Vainkeskiluokkajutut! Kerätään tähän ketjuun statussymboleita
Kommentit (2007)
Vierailija kirjoitti:
Lapsilisät menevät kuukausittain säästötilille. Saavat parinkymmenen vuoden säästöt korkoineen käyttöönsä kun lähtevät yliopistoon (ei missään nimessä ammattikorkeakouluun) opiskelemaan lääketiedettä, kauppatieteitä, lakia tai diplomi-insinööriksi.
Muuten OK, mutta omien havaintojeni mukaan keskiluokan lapset lähtevät kyllä lääketiedettä useammin opiskelemaan opettajiksi ja hallintotieteilijöiksi ym.
Vierailija kirjoitti:
Sinkku (se lapseton ulkoilmaihminen, vajaa nelikymppinen), asuu Lapissa. 40 000 euron vuositulo, oma kerrostaloasunto. Rescuelemmikki (ihan paikallinen). Juuri hankittu 14 v. vanha auto. Sisustuksessa sekaisin saatua, Ikeaa, Maskua, Jyskiä, Sotkaa, facekirppikseltä hankittua, värimaailma se musta-valkoinen-harmaa. Pukeutuminen väliä kirppis-prisma-urheiluliikkeet-ketjuliikkeet-nettikaupat. Astiat saatua Iittalaa- hankittua Ikeaa-hassunhauskoja löytöjä. Valaisimet mallia kunhan toimivat. Kaikki mahdolliset ruokatarvikkeet alelappuhankintoina. Yritän vältellä merkkituotteita ja statussymboleita, mutta hankin jos koen tarpeelliseksi. En tiedä mihin luokkaan kuulun, ehkä tulojen perusteella juurikin keskiluokkaan? Elämä taitaa olla eläjänsä näköistä. Ja aika mukavaa.
Eli yläluokkaiset ostaa liikkeet vain yksityisistä kivijalkakaupoista? Eihän tuossa oikein muita vaihtoehtoja ole, jos ei marketit, vaateketjut kuten Zizzit/H&M:t/Ninat, nettikaupat ja urheilukaupat suljetaan pois?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan ja yläluokan erottaa toisistaa se että keskiluokkaisen ihmisen täytyy kovasti kaikella omistamallaan tehdä selväksi sitä eroa alaluokkaan. Täytyy näyttää siltä että on varaa asioihin, ja että menee hyvin.
Yläluokkainen voi pukeutua vanhoihin farkkuihin ja 20v vanhaan takkiin, koska ei tarvitse enää tehdä vaikutusta keneenkään.
Kun ymmärtää etteivät ulkoiset asiat kuten asunto, auto, ammatti jne määritä ihmistä tai hänen varallisuuttaan, alkaa hahmottaa että tuo kaikki on vain pintaa.
Mulla on hyväpalkkainen ammatti, säästöjä ja sijoituksia, kovin vähän mitään näistä keskiluokkaisiksi määritellyistä asioista mitä ketjussa on mainittu. Ilmeisesti näytän sitten köyhältä, hui kamalaa. Onneksi tiedän ettei ihmisen varallisuutta voi päätellä siitä millaisella autolla hän ajaa. Tai jos, niin joskus jopa päinvastoin. Näyttävät kulissit on usein rakennettu velkarahalla.
En tunnista tätä stereotypiaa, jossa vanhan rahan yläluokka olisi ulkoisesti jotenkin kovin vaatimattomia. Työskentelen itse lakimiehenä keskittyen ns. family officeihin, eli ahlströmit, ehrnroothit, von rettigit ja muut on tullut tutuksi. Kyllä siellä raha näkyy ja sitä käytetään, vaikka tyyliin ei kuulukaan metrin korkuiset logot sen enempää kuin keskiluokallakaan. Nuoriso ahkerasti kaupittelee omia omistuksiaan suljetussa FB-ryhmässä, kun uudelle autolle on tarvetta ja niin edelleen (omistuksia ei voi myyd suvun ulkopuolelle). Ehkä joskus ennen vanhaan oli toisin, siitä en osaa sanoa.
