Lue keskustelun säännöt.
HS mielipide: ylipainoa pitäisi kontrolloida laein ja säädöksin. Oletko samaa mieltä?
16.04.2021 |
Eikö sen vertaa luoteta ihmisten tahdonvoimaan, että pitäisi laein ja säädöksin kontrolloida ylipainoa? Mitä mieltä?
Kommentit (842)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Roimasti ylipainoisten aktiivinen hoitaminen varmaan tulevaisuudessa loppuu, koska läskien määrä lisääntyy huimaa vauhtia ja kuormittavat terveydenhoitoa. Eivät kuntoudu, tulee komplikaatioita ym.
Tasapuolisuuden nimissä sama pitää tehdä sitten myös alkoholisteille, narkeille ja tupakoitsijoille- eivät nekään kuntoudu.
Alkoholistit ja tupakoitsijat maksavat roimasti lisäveroa tavoistaan. Tupakan hinnasta yli 95% on haitta-ym. veroa. Tämä extra pitää poistaa, jollei heitä sitten hoidettaisikaan. Lihava ei maksa lisäveroja paheestaan.
Vaikka karkkiin, limsaan, alkoholijuomiin, sipseihin ja leivonnaisiin laitettaisiin 95 % haittavero, se ei vaikuttaisi muhun millään tavalla, koska en nytkään osta niitä. Silti olen lihava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juu, läskivero vaan. Samalla tosin alan vaatia, että myös kaikki ne, jotka eivät ole ottaneet ilmaisesta perusopetuksesta kaikkea hyötyä irti laitetaan myös verolle. En minä halua maksaa idioottien ja laiskojen koulunkäyntiä. Idiootti-vero myös siis voimaan.
Kannatetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketjua en jaksanut lukea, ehkä tästä joku on sanonutkin jo. Kannattaa muistaa lihavuuskeskustelussa myös se että 20-30v aikana työtahti ja työmäärä ovat lisääntyneet huimasti. Monilla aloilla niin paljon että taukoja ei ehdi pitää ollenkaan tai jos ehtii niin sitten ahmitaan kiireellä jotain, ihan mitä tahansa ja taas juostaan. Jos taukoa ei ole päivällä ollut, illalla nälkä on pohjaton ja kauppaan kun menet, kaikkea tekee mieli ja ostaakin. Ilta menee sitten puolitajuttomana sohvan nurkassa ahmien herkkuja koska työpäivä on ollut niin raskas että edes seuraavan yön unet ei auta palautumaan. Viikonloppu menee nukkuessa että taas seuraavan viikon jaksaa juosta nälissään.
Oikeastiko luulet noin? Kuinka kauan luulet olevan edes siitä, kun työaika rajattiin 40 viikkotuntiin ja työviikko 5 päiväiseksi? Ihan oikestiko elät jossain harhassa, jossa kuvittelet ihmisten tekevän nykyään enemmän töitä kuin 20, puhumattakaan 50 vuotta sitten? Suomalaisten keskimääräinen työaika on laskenut tasaiseti tuolta 60-luvulta alkaen - ei todellakaan lisääntynyt:
En ole tuo, jolta kysyt, mutta: aloitin työurani 80-luvun alussa, ja silloin oli kyllä työtahti paljon löysempi kuin nykyään. Lisäksi töissä pärjäsi sillä, minkä oli joskus opetellut, ei tarvinnut jatkuvasti olla työajan ulkopuolellakin opiskelemassa uutta.
Sinun henklökothainen yksilökokemuksesi ei vain selitä väestötason ilmiöitä. Eli jos sinula on tänään kiireempi kuin 80-luvulla, se ei millään tavalla vaikuta siihen, ovatko suomalaiset keskimäärin nykyään lihavampia kuin 80-luvulla (kyllä ovat). Tuota lihavien määrän lisäntyymistä ei voi selittää sillä, että töitä tehtäisiin nykyään enemmän kuin 80-luvulla, koska tutkitusti ei tehdä, vaan huomattavasti vähemmän. Miksi niin monelle on niin vaikea käsittää, että se sinun oma kokemuksesi pätee vain sinuun ja koko väestön tason ilmiöitä tutkittaessa on tarkasteltava niitä muutujiakin väestötasolla eli onko valtaosan ihmisistä/keskimääräinen työaika lyhentynyt vai pidentynyt, ei tekeekö Maija tänään enemmän töitä kuin 20 vuotta sitten.
Kysehän ei ole niinkään työtuntien määrästä, vaan työn tekemisen tahdista. Tahti, taukojen pitämättömyys, jatkuva kiire on se, mikä ihmisiä stressaa, ei niinkään työtuntien määrä.
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneihin raa alla pelillä painon mukaan lipun hinta.Aika moni alkaisi miettii painoaan kun tekee mieli thaikkulaan popsimaan herkkuja mutta lippu maksaakin 3 kertaa enemmän kun naapurin Hannalla. Tai sitten pysyy sen vellovan perseen kanssa kiltisti kotona eikä matkustele. Nythän normipainoiset ihmiset maksaa läskien liikakilot omassa lipussaan. Ei sekään kovin reilulta tunnu.
BMI olisi parempi lentolipun hinnotteluperuste, näin hinnannouu kohdistuisi lihaviin, muttei suurikokoisiin normaalipainoisiin.
Mulla varmaan auttaisi lihavuuteen, jos ei tarvitsisi tehdä mitään. Saisi vain olla päivät pitkät, pelailla, lueskella, ratkoa ristikoita. No kävelyllä voisin joskus käydä, sellaisella hitaalla arvokkaalla promenadilla. Saisi nukkua tasan silloin kun nukuttaa ja valvoa kun valvotuttaa. Ei tarvitsisi tavata ihmisiä, joita ei halua tavata. No, ehkä eläkeikäisenä sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu ehdotus, johon valtiolla on hyvinkin valtaa. Poistetaan alvit vihanneksilta, liikuntaan liittyviltä palveluilta ja tuotteilta. Verotusta voi vastaavasti lisätä sokeripitoisiin tuotteisiin jne. Ei ole vaikeaa ja maksaa itsensä takaisin alempina terveydenhuollon kustannuksina.
Alvien poisto/alennus ei ole tainnut koskaan laskea tuotteiden hintoja vaan se alviosuus on mennyt yrittäjän pussiin kokonaan. Ennemminkin pitäisi olla hintakattoja ja sehän on mahdottomuus esim hevituotteilla. Verotuksen lisääminen sokerituotteisiin taas ei minua haittaisi, vois olla toimivakin.
Aika erikoista logiikkaa. Markkinataloudessa alvin nosto lisäisi tuotteen hintaa, mutta alennus ei vähentäisi sitä. Mihin ihmeeseen tämä väite perustuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lentokoneihin raa alla pelillä painon mukaan lipun hinta.Aika moni alkaisi miettii painoaan kun tekee mieli thaikkulaan popsimaan herkkuja mutta lippu maksaakin 3 kertaa enemmän kun naapurin Hannalla. Tai sitten pysyy sen vellovan perseen kanssa kiltisti kotona eikä matkustele. Nythän normipainoiset ihmiset maksaa läskien liikakilot omassa lipussaan. Ei sekään kovin reilulta tunnu.
BMI olisi parempi lentolipun hinnotteluperuste, näin hinnannouu kohdistuisi lihaviin, muttei suurikokoisiin normaalipainoisiin.
Mutta rasvaprosentti olisi paras.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työnantajat voisi tukea esim 100€ bonuksella / laihdutettu kilo. Tän voisi rajata vaikka niin että vuosi aikaa ja bonuksen saa vain normaalipainon ylittävistä laihdutetuista kiloista. Lisää kuitenkin työntekijöiden terveyttä ja parantaa tehokkuutta. Painot voisi ottaa vaikka työterveydessä ettei huijata.
Kyllä nyt lihavia huolettaa. Muistelen, että uuden tupakkalakikeskustelun aikana näin lihavien sormi ojossa syyttelevän tupakoitsijoita siitä, että nämä kuluttavat pahalla tavallaan verovaroja ja se pitäisi kieltää. Näin siitäkin huolimatta, että tupakoitsijat jo silloin maksoivat kovaa haittaveroa tavastaan. Tupakointi kiellettiin baareista ja julkisissa rakennuksissa ja tupakoitsijat sullottiin pieniin koppeihin polttamaan. Tässäkin ketjussa näkee, miten lihavat yrittävät edelleen harhauttaa osoittelemalla tupakoijia ja alkoholisteja (vaikka nämä maksavat paheistaan hurjan veron ja lihavat eivät) Mietitäänpä jos lihavat joutuisivat julkisilla paikoilla syömään ne epäterveelliset pizzansa, karkkinsa ja pastansa pienissä, huonosti ilmastoiduissa kopeissaan ilman istuimia. Voi tuntua kauhealta, mutta näinhän tehdään jo tupakkamiehille. En polta itse, mutten ymmärrä, miksei lihavia saa/pidä kohdella yhtä nihilistisesti kuin tupakoijia. Lihavuus on yhtä epäterveellinen pahe, kuin tupakointi. Miksi lihavat tarvitsevat erityiskohtelun silkkihansikkain, kun sitä ei tarjota tupakoitsijoille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetetaan lihottavien ruokien mainostaminen Helsingissä, vai mitä vasemmisto😜
Vierailija kirjoitti:
Mites sitten kun se paino on noussut lääkityksen takia? Ihan purkin ohjeissa lukee, että aiheuttaa painonnousua. Huomasin tekstin vasta kun 20kg paukahti lyhyessä ajassa ja myöhemmin tuli vielä10 lisää hitaammin.
Muistin vasta myöhemmin, että söin saman vaikuttavan aineen lääkettä, eri kauppanimellä joskus 2010 ja paisuin silloinkin ja syyllistin vaan itseäni, vaikka söin tavallista kotiruokaa. Kun lääkitys loppui niin ei mennyt kauaa kun paino kääntyi hurjaan laskuun mitään muutoksia tekemättä. Kaikki poistui itsellään ja jopa niin, että hiukan pelästyin kuinka alas paino laskeekaan kun en halua olla myöskään kamalan laiha.
Nyt olen anellut josko lääke vaihdettaisiin kun testasin jo etten ilman pärjää. Testauksen aikana paino laski heti reilun 6kg ja tuli tietysti takaisin kun jouduin jatkamaan.
lääkkeen määrännyt erikoislääkäri ei vaihda lääkettä ja tk:lla ei uskalleta kun kerran erikoislääkäri on sen kirjoittanut, joten hitsi vie kun kärsin tästä. Onneksi muutamme pian niin otan uudella paikkakunnalla asian heti hoitaakseni.
Ihan turha on yrittää sanoa, että johtuisi syömisistä. syön kuitenkin vain salaatin iltaisin ja aamupäivällä yritän syödä rahkan (ei sokeroitu tmv). Alkoholia en käytä lainkaan.
Mun ei tee makeaa mieli. Toisinaan teemme smoothieta marjoista rahkaan tai maustamattomaan jugurttiin. Lasilliset kaikille, emmekä lisää sokeria. Lapsille teen päivittäin normaalisti ruuan.
Nyt minulle on määrätty proteiinilisä (juoma) varmistamaan haavan paraneminen (1 päivässä).
Googlasin läääkkeestä kokemuksia ja löysin useita kohtalotovereita.
Heille vastailtiin kovin ilkeitä, mutta minä uskon heitä, koska itselläkin sama ongelma.
Omalla kohdalla lääkärini toimii väärin kun ei reagoi asiaan, vaikka siitä kerron ja hän tietää. Hänen kuuluisi ottaa kertomani haittavaikutukset huomioon ja todellakin vaihtaa lääke. Teen muistutuksen hänestä.
Tällä kokemuksella olisin tuollaista lakia tai seurantaa vastaan tai myös lääkäreitä kontrolloitaisiin vahvasti ja terveyspalveluita parannettaisiin, jotta voitaisiin saada hoidon piiriin kaikki ylipainoiset ja ensin tutkittaisi asiat. Osa saattaa tarvita terapiaa ennen ruokavalion muutosta tai sen jatkumisen turvaksi.
Täälläkin on aina jauhettu ettei lääkkeet lihota, mutta ihan lääkärin sanomana: kaikki lääkkeet lihottaa.
Ne ei ole koskaan luonnollista ihmiselle. Ja järjellä eli ei tarvitse saivarrella mm. kilpirauhaslääkityksen, nesteenpoistolääkkeen tmv mahdollisesti hoikentavista seurauksista.
Ohis, edes tasapainossa oleva kilpirauhaslääkitys ei nosta vajaatoimintaisen aineenvaihduntaa = energiankulutusta takaisin normaalitasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mietitäänpä jos lihavat joutuisivat julkisilla paikoilla syömään ne epäterveelliset pizzansa, karkkinsa ja pastansa pienissä, huonosti ilmastoiduissa kopeissaan ilman istuimia.
Jaa. No saisiko kesällä mansikkansa syödä ulkona raikkaassa ilmassa, vai pitäisikö mennä sinne koppiin?
Entä työpaikkaruokalat, olisiko siellä lihaville seisomakoppi sen saman ruan syömistä varten, ja normaalipainoiset saisivat istua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita tutkimus. Mua kiinnostaa.
Mulla on kovasti urheilevat lapset, terveellisiin elämäntapoihin kannustetaan kotona kaikin puolin. MUTTA kun ei niitä lapsia voi kotiin sitoa, niin on paljastunut, että koulupäivien jälkeen käyvät kaupoissa ostamassa herkkuja ja epäterveellisiä välipaloja. Ja mitä isommiksi kasvavat, sitä vähemmän vanhemmat voi 24/7 valvoa.
Yhden lapsen koulukaveri on sellanen, et sillä on aina mukana jotain mässyjä tms. Todella, todella vaikea yrittää kontrolloida ettei oma lapsi saa häneltä mitään. Ja kokee itse epämiellyttävänä, et tietää ettei sais ottaa ja toinen tuputtaa nenän eteen.
Kaikki ei todellakaan ole vanhemmista ja kodista kiinni! Toki uskon siihen, että pidemmällä tähtäimellä nämä kotiopit sitten taas itsenäistyessä tulevat enemmän mieleen kuin nyt. Kyllä se varmaan sitten myöhemmin näkyy, toivon niin.
Ohis
Aloita vaikka tuosta: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3582584/
Lisää löytyy sitten kyseisen artikkelin viitteistä. Etköhän sinä noilla alkuun pääse:
Crouch P, O'Dea JA, Battisti R. Child feeding practices and perceptions of childhood overweight and childhood obesity risk among mothers of preschool children. Nutr Diet. 2007;64:151–158. doi: 10.1111/j.1747-0080.2007.00180.x. [CrossRef] [Google Scholar]
Burke V. Obesity in childhood and cardiovascular risk. Clin Exp Pharmacol P. 2006;33:831–837. doi: 10.1111/j.1440-1681.2006.04449.x. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Scanlon KS, Birch LL, Francis LA, Sherry B. Parent–child Feeding Strategies and Their Relationships to Child Eating and Weight Status. Obesity. 2004;12:1711–1722. doi: 10.1038/oby.2004.212. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Fuentes RM, Notkola IL, Shemeikka S, Tuomilehto J, Nissinen A. Tracking of body mass index during childhood: a 15-year prospective population-based family study in eastern Finland. Int J Obes Relat Metab Disord. 2003;27:716–721. doi: 10.1038/sj.ijo.0802271. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Stang J, Loth KA. Parenting style and child feeding practices: Potential mitigating factors in the etiology of childhood obesity. J Am Diet Assoc. 2011;111:1301–1305. doi: 10.1016/j.jada.2011.06.010. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Carnell S, Wardle J. Measuring behavioural susceptibility to obesity: Validation of the child eating behaviour questionnaire. Appetite. 2007;48:104–113. doi: 10.1016/j.appet.2006.07.075. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Faith MS, Berkowitz RI, Stallings VA, Kerns J, Storey M, Stunkard AJ. Parental feeding attitudes and styles and child Body Mass Index: Prospective analysis of a gene-environment interaction. Pediatrics. 2004;114:e429–e436. doi: 10.1542/peds.2003-1075-L. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Spruijt-Metz D, Li C, Cohen E, Birch L, Goran M. Longitudinal influence of mother’s child-feeding practices on adiposity in children. J Pediatr. 2006;148:314–320. doi: 10.1016/j.jpeds.2005.10.035. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Webber L, Cooke L, Hill C, Wardle J. Child adiposity and maternal feeding practices: a longitudinal analysis. Am J