Minulle myönnettiin työkyvyttömyyyseläke!!! Millainen prosessi sinun eläkkeen myöntäminen oli?
Ensimmäisen kerran jouduin psyykkisten ongelmien takia sairaslomalle vuonna 2015 sitä jatkui vuoden ja vuonna 2016 lähtien olen ollut kuntoutustuella. Olen ollut kahdesti työkokeilussa jotka on epäonnistuneet ahdistuksen ja epäluuloisten ajatusten takia. Psykiatrian erikoissairaanhoito päättyi keväällä 2020 jossa sanottin etten tule pääsemään työkyvyttömyyseläkkeelle, korkeintaan osatyökykyeläkkeelle. Haettiin vain jatkoa kuntoutustukeen mutta ei eläkettä. Hoito siirrettiin tuolloin kunnalliselle puolelle jossa olen ollut nyt psykiatrian puolen hoidossa siitä asti. Kunnalisen puolen hoitajani oli sitä mieltä että saatan hyvinkin päästä eläkkeelle. Sanoi vielä että olisi ihme jos en pääsisi. Viime viikon keksiviikkona oli lääkärin aika ja haettiin eläkettä. Hoitaja vielä tsemppasi ja sanoi että lääkäri joka minua haastattelee on erikoistunut lausuntojen tekemiseen. Oli erikoistuva lääkäri. Katsoi muistilistasta mitä pitää kysyä ja minulla oli suuret epäilyt että näinköhän onnistuu eläkkeelle pääsy. Lääkäri yhtyi hoitajan näkemykseen että työkyvytönhän minä olen. Sain maanantaina lääkärin kirjoittaman todistuksen kopion itselleni ja sitä lukiessa ajattelin, että on ihme jos sillä lausunnolla eläke lohkeaa.
Tänä aamuna viiden jälkeen tuli omapostiin vakuutusyhtiön kirje ja olin varma että ei voi olla hyvä uutinen kun hakemus jätetty vasta viikko sitten keksiviikkona ja käsittelyaika 3kk. Yllätys oli suuri kun päätös oli myönteinen. Siirryn työkyvyttömyyseläkkeelle kesäkuun alusta alkaen.
Ei enää ikinä tappelua työkkärin kanssa. Ei hakemus rumbaa ja hätäilyä niiden kanssa. Saan olla vain kunnes jään vanhuuseläkkeelle. Olo on kuin lottovoittajalla. Voisiko paremmin enää ollakkaan? Oletko sinä kenties eläkkellä? Millainen prosessi se sinulla oli että pääsit eläkkeelle?
Elämää kannattaa elää eikä valittaa joka asiasta
Kommentit (295)
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
Onnittelut, olen todella iloinen puolestasi!
Olisiko kellään neuvoa, kuinka saada edes kuntoutus tukea. Olen ollut nyt jo neljä vuotta työkyvytln, ja sairaspäivärahan päätyttyä taas todennäköisesti yhtäkkiä kelan mielestä työkykyinen, vaikka lääkärinlausunnot on ollut siis jo monta vuotta puolivuotta kerrallaan työkyvytön mm.vaikean masennuksen ja ahdistuksen takia(plus pari muuta fyysistä sairauutta, jotka ei kelaa kiinnosta)
Olen siis nyt sähköhoitojakin menossa ottamaan masennukseni vaikeuden takia, mutta pelkään etten taaskaan saa edeskuntoutustukea:/ Olen hakenut nyt 2kertaa kuntoutus ja työkyvyttömyystukea, mutten ole niitä saanut, vain sairaspäivärahalla saan olla, taas kunnes umpeutuvat toukokuun lopussa. Olen äärimmäisen stressaantunut ja toivoton.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
Itse olen nyt tahkonnut töissä 20 vuotta. Tällä hetkellä palkka on hyvä. Olen stressannut paljon työvuosien aikana moneen otteeseen. Yöunet olleet välillä aivan sekaisin, ahdistusta jne. Katsoin juuri, että tämän hetken eläkekertymä on vähän yli 1000€/kk. Eli tämä vaivannäkö ei ole vielä tuottanut tuon parempaa eläkettä. Pitää vielä toiset 20 vuotta jatkaa samaa raatamista, niin sitten on jo ihan kohtalainen eläke.
Kokoomuksen vaalivaikuttaminen hyvässä vauhdissa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkerahastoilla ainakin menee kovaa kun kommunistikeskuspankkien tukipaketit paisuttaa yhtiöiden arvoja sit kurssit nousee ja ne sijoituksilla tienaa hyvin. Mutta samalla verot nousee myös ja köyhien olot pitäisi huonontua.
