Miksi jotkut naiset tekevät raskaudesta naurettavaa sirkusta, esim. vaappuvat käsi selän päällä ähisten ennenkuin vatsa edes
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan ole koskaan aiemmin kokenut näin intensiivistä alaselkäkipua, kuin nyt raskaana ollessani. Ihmisten ilmoilla hillitsen itseni, mutta kotona sitten en jaksa välittää. Mieskin yksi ilta melkein hermostui, kun ähkin koko ajan telkkaria katsellessa, koska en vaan löytänyt hyvää asentoa.
Tosi upea mies! Onneksi teit sille lapsia. Voi sitten hermostua myöhemmin vaikka, kun vauva itkee :) Tai synnytyksessä, kun ähiset niin vitutttaahan se kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan ole koskaan aiemmin kokenut näin intensiivistä alaselkäkipua, kuin nyt raskaana ollessani. Ihmisten ilmoilla hillitsen itseni, mutta kotona sitten en jaksa välittää. Mieskin yksi ilta melkein hermostui, kun ähkin koko ajan telkkaria katsellessa, koska en vaan löytänyt hyvää asentoa.
Auttaako ähkiminen selkäkipuun?
Sille ähkimiselle ei voi mitään, se on minulla luontainen reaktio kipuun. Töissä tai kaupassa käydessä pystyn kyllä skarppaamaan, mutta kotona väsyneenä en jaksa. Nenäkin mennyt raskauden myötä aivan tukkoon, joten sekin varmaan selittää ähkimistä, kun suun kautta pitää hengittää.
Miksi jotkut ihmiset ovat niin kiinnostuneita toisten tekemisistä, että jauhavat niistä keskustelupalstoilla? Ovatko kenties kateellisia? Mikä ajaa moiseen käytökseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ainakaan ole koskaan aiemmin kokenut näin intensiivistä alaselkäkipua, kuin nyt raskaana ollessani. Ihmisten ilmoilla hillitsen itseni, mutta kotona sitten en jaksa välittää. Mieskin yksi ilta melkein hermostui, kun ähkin koko ajan telkkaria katsellessa, koska en vaan löytänyt hyvää asentoa.
Tosi upea mies! Onneksi teit sille lapsia. Voi sitten hermostua myöhemmin vaikka, kun vauva itkee :) Tai synnytyksessä, kun ähiset niin vitutttaahan se kuunnella.
Älä kehtaa. Hyvä mies se on, ensimmäinen näin pitkälle edennyt raskaus meillä, joten uusi tilanne tämä hänellekin on. Varmasti ärsyttäisi minuakin viikkotolkulla kuunnella toisen ähkintää, vaikka eihän hän sille mitään voisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Koska liitoskipu. Mun raskaudet tuskin näkyivät mutta kävely oli tuskaa. Ei ylipainoa.
Olin raskaana pari kertaa 70-luvulla ja silloin ei ollut kellään mitään liitoskipuja eikä harjoitussupistuksia.
Vuosien mittaan näistä puhutaan jatkuvasti. Miehenikin ihmettellee nykyään raskaana olevia tuttuja, kun kaikilla on jotain vaivaa.
Silloin meillä mammoilla oli tapana juosta 8. kuun alkuun kympin lenkkejä ja loppuraskaus käveltiin tai pyöräiltiin.
Elokuvista opittu tapa, eli raskaana olevan pitää vaappua kuin ankka ja pitää koko ajan kättä mahan päällä.
Vasta aivan raskauden loppuvaiheessa maha oli niin iso, että kävelin hiukan vaappuen. Muuten raskauden aikana elin aivan kuten muutenkin.
En kyllä ole nähnyt, että kukaan tekisi numeroa olemattomasta raskausmahastaan.
Vierailija kirjoitti:
Elokuvista opittu tapa, eli raskaana olevan pitää vaappua kuin ankka ja pitää koko ajan kättä mahan päällä.
Se vaappuminen on ihan tasapainojuttu. Se kävely vain on erilaista ja hitaampaa kuin silloin, kun ei ole raskaana - mutta toki vasta aivan raskauden loppuvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska liitoskipu. Mun raskaudet tuskin näkyivät mutta kävely oli tuskaa. Ei ylipainoa.
Olin raskaana pari kertaa 70-luvulla ja silloin ei ollut kellään mitään liitoskipuja eikä harjoitussupistuksia.
Vuosien mittaan näistä puhutaan jatkuvasti. Miehenikin ihmettellee nykyään raskaana olevia tuttuja, kun kaikilla on jotain vaivaa.
Silloin meillä mammoilla oli tapana juosta 8. kuun alkuun kympin lenkkejä ja loppuraskaus käveltiin tai pyöräiltiin.
Joo niinhän te kaikki teitte. :D
En mä ole tällaista ähkimistä ja vaappumista huomannut. Enemmän näkee sellaista, että isosta mahasta huolimatta molemmissa kainaloissa kanniskellaan uhmäikäisiä lapsia ja suunnilleen kauppakassia hampaissa. Mun kollega jäi juuri äitiyslomalle ja kertoi muuttavansa ennen lapsen syntymää ja aloittavansa keittiöremontin.
Itse olin kyllä raskausajan puolikuollut, mutta se johtui siitä, että pahoinvointi ei hellittänyt missään vaiheessa ja oksensin alusta loppuun useita kertoja päivässä. En jaksanut yhtään mitään. Saatoin ähkiäkin, mutta se oli 2000-luvun alkupuolta se, joten ap ei ole minua varmaan ähkimässä nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Elokuvista opittu tapa, eli raskaana olevan pitää vaappua kuin ankka ja pitää koko ajan kättä mahan päällä.
Vai johtuisiko siitä, että painopiste on siirtynyt eteen ja jos et tietoisesti nojaa taaksepäin liikkuessa niin kävelet etukumarassa? Ja tuo käden pitäminen mahan päällä on rakkautta mahassa olevaa vauvaa kohtaan, suojeluhalua, läheisyyttä.
Tai sitten raskaus oireilee heillä rankasti. Oma raskauteni oli kaikkea muuta kuin helppo. Alkuraskaus oli sellainen väsymys, että en meinnanut pysyä hereillä, en pystynyt keskittymään ja nuokuin huomaamattani puoliunisena. Sitten keskiraskaudesta eteenpäin vatsa painoi ihan hirveästi. Minulla on todella iso lantio sisältä ja vauva pysyi siellä syvällä eikä noussut esiin ollenkaan. Näytin synnärille mennessäni siltä kuin olisi ollu keskiraskaus menossa. Kun se vauva painoi kakki suolet ja rakon lysyyn niin oli aika pahat oireet. Ilmavaivaa, pissavaivaa. Ja sitten se klhtu painoi minulta verisuonet kasaan vatsan sisällä, niin että en meinannut pysyä pystyssä.
Eli joillain raskaus on todella vaikeaa eikä sitä voi päältä päin toinen tietää, mikä on ongelmana.
On kieltämättä koomista kun naiset esittävät raskauden olevan joku iso saavutus. Joo-o, annoit miehen laueta piIIuusi, onneksi olkoon!🤣😂👌
M28
Vierailija kirjoitti:
On kieltämättä koomista kun naiset esittävät raskauden olevan joku iso saavutus. Joo-o, annoit miehen laueta piIIuusi, onneksi olkoon!🤣😂👌
M28
Tiedätkö edes miltä tuntuu, kun sisälläsi asuu ja kasvaa toinen ihminen?
Auttaako ähkiminen selkäkipuun?