Olen harrastusten parissa törmännyt mainuttujen sukujen edustajiin ja päälllä usein ollut paskaista 30 v vanhaa öljykangastakkia yms. yläluokan symboleita:).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivatko eronneet olla keskiluokkaisia, vai tipahtaako sitä avioeron myötä heti pois keskiluokasta? Entä swingeröinti? Onko keskiluokkaista toimintaa?
Riippuu tuloista.
Koen että oma eroni lopullisesti sinetöi myös eron keskiluokasta. Toki taloudellisen turvan osalta, mutta myös kun yksin lasten kanssa ja välillä jopa ilman lapsiaan elävä nainen on kuitenkin vähän epäilyttävä keskiluokkaan. Poikaystäväkin asuu toisessa kaupungissa, eikä edes uusiomiestä ole tulossa talouteen niin kauan kuin lapset siellä on, niin puuttuu sekä double income että perinteinen parisuhdemalli. Sanottakoon, että tätä en koe kummoiseksi menetykseksi.
Olin ennen eroa ilmeisesti keskiluokkaa: akateemisesti koulutettu ja 4 500 euron tulot yhdistettynä miehen tuloihin pystyimme kuluttamaan keskiluokkaisesti ja matkustamaan. Työvaatteet laatumerkkiä ja lapsillakin laadukkaat vaatteet.
Eron jälkeen upgreidasin asunnon, eli asun kalliimmassa ja isommassa asunnossa paremmalla alueella, mutta jokainen ostos on harkittava. Ulkomaille ei tuosta vain lähdetä kolmistaan palkallani. Makumieltymykset ja tyyli edelleen sama, mutta kuluttaa ei voi samalla tapaa.
Olin työläisperheen lapsi, 1976-1982 meillä oli talossamme asuva kotiapulainen, tai niitä oli 3 kappaletta , ei siis samaan aikaan. Ihan siksi että tuolloin vanhempien piti itsensä huolehtia jälkikasvunsa hoito.
Olen työtön ja edelleen muutaman kerran vuodessa ostan siivouspalveluita jotta talon hinkkaa joku kunnolla puhtaaksi. Silti minyulla ei ole tarve kertoa somessa että lapsuudessani meillä oli kotiapulaien eli au pair tai ottaa kuvaa olohuoneessat hastag "Hymy siivous oy".
Teininä olin kielikurssilla Englanissa ja Ranskassa. Sitä ei mitenkään pidetty kummallisena työlöisperheessä.
Nykyään kun ympärillä on ns.keskiluokkaisia niin asiat jotka enne oli normaaleja ovat nykyään jotenkin ylpeyden aihe, niistä pennun kileikurssista tai siivouspalvelun ostosta jauhetaan somessa ja irl.nä koko ajan....
Erinomainen englannin kielen taito. Lisäksi osataan vähintään yhtä muuta kieltä, vaikka sitä puhuessa valitellaan "kuinka se on ruosteessa". Osataan myös jonkin verran sitä ruotsia, koska oltiin ihan ok koulussa, eikä käytetty kaikkea energiaa vastustamiseen (tai röökijengeissä notkumiseen).
Sari sairaanhoitaja äänestää Kokoomusta, kokeehan hän olevansa korkeakoulun käynyt ja statukseltaan ylempää keskiluokkaa poliisimiehineen ja rahoitusyhtiön omistamine Audeineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, entäpä mikä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä keskiluokasta?
Ylempi <—> alempi
Shamppanja <—> kuohuviini.
IPA <—> Kukko
Jne.
Eli kaikki mitataan rahassa, ei esim. sivistyksessä ja varsinkaan sydämen sivistyksessä?
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan ja yläluokan erottaa toisistaa se että keskiluokkaisen ihmisen täytyy kovasti kaikella omistamallaan tehdä selväksi sitä eroa alaluokkaan. Täytyy näyttää siltä että on varaa asioihin, ja että menee hyvin.
Yläluokkainen voi pukeutua vanhoihin farkkuihin ja 20v vanhaan takkiin, koska ei tarvitse enää tehdä vaikutusta keneenkään.
Kun ymmärtää etteivät ulkoiset asiat kuten asunto, auto, ammatti jne määritä ihmistä tai hänen varallisuuttaan, alkaa hahmottaa että tuo kaikki on vain pintaa.
Mulla on hyväpalkkainen ammatti, säästöjä ja sijoituksia, kovin vähän mitään näistä keskiluokkaisiksi määritellyistä asioista mitä ketjussa on mainittu. Ilmeisesti näytän sitten köyhältä, hui kamalaa. Onneksi tiedän ettei ihmisen varallisuutta voi päätellä siitä millaisella autolla hän ajaa. Tai jos, niin joskus jopa päinvastoin. Näyttävät kulissit on usein rakennettu velkarahalla.
Liikuttavaa kuinka näissä ketjuissa aina tietty ryhmä pätee sillä kuinka kaivaa vaatteensa kaatopaikalta. Boheemeja on toki joka luokkaryhmässä.
Mutta jokaisen *yläluokkaisen* jonka tunnen ja tiedän, asuu statuksensa mukaan. Tarkoitan asuinaluetta ja kodin hintatasoa. Materia kuten sisustus, autot ja kellot riippuvat ihmisestä. Kuka arvostaa ja kerää mitäkin.
Mitä tulee paljuihin ja altaisiin, ainakin maalla ne ovat tukevasti työväenluokan harrastus. Keskiluokalla on mökki veden ääressä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivatko eronneet olla keskiluokkaisia, vai tipahtaako sitä avioeron myötä heti pois keskiluokasta? Entä swingeröinti? Onko keskiluokkaista toimintaa?
Riippuu tuloista.
Koen että oma eroni lopullisesti sinetöi myös eron keskiluokasta. Toki taloudellisen turvan osalta, mutta myös kun yksin lasten kanssa ja välillä jopa ilman lapsiaan elävä nainen on kuitenkin vähän epäilyttävä keskiluokkaan. Poikaystäväkin asuu toisessa kaupungissa, eikä edes uusiomiestä ole tulossa talouteen niin kauan kuin lapset siellä on, niin puuttuu sekä double income että perinteinen parisuhdemalli. Sanottakoon, että tätä en koe kummoiseksi menetykseksi.
Vähän mä kyllä tätä ihmettelen, kun erosin miehestä, enkä työpaikasta. Tulotaso on ennallaan, ja kulutkin on erittäin hyvin kurissa. Itseasiassa pärjään taloudellisesti paljon paremmin nyt eron jälkeen. Joten ehkä en nyt edusta keskiluokkaista idylliä mutta ei mun varallisuudelle ole tapahtunut mitään romahdusta.
Ne jotka säälittelee eroa käy vähän sääliksi, sillä luulen että mun taloudellinen tilanteeni on aika paljon parempi kuin heidän. Vapauden asteet myös.
Kyllä säälin kaikkia eronneita ja varsinkin heidän lapsiaan. Onhan se ero aina epäonnistuminen, ja lapsille usein dramaattisesti elämänlaatua huonontava tekijä. Itse olen rikas, lapseton sinkku.
Sääli taitaa kulkea moneen suuntaan, moni eronnutkun pitää lapsettoman sinkun elämää surullisena.
Ja kumpikaanhan ei sitä välttämättä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hei, entäpä mikä erottaa alemman keskiluokan ylemmästä keskiluokasta?
Ylempi <—> alempi
Shamppanja <—> kuohuviini.
IPA <—> Kukko
Jne.Eli kaikki mitataan rahassa, ei esim. sivistyksessä ja varsinkaan sydämen sivistyksessä?
Jos ketjun nimi on statussymboli, niin sitä sydämen sivistystä on varmaan vähän hankala näyttää, vai?
Toki keskiluokka arvostaa mm. kielitaitoa, kulttuuria jne. Onhan se tässä ketjussa moneen kertaan jo todettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan ja yläluokan erottaa toisistaa se että keskiluokkaisen ihmisen täytyy kovasti kaikella omistamallaan tehdä selväksi sitä eroa alaluokkaan. Täytyy näyttää siltä että on varaa asioihin, ja että menee hyvin.
Yläluokkainen voi pukeutua vanhoihin farkkuihin ja 20v vanhaan takkiin, koska ei tarvitse enää tehdä vaikutusta keneenkään.
Kun ymmärtää etteivät ulkoiset asiat kuten asunto, auto, ammatti jne määritä ihmistä tai hänen varallisuuttaan, alkaa hahmottaa että tuo kaikki on vain pintaa.
Mulla on hyväpalkkainen ammatti, säästöjä ja sijoituksia, kovin vähän mitään näistä keskiluokkaisiksi määritellyistä asioista mitä ketjussa on mainittu. Ilmeisesti näytän sitten köyhältä, hui kamalaa. Onneksi tiedän ettei ihmisen varallisuutta voi päätellä siitä millaisella autolla hän ajaa. Tai jos, niin joskus jopa päinvastoin. Näyttävät kulissit on usein rakennettu velkarahalla.
En tunnista tätä stereotypiaa, jossa vanhan rahan yläluokka olisi ulkoisesti jotenkin kovin vaatimattomia. Työskentelen itse lakimiehenä keskittyen ns. family officeihin, eli ahlströmit, ehrnroothit, von rettigit ja muut on tullut tutuksi. Kyllä siellä raha näkyy ja sitä käytetään, vaikka tyyliin ei kuulukaan metrin korkuiset logot sen enempää kuin keskiluokallakaan. Nuoriso ahkerasti kaupittelee omia omistuksiaan suljetussa FB-ryhmässä, kun uudelle autolle on tarvetta ja niin edelleen (omistuksia ei voi myyd suvun ulkopuolelle). Ehkä joskus ennen vanhaan oli toisin, siitä en osaa sanoa.
Olen harrastusten parissa törmännyt mainuttujen sukujen edustajiin ja päälllä usein ollut paskaista 30 v vanhaa öljykangastakkia yms. yläluokan symboleita:).
Joka yhteiskuntaluokan soisi pukeutuvan tilanteen mukaan. Se vanha takki sopii harrastuksiin, puvut ja kellot tapaamisiin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokan ja yläluokan erottaa toisistaa se että keskiluokkaisen ihmisen täytyy kovasti kaikella omistamallaan tehdä selväksi sitä eroa alaluokkaan. Täytyy näyttää siltä että on varaa asioihin, ja että menee hyvin.
Yläluokkainen voi pukeutua vanhoihin farkkuihin ja 20v vanhaan takkiin, koska ei tarvitse enää tehdä vaikutusta keneenkään.
Kun ymmärtää etteivät ulkoiset asiat kuten asunto, auto, ammatti jne määritä ihmistä tai hänen varallisuuttaan, alkaa hahmottaa että tuo kaikki on vain pintaa.
Mulla on hyväpalkkainen ammatti, säästöjä ja sijoituksia, kovin vähän mitään näistä keskiluokkaisiksi määritellyistä asioista mitä ketjussa on mainittu. Ilmeisesti näytän sitten köyhältä, hui kamalaa. Onneksi tiedän ettei ihmisen varallisuutta voi päätellä siitä millaisella autolla hän ajaa. Tai jos, niin joskus jopa päinvastoin. Näyttävät kulissit on usein rakennettu velkarahalla.
Liikuttavaa kuinka näissä ketjuissa aina tietty ryhmä pätee sillä kuinka kaivaa vaatteensa kaatopaikalta. Boheemeja on toki joka luokkaryhmässä.
Mutta jokaisen *yläluokkaisen* jonka tunnen ja tiedän, asuu statuksensa mukaan. Tarkoitan asuinaluetta ja kodin hintatasoa. Materia kuten sisustus, autot ja kellot riippuvat ihmisestä. Kuka arvostaa ja kerää mitäkin.
Mitä tulee paljuihin ja altaisiin, ainakin maalla ne ovat tukevasti työväenluokan harrastus. Keskiluokalla on mökki veden ääressä.
Erinomainen toteamus, että boheemeja ja poikkeuksia on joka luokassa.
Esim miljardööri Niklas Herlin pukeutui nahkarotsiin, farkkuihin ja buutseihin. Ja työskenteli pitkään lehtimiehenä-toimittajana, koska niin halusi. Varmaan se palkka, mitä sai, oli hänelle sejasama. Miljonääri Eero Lehti taitaa kyttäillä yhä Halpa-Hallin tarjouksia...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/83f1ce73-fe73-4365-b1cb-a8ca4ca589be
Vierailija kirjoitti:
Lammaslauma=keskiluokka.
Omin aivoin ajattelun puutteeseen ei auta trendikäs elämä.
Frisbeegolf kori omakotitalon takapihalla
Kultalusikka perseessä syntyneillä teineillä on totta kai aivan uusi mopoauto, jolla käydään roskaamassa parkkipaikkoja ja pihoja sekä aiheuttamassa vaaratilanteita liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kysyn kirjoitti:
Millaiset tulot keskiluokkaisella pariskunnalla on bruttona kuukaudessa?
Nämä listatut asiat ovat aika kalliita.
Meidän akateemisen, keskiluokkaisen
1 tiilitalo-0 mökkiä-2 koiraa-2 lasta-1 farmariautoperheen tulot on
-mies KM 4500 e
-vaimo YTM 4000 e / kk.Näillä pärjäilllääm
Aika paljon pienemmilläkin tuloilla voi kuulua keskiluokkaan, se riippuu palkan lisäksi koulutuksesta ja osin muistakin elämänvalinnoista. Alle 3000e/kk/aikuinen tuloillakin voi elellä ihan keskiluokkaista elämää varsinkin pk-seudun ulkopuolella, jos lapsia on korkeintaan kaksi ja tulevaisuudessa ehkä tulot tulee nousemaan.
Tulo- ja varallisuuserot sekä elinkustannukset erot ovat Suomessakin sen verran suuria, että tosiaan keskiluokkaisuuden tunnusmerkistössä on väkisinkin myös seudullisia eroja.
Joidenkin kommenttien kuvaukset jotka peukutusten perusteella "hyväksytään" keskiluokan statussymboleiksi vaativat taloudellisia resursseja joilla pääsee helposti top-10 tuloissa top-20 Suomen suurimmissa kaupungeissakin. Ei voida puhuakaan enää paikallisesta keskiluokasta vaan ehkä jopa yläluokasta.
- hillitty käytös seurassa
- valehdellaan inhimillistä suhtautumista pakolaisas- ja köyhien asioihin, vaikka kahden kesken ollaan pahimman luokan mengeleitä
- asiantuntija, päällikkö tai alemman tason johtaja töissä
- ylpeä omasta työstään
- miehillä joku sporttinen harrastus, vaikka etureppua on päässyt kertymään (tosin hillitysti)
- miellyttävät small talk -taidot, koska töissä on ollut pakko opetella
- jokainen osaa keskustella pinnalla olevista yhteiskunnallisista aiheista, jonka lisäksi tietää paljon vähintään yhdestä kapeasta erikoisasiasta
- naiset hyvin omanarvontuntoisia, mitä miehet pehmittävä rennommilla jutuillaan
- ydinperhe ja omistusasunto
- alkoholia juodaan seurassa, mutta ei täysin örvellyskuntoon
- joka asiaan löytyy tuttu tai tutun tuttu, jolta kysyä apua
T: 30-vuotias pienituloiselta maatilalta koulutuksen kautta keskiluokkaan noussut. Isosta osasta keskiluokkaisen elämän piirteistä pidän. Ärsyttävimpiä ulkokultaisuus ja joillakin tylsyydeksi asti vedetty hillittyys