Kyllä. Samaan aikaan kun kansaneläkettä on leikattu ja jäädytetty ja takuueläke on laahannut paikallaan niin työeläkkeitä on korotettu joka vuosi.
Muunnellun totuuden puhuminen on kuulijasta aina ikävää, vai onko niin, että sinä todella uskot kirjoittamaasi.
Vuonna 2020, eli viime vuonna takuueläkettä nauttiva eläkeläinen sai käteensä 50€:n korotuksen mikä vastaa noin 7% korotusta. Kansaneläke nousi 34€, mikä sekin vastaa noin 7% korotusta. Samaan aikaan työeläke nousi 1.2%.
Vuonna 2019 takuueläkettä nostettiin 9.25€.
Vuonna 2018 takuueläke nousi 15.01€.
Voimme siis todeta takuueläkkeen nousseen kolmessa vuodessa 74.26€. Mikä olisi mielestäsi riittävästi?
Tänä vuonna työeläkeindeksi oli 0.5%, kansaneläkeindeksi 0.4%.
Oliko se 2017 kun takuueläkettä leikattiin.
Ja "vappusatasen" tultua seuraavassa tarkistuksessa minulla ainakin laski asumistuki.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole sellainen asia josta pitäisi hehkuttaa.
Olen tavallaan samaa mieltä, koska niin moni joutuu olemaan töissä tai työkkärin pompoteltavana sairauksistaan huolimatta.
Mutta olen silti iloinen aloittajan puolesta ja ymmärrän miksi hänellä on helpottunut olo. Eihän tuo eläke mikään iso tule olemaan, alle köyhyysrajan mennään, mutta ei enää koskaan tarvitse stressata mitä pakotteita ja karensseja tulee.
Edes yksi ongelma vähemmän elämässä. Muuthan jatkuvat edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkerahastoilla ainakin menee kovaa kun kommunistikeskuspankkien tukipaketit paisuttaa yhtiöiden arvoja sit kurssit nousee ja ne sijoituksilla tienaa hyvin. Mutta samalla verot nousee myös ja köyhien olot pitäisi huonontua.
Kyllä. Samaan aikaan kun kansaneläkettä on leikattu ja jäädytetty ja takuueläke on laahannut paikallaan niin työeläkkeitä on korotettu joka vuosi.
Muunnellun totuuden puhuminen on kuulijasta aina ikävää, vai onko niin, että sinä todella uskot kirjoittamaasi.
Vuonna 2020, eli viime vuonna takuueläkettä nauttiva eläkeläinen sai käteensä 50€:n korotuksen mikä vastaa noin 7% korotusta. Kansaneläke nousi 34€, mikä sekin vastaa noin 7% korotusta. Samaan aikaan työeläke nousi 1.2%.
Vuonna 2019 takuueläkettä nostettiin 9.25€.
Vuonna 2018 takuueläke nousi 15.01€.
Voimme siis todeta takuueläkkeen nousseen kolmessa vuodessa 74.26€. Mikä olisi mielestäsi riittävästi?
Tänä vuonna työeläkeindeksi oli 0.5%, kansaneläkeindeksi 0.4%.
Kansaneläke oli sipilän toimesta jäädytettynä. Työeläke on noussut vuosittain vähintään 0,5%. Eikä se ole uskon asia kun minä näen ihan omat verotustietoni ja tiliotteeni ja saan vuosittain tiedon korotuksista.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
En ole ap, mutta työpaikka ja sen sosiaaliset suhteet on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Mitä iloa on kuunnella joidenkin mirjaliisojen kertomuksia lastensa koenumeroista tai pekkalaurien remonttijuttuja. Ei minua ainakaan kiinnosta.
2vuotta saikulla, puoli eläke vielä perään ja samalla potkut töistä....
Liitolta ei mitään apua.
Erosin sieltä.
Nyt kituutan töissä 3 päivää viikossa ja jos tulee seuraava burnout, niin syytän HUSin lekureita terveyden vaarantamisesta.
Jos sitten saisin kans eläkkeen.
Nyt ei siis HUS in aivokääpiöiden mukaan syytä myöntää...kykenen tekemään puoltapäivää kuulemma hyvin.
No, seuraavalla kerralla tiedän miten olen tuossa tutkimuksessa....🤣
Tuntuu olevan taitolaji sekin.
Vierailija kirjoitti:
Syytä iloon on, jos työnteko ei ole koskaan huvittanut. Työnteko on vain haitannut vapaa-ajan viettoa, ja vapaa- aikahan on äärimmäisen tärkeää.
Miten tuo liittyy asiaan? Ap on sairas, ei laiska.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
En ole ap, mutta työpaikka ja sen sosiaaliset suhteet on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Mitä iloa on kuunnella joidenkin mirjaliisojen kertomuksia lastensa koenumeroista tai pekkalaurien remonttijuttuja. Ei minua ainakaan kiinnosta.
Samaa mieltä. Teen nykyään etätöitä, ja olen paljon tyytyväisempi, kun en joudu kohtaamaan ketään ihmistä. Olen sovelluksien kautta yhteydessä kyllä, mutta saan paljon enemmän omaa rauhaa. Tietenkin, jos menettäisin koko työn, niin ei sekään välttämättä hyvä olisi, mutta tuosta olen samaa mieltä, että harva ihminen minua työpaikalla kiinnostaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Onnea!
Työkyvyttömyyseläke hieno juttu, mutta kannattaa, mikäli joskus satut saamaan ns. ylimääräistä rahaa (esim.perinnön kautta tms), visusti piilottaa sellainen tieto, jos sulla Kela -kortissasi 112 -diagnoosi ja omistat yhtään enempää, kuin sallitun määrän, hankkivat sut edunvalvontaan.
Muutoin onnea vapaudestasi, oravanpyöräorjuus työ"elämässä" tai toimeentulotukiköyhyys eivät kiinnostaisi itseänikään.
Asioille löytyy yleensä yksinkertaisempiakin selityksiä. Koodi 112 Kelakortissa tarkoittaa sitä, että koodin haltijalle tietyt lääkkeet ovat erityiskorvattavuuden piirissä ja lääkkeen omavastuuosuudeksi jää 4.5€. Se ei siis ole diagnoosi, se on koodi, josta apteekin työntekijä tietää laskuttaa lääkkeistä oikein.
Omistaa saa ihminen juuri niin paljon, kuin kykenee kenenkään siihen millään tavalla puuttumatta.
Päätyminen edunvalvontaan on pitkä prosessi, siitä ei kannata olla huolissaan.
Itsellä meni ensimmäisestä lääkärikäynnistä 7,5 vuotta siihen, että sain toistaiseksi voimassa olevan tk-eläkkeen. Ensin oli pitkät pätkät saikkua, sitten hylätty kuntoutustuki kerran, sitten kahdessa n. 10kk - 1 vuosi pätkässä kuntoutustukea, sitten lopulta henkinen jaksaminen ei kestänyt sitä jatkuvaa stressiä hakemusten täyttämisestä yms, niin pyysin lääkäriä lausunnossa hakemaan toistaiseksi voimassa olevaa eläkettä. Hakemuksen jättämisestä meni n. 4 vrk kun postiluukusta tipahti työeläkekortti ja muutama päivä myöhemmin tuli päätös taannehtivasti tk-eläkkeestä. Olin toki viimeisillä voimillani töissä ja sitten lyhyessä ajassa myös pari kertaa irtisanottuna sittemmin sen 2008 alkaneen talouskriisin vuoksi. Olin 34 vuotias kun sain sitten sen eläkkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
En ole ap, mutta työpaikka ja sen sosiaaliset suhteet on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Mitä iloa on kuunnella joidenkin mirjaliisojen kertomuksia lastensa koenumeroista tai pekkalaurien remonttijuttuja. Ei minua ainakaan kiinnosta.
Ei idea olekaan mirjaliisoissa, vaan se että on osa yhteisöä ja työ tuo elämään rytmin sekä säännöllisyyden. Tunteen, että elätät itsesi ja tulee toimeen omillaan.
Kyllä niissä pekkalaurien joukossa joskus on ihan kivoja kavereita, joiden kanssa voi sanan ja toisen vaihtaa.
Jos 20v tai 30v päätyy eläkkeelle nuppivaivojen vuoksi, niin vuosikymmenetkö siinä vain hengaa kotona tekemättä mitään? Päivät täyttyvät tyhjyydellä, kun on sitten jo kaiken kuntoutuksenkin ulkopuolella, enää ei ole vaarassa menettää työkykyä.
Onnea vaan tuohonkin elämään, itse en kestäisi.
Enpä tiedä miten pärjäisin tonnilla kuussa, kun asuntoon menisi jo puolet ja lainanlyhennyksiin 250 e. Vähän jäisi ruokaan ja lääkkeisiin. Tukia en saisi, kun on pikkuisen omaisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
En ole ap, mutta työpaikka ja sen sosiaaliset suhteet on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Mitä iloa on kuunnella joidenkin mirjaliisojen kertomuksia lastensa koenumeroista tai pekkalaurien remonttijuttuja. Ei minua ainakaan kiinnosta.
Tämä. En minä ainakaan saa mitään iloa siitä, että olen työpaikan friikki. Muilla on normaali elämä ja itse lähinnä esitän, että joo on mullakin. Siitä huolimatta haluan yrittää käydä töissä niin kauan kuin jaksan. Mutta ei se mitään helppoa ole. Ei ole kenellekään, mutta varsinkaan mieleltään sairaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuorena eläkkeelle? Mikäs siinä, jos todellakin tyytyy johonkin 1000 euroon/kk. Tuotakin kauheampaa omalla kohdallani olisi juuri se, että olisi ulkona kaikesta.
Ei työpaikkaa mihin mennä, sosiaaliset suhteet päivän aikana. Ikuinen kituuttaminen minimi rahoilla. Päivät toistavat itseään vuosikymmenet.. painajainen.
Alkuun voi ap:lla olla kivaa, katsotaan 15 vuoden kuluttua uudestaan
En ole ap, mutta työpaikka ja sen sosiaaliset suhteet on kyllä yhtä tyhjän kanssa. Mitä iloa on kuunnella joidenkin mirjaliisojen kertomuksia lastensa koenumeroista tai pekkalaurien remonttijuttuja. Ei minua ainakaan kiinnosta.
Ei idea olekaan mirjaliisoissa, vaan se että on osa yhteisöä ja työ tuo elämään rytmin sekä säännöllisyyden. Tunteen, että elätät itsesi ja tulee toimeen omillaan.
Kyllä niissä pekkalaurien joukossa joskus on ihan kivoja kavereita, joiden kanssa voi sanan ja toisen vaihtaa.
Jos 20v tai 30v päätyy eläkkeelle nuppivaivojen vuoksi, niin vuosikymmenetkö siinä vain hengaa kotona tekemättä mitään? Päivät täyttyvät tyhjyydellä, kun on sitten jo kaiken kuntoutuksenkin ulkopuolella, enää ei ole vaarassa menettää työkykyä.
Onnea vaan tuohonkin elämään, itse en kestäisi.
Muksi ihmeessä pitäisi hengata kotona tekemättä mitään? Eihän ap:kaan niin tehnyt.
On kyllä niin haistattelua työntekijöille koko ketju. No Suomi onkin koko maailman sosiaalitoimisto. #tun laiskat.
Toki sairas voi joutua eläkkeelle, mutta ei se nyt niin hauskaa ole että pitää oikein tavoitella.
Ette ole tosi vaikeuksia nähneetkään.
Tukehtukaa pullaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onnea!
Työkyvyttömyyseläke hieno juttu, mutta kannattaa, mikäli joskus satut saamaan ns. ylimääräistä rahaa (esim.perinnön kautta tms), visusti piilottaa sellainen tieto, jos sulla Kela -kortissasi 112 -diagnoosi ja omistat yhtään enempää, kuin sallitun määrän, hankkivat sut edunvalvontaan.
Muutoin onnea vapaudestasi, oravanpyöräorjuus työ"elämässä" tai toimeentulotukiköyhyys eivät kiinnostaisi itseänikään.
Asioille löytyy yleensä yksinkertaisempiakin selityksiä. Koodi 112 Kelakortissa tarkoittaa sitä, että koodin haltijalle tietyt lääkkeet ovat erityiskorvattavuuden piirissä ja lääkkeen omavastuuosuudeksi jää 4.5€. Se ei siis ole diagnoosi, se on koodi, josta apteekin työntekijä tietää laskuttaa lääkkeistä oikein.
Omistaa saa ihminen juuri niin paljon, kuin kykenee kenenkään siihen millään tavalla puuttumatta.
Päätyminen edunvalvontaan on pitkä prosessi, siitä ei kannata olla huolissaan.
Minullakin on se koodi jostain 10 vuoden takaa. En ole oikeutettu saamaan mitään psyykelääkkeitä. Diagnoosini on muutettu sellaiseksi. En saa edes ssri lääkkeitä pms oireisiin.
Ja mitä se laki suojaa ketään lopulta kun rahat loppuu? Silloin muutetaan lakia. Jos palkkatyössä ei ole tarpeeksi ihmisiä ei ole tarpeeksi tuloja joista maksaa mitään eläkkeitä. Kannattaisi lukea uutisia ja oikeasti vähän huolestua jos aikoo valtion tuilla seuraavat 20+ vuotta elellä kun niitä ei välttämättä enää ole samassa muodossa ja määrässä silloin olemassa