Miksi jotkut naiset tekevät raskaudesta naurettavaa sirkusta, esim. vaappuvat käsi selän päällä ähisten ennenkuin vatsa edes

Täytyy korostaa elämän suurinta saavutusta ja parasta substanssiosaamistaan.

Olen ihmetellyt tätä myös. Mm. elokuvissa raskaana olevat tuskin pääsevät istumaan, pystyyn nousemisesta puhumattakaan. 

Itse olen tehnyt 3 lasta, enkä edes raskauden loppuvaiheessa vaappunut tai lyllertänyt, puhumattakaan että olisin korostanut jotenkin tilaani. 

Pelkkää näytöstähän tuo on. Säälipisteitä haetaan. 

Koska se on sille raskaana olevalle iso juttu? Koska haluaa huomiota? Koska on ylpeä raskaudestaan? Ihan inhimillistä vaikka vähän noloa ja hassua. 

Vaikea raskaus ei aina näy päällepäin. Voi olla vaikea liikkua, vaikkei mahaa vielä juuri olekaan. Hienoa, jos omat raskautenne ovat olleet helppoja ja sujuneet hyvin. Älkää kuitenkaan olettako, että muiden raskaudet olisivat samanlaisia kuin teidän.

Koska liitoskipu. Mun raskaudet tuskin näkyivät mutta kävely oli tuskaa. Ei ylipainoa.

Vauvapalstalaiset on mestareita tunnistamaan toisten ihmisten selkäkipuja. Saatana. Näkevätpä vielä missä asennossa vauva on mahan sisälläkin ja kuinka monta kertaa potkaissut palleaan ja kylkiluihin.

Tässäkö on länsimaisen yhteiskunnan ongelmia?

Koska selkä voi olla kipeä vaikka vatsa ei vielä näkyisi.

Koska kaikki kivut eivät näy ulospäin. Tai näkyvät, mutta niitä luullaan esittämiseksi.

Mua sattui lonkkiin ihan hirveästi, kun lantio löystyi ja leveni. Siihen päälle selkäkipu virheasennosta. Käveleminen oli tuskaa puolet raskaudesta.

Mulla on takana kaksi fyysisesti aika helppoa raskautta ja nyt on meneillään tämä kolmas, josta olen alusta asti ollut ihan romuna. Kyllä tää itseäkin tympäisee, kun ei pysty kunnolla edes vähän liikkumaan.

Voi taivas, että olet typerä, ap. Minulla ainakin esim. kramppaa vatsa tämän tästä raskaana ollessa. Ole siinä sitten normaalisti. Kaikkien raskaudet ei etene samalla kaavalla.

Minun on vaikea päästä sohvalta ylös vaikka en ole edes raskaana. Alaselkävaivat sitten vielä tietysti korostuivat raskaana ollessa kun nivelet entisestään löystyvät ja painopiste muuttui.

Ap:lle suosittelen lämpimästi pitämään huolen ihan vaan omista asioistaan.

Nuoremman raskaus oli ihan hirveää, potkut sattuivat ja tuntui että vauva kaivoi varpaitaan kylkiluiden väliin.  Minulla ei ollut edes kunnolla mahaa kun kävelin kivusta kumarassa ja painoin vuoroin kylkeä vuoroin selkää. Tuntui, kun odottaisin jotain kauhuleffan demonilasta joka syö sisuskaluni. Jos kyseessä olisi ollut eka raskaus en ikinä olisi uskaltanut tehdä toista!

Leuhkia saavutuksellaan!

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt tätä myös. Mm. elokuvissa raskaana olevat tuskin pääsevät istumaan, pystyyn nousemisesta puhumattakaan. 

Itse olen tehnyt 3 lasta, enkä edes raskauden loppuvaiheessa vaappunut tai lyllertänyt, puhumattakaan että olisin korostanut jotenkin tilaani. 

Pelkkää näytöstähän tuo on. Säälipisteitä haetaan. 

Elokuvat ovat elokuvia, ei tuota oikeassa elämässä näe. Ei ainakaan Suomessa kannata edes yrittää. Kukaan ei riennä auttamaan ja säälipisteitä ei heru. 

No mulla ainoa raskausajan vaiva oli ihan helvetin kipeä alaselkä nimenomaan ihan alkuraskaudessa, alkoi ennen plussausta. Ja jatkui sinne rv 10-12 asti. Kaikissa kolmessa raskaudessa. En tiedä mistä johtui, mutta tosiaan ihan kaikki oli todella vaikeaa: ylösnouseminen, istumaan tai makuulle käyminen, kävely jne jne. Se kun helpotti loppu 30 viikkoa meni ihan normisti, ei tarvinnut vaappua tai mitään muutakaan. Ja ihan vinkkinä: leffoissa tapahtuu aika paljon muutakin, mikä ei pidä yhtä todellisen elämän kanssa, eli niistä ei kannata pahemmin mitään johtopäätöksiä vetää. Mistään asiasta.

Minulla oli ensimmäisen raskauden aikana selkä niin kipeä, etten päässyt sänkyyn/ istumaan tai wc- pöntölle ilman apua. Sanoinkin, etten usko synnytyskipujen olevan yhtä kovia, eivätkä ne olleetkaan, vaikka synnytys kesti yli 24 tuntia, eikä mitään kivunlievitystä ollut. Tämä siis 70-luvulla. Kaksi jälkimmäistä raskautta sujuivat onneksi helpommin.

Olen ollut kaksi kertaa raskaana ja kummallakin kerralla minulla alkoi kovat alaselkäkivut jossain viikon 15 kieppeillä. Ne kesti muutaman viikon ja sitten onneksi hellittivät. Vaikka jotkut hullut varmaan nauroivat minun liikkumiselle, niin minua ei naurattanut, hyvä kun jotenkin pääsin liikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt tätä myös. Mm. elokuvissa raskaana olevat tuskin pääsevät istumaan, pystyyn nousemisesta puhumattakaan. 

Itse olen tehnyt 3 lasta, enkä edes raskauden loppuvaiheessa vaappunut tai lyllertänyt, puhumattakaan että olisin korostanut jotenkin tilaani. 

Pelkkää näytöstähän tuo on. Säälipisteitä haetaan. 

Sinä varmaan uskot myös synnytysten alkavan ja menevän kuten elokuvissa. Annas kun arvaan, sinä sait ensimmäisen supistuksen keskellä jalkakäytävää, ulvaisit ja menit kippuraan, jolloin ympärillesi kerääntyi hätääntyneitä ihmisiä ja kaikkein komein mies lähti kanssasi taksilla sairaalaan?

Itse en ainakaan ole koskaan aiemmin kokenut näin intensiivistä alaselkäkipua, kuin nyt raskaana ollessani. Ihmisten ilmoilla hillitsen itseni, mutta kotona sitten en jaksa välittää. Mieskin yksi ilta melkein hermostui, kun ähkin koko ajan telkkaria katsellessa, koska en vaan löytänyt hyvää asentoa.