskunnalla pitää olla vähintään neljä huonetta ja keittiö. Kunnon neliömäärällä. Sekä oma sauna.
Makuuhuone pitää olla erikseen. Olohuone erikseen. Sekä kummallakin pitää olla oma huone missä saa tehdä töitä, opiskella tai mitä vaan. Sekä kunnon keittiö.
Tuo on sinun henkilökohtainen mielipide eikä kaikki ole samaa mieltä. Asu ihan rauhassa isossa talossasi maaseudun rauhassa, minua se ei kiinnosta tippaakaan.
Jos lapsia meinaa tehdä niin iso asunto on välttämätön.
Lapset pitäisi huostaanottaa vanhemmilta jotka kasvattavat lapsen asunnossa jossa lapsella ei ole omaa huonetta. Itse elin sellaisessa perheessä on ja oli karmeaa. Koskaan ei ollut omaa rauhaa eikä tilaa. Lapsen ei pidä joutua myöskään jakamaan huonettaan muiden sisarusten kanssa. Lapsella on oikeus rauhaan ja omaan tilaan.
Ei tarvitse mennä kuin pari sukupolvea taaksepäin niin tavan ihmisillä ei ollut kellään omaa huonetta, perheet nukkuivat samassa huoneessa mummosta lapsiin ja vanhempiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutin miehen perässä maalle. Ennen työmatkaan meni aamuin illoin 45 min, nyt enää 30 min, etätyöaikana ei sitäkään. Työpaikka tosin vaihtui, mutta Helsingin ulkopuolella on yhtä helppo löytää asiantuntijatason töitä kuin pääkaupungissa. Talo on iso, omalle työhuoneelle on hyvin tilaa. On piha ja erikseen puutarha. On laatua elämään. Piti vain uskaltaa.
Ai niin, lasten koululle on matkaa 7 km, taksi hakee pihasta.
Tekeekö miehesi sisätöitä? Omistatko puolet talosta? Onko miehellä tasa-arvoinen suhtautuminen naiseen kumppanina?
Jos vastasit kyllä, hienoa. Keskiverto maslaismiehen kanssa nuo eivät toteudu.
Mies ei tee sisätöitä, pääosin on töissä ulkona tai tavallaanhan sitä on traktorissa sisällä, jos niin haluaa ajatella. Kirjanpidon tms. tekee sisätöinä.
En omista puolta talosta, mutta eipä mieskään omista puolta sijoitusasunnoistani tai kesämökistä, autonikin on omani.
Miehellä ei ole tasa-arvoista suhtautumista kumppaniin, minut on nostettu jalustalle eli ylistämällä alistettu, jos niin haluaa ajatella. Mies haluaa auttaa, hän arvostaa ja kunnioittaa. Pappi sanoi aikoinaan, että kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa ja sitä tässä on toteutettu.
Eli mies tekee oman tilansa töitä ulkona ja sä piian työt sisällä. Nice.
Itse olen tasa-arvoa kannattava (totta kai!) maalta aikanaan kaupunkiin muuttanut naimisissa oleva mies. Minulle tasa-arvo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että puolisoiden töitä pitäisi vertailla tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin tai jakaa jotenkin 50-50, vaan perhe on yhteinen "firma" ja on tärkeää, että tehdään yhteisen eteen toinen toistamme auttaen, työmääriä sen kummemmin laskematta. Se jolla on enemmän virtaa, kai mielellään auttaa väsyneempää rakastaan, eikö? Todellakin ihmettelen noita piika-puheita. Ovatko esim. keittiötyöt jotenkin alempiarvoisia piian töitä, jos niitä tekee tasa-arvoisessa liitossa elävä vaimo vapaaehtoisesti? Mekin olemme yrittäjiä, ja yrityksiin liittyvät asiat työllistävät minua enemmän, ja kyllä, vaimoni laittaa ruoat enimmäkseen. Hän on hyvin kiinnostunut oppimaan lisää siitä, miten valmistaa erilaisia maistuvia mutta terveellisiä ruokia. Ei hän kuitenkaan mikä piika ole, enkä minä hänen renkinsä, vaikka vastaankin esim. hänen yritystoimintaansa liittyvistä paperitöistä.
Mikäs siinä, jos nainen mielellään kokkaa ja huushollaa. Suhteellisen suuri osa naisista ei. Mullekin olisi ihan ok hoitaa vaikka maatilan kirjanpitoa. Mutta en halua yksin vastata kokkaamisesta enkä varsinkaan siivoamisesta tai pyykkihuollosta. Ongelma on siis se, jos miehellä on oletus, että nainen sukupuolensa takia tekee ja tykkää tehdä nuo. Jotkut tykkää, mutta läheskään kaikki ei. Ja ennen nekin teki, jotka eivät halunneet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä hulluja saa ehdotella. Mutta kaikkeen hullutuksiin ei kannata suostua.
Nainen joka odottaa miehen eläneen vain heidän ensikohtaamistaan odotellen, odottaa miehen muuttavan naisen luo, hylkäävän kaiken mitä taakse jää uhrauksena naisen kanssa yhteen pääsemiseksi.
Ja vastineeksi? Saa kuulla omaa riittämättömyyttään maalaisena. Saa kuulla miten hänen tulee tottua kaupungin kotkotuksiin ja kiireen hälinään. On astunut suuren askeleen elämässään komromissina, jottei naisen vain tarvitsisi muuttaa mitään omassa elämässään.
Entäs se nainen, joka muuttaa maalle? Saa kuulla miten hänen pitää tottua maaseudun kotkotuksiin (ihan kirjaimellisesti, jos mies kasvattaa broilereita), kiireeseen ja stressiin viljasadon onnistumisesta. On astunut suuren askeleen elämässään kompromissina, ettei miehen vain tarvitsisi muuttaa mitään omassa elämässään.
Katsos vaan, yleistää voi kumpaankin suuntaan.
Olen miehenä tullut yhä vahvemmin siihen tulokseen, että eiköhän unohdeta nää suominaiset kokonaan, jos heillä ei ole mitään muuta kuin valittamista. Löytyy niitä naisia muualtakin ja sellaisia, jotka ymmärtävät kuinka hyvin meillä täällä on asiat.
Vierailija kirjoitti:
Kaupunkilaistunut nainen, mitä oikeasti osaat tehdä, jos asut kerrostalossa? Eihän siellä tarvi tehdä mitään muuta kuin mitättömiä kotitaloustöitä, jotka hoituvat kaiken muun ohessa vasemmalla kädellä. Tuommoisessa ympäristössä oikea mies turhautuu toimettomuuteen.
Osaan met-sästää ja kala-staa (nämä sanat ei menneet sensuurista läpi?!) jonkin verran, tehdä polttopuita ja tulet. Karjaa en osaa hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miehenä tullut yhä vahvemmin siihen tulokseen, että eiköhän unohdeta nää suominaiset kokonaan, jos heillä ei ole mitään muuta kuin valittamista. Löytyy niitä naisia muualtakin ja sellaisia, jotka ymmärtävät kuinka hyvin meillä täällä on asiat.
Ei me kaikki valiteta. Itselläni on asiat oikein mukavasti ja pidän elämästäni erittäin paljon. En ymmärrä näitä aloituksia ja miksi näistä pitää kinastella. Minua ei haittaa ollenkaan, että joku asuu mielummin Lieksassa kuin Helsingissä. Itse taas asun mielummin Helsingissä kuin Lieksassa, mutta onneksi jokainen saa valita itse oman asuinpaikkansa. Hyvät ja huonot puolensa on varmasti molemmissa.
Vierailija kirjoitti:
Olen miehenä tullut yhä vahvemmin siihen tulokseen, että eiköhän unohdeta nää suominaiset kokonaan, jos heillä ei ole mitään muuta kuin valittamista. Löytyy niitä naisia muualtakin ja sellaisia, jotka ymmärtävät kuinka hyvin meillä täällä on asiat.
Juuri näin. Tarvitaan kehirysmaaoloista tuleva nainen, jotta tyytyy siihen elämään , jota suomalaisen maalaismiehen kanssa on tarjolla. Hyvä kommentti, joka osoittaa oikeiksi sen, että maalaismiehissä on paljon takapajuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
En mä kyllä yksin mihinkään niin paljon tilaa tarvitsisi. Pieni kämppä on kivempi siivotakin työpäivän päälle.
Minua kiinnostaisi tietää millainen sika saa yön aikana kämpän niin paskottua, että joka päivä sen joutuu siivoamaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki saavat vapaasti pysyä siellä maalla, mutta turha suuttua pakeista, kun kaupungissa asuva akateeminen nainen ei kiinnostu.
Todellisuudessa kaupunkilainen käsienheiluttelija ymmärtää itsekin sisimmässään, että niin kauan kun käsienheiluttelua ei saada valjastettua esim. sähköntuotantoon, nainen on tarpeeton maalla.
No lopettakoot maalaismiehet sitten naisen etsinnän. Mitä sitä turhaan.
Sen olen jo lopettanut täällä vallitsevan asenteen vuoksi. Olen osaamisen puolesta omavarainen ja hyvin toimeentuleva mies. Toisten vaimoja lainailen seksiin, kun kohdalle osuu tansseissa tai muuten, he eivät niin helposti ripustaudu.
Älä vielä menetä toivoasi. Suomessa asuu jo melko paljon esimerkiksi filippiiniläisiä naisia, joista löytyy myös sinkkuja. Ovat mukavia, ahkeria ja osaavat laittaa hyvää ruokaa sekä pitävät kodin siistinä. Tajuavat myös ihan luonnostaan, että peittoakin pitää heiluttaa säännöllisesti.
Tuopa se juuri on maalaismiesten vaihtoehto. Etsitään rahalla nainen, joka tulee huonoista oloista ja jolle riittää vähän. Vähän kuin entisajan suomalainen nainen, joka ei ollut kasvanut odottamaan tasa-arvoa. Kiitos taas esimerkistä, joka näyttää maalaismiesten yksipuoliset odotukset yhteiselämälle!
Siinä on taas palstalaisnaisten ennakkoluulot filippiinejä kohtaan valloillaan. Työssä käyvät tuntemani filippiiniläisnaiset, eivätkä ole kenenkään orjia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä haikailla.
Oikeasti monella maaseudun miehellä on asiat maalla paremmin kuin olisivat kaupungissa.
Omakotitalo, töitä, usein metsää ym. varallisuutta, harrastukset, kavereita, kesämökki, veneet, autot, moottorikelkat / -pyörät ym.
Samoilla miehillä olisi kaupungissa asuntona joku hikinen neukkukaksio lähiössä, eikä rahaa muuhun tekemiseen kuin pariin mäyräkoiraan viikossa.TÄMÄ!
Jossain Helsingissä asuminen on niin kallista että yksinasuvat elävät koirankopeissa. Maalla samalla ihmisellä olisi 150 neliöinen omakotitalo.
En mä kyllä yksin mihinkään niin paljon tilaa tarvitsisi. Pieni kämppä on kivempi siivotakin työpäivän päälle.
Minua kiinnostaisi tietää millainen sika saa yön aikana kämpän niin paskottua, että joka päivä sen joutuu siivoamaan?
Ei kai sitä tarvi joka päivä siivota, mutta kun viikkosiivouksen hoitaa vaikka to tai ke iltana töiden jälkeen, niin ei tarvi omistaa viikonlopusta aikaa siivoushommille, vaan voi nauttia vapaapäivistä täysillä ilman suurempia taloudenhoitovelvotteita. Näissä 150m2 okt:ssa asuvat ihmiset tuntuvat usein viettävän jopa kahden päivän siivoustalkoita (1. päivänä tyyliin okkari, keittiö, pesuhuone ja kodinhoitohuone ja 2. päivänä makkarit, eteinen ja 2. vessa jne). Isoäitini, joka ei vanhuuttaan jaksa enää tuollaisia ruljansseja siivoaa lähes joka päivä yhden huoneen. Minä taas siivoan tämän kompaktin kaksioni muutamassa tunnissa ja mulle jää viikossa paljon enemmän omaa harrastus- ja liikunta-aikaa kuin esim. omalle äidilleni.
Todennäköisesti maaseudun miehet kykenee käyttämään Tinderiä. On sinne maalle tulijoita, mikäli luvataan vakaata taloutta, rakkautta ja huolenpitoa. Emäntä työllistyy aikanaan tai jää kotiin rouvailemaan. Kuitenkaan yksin ei tarvitse jäädä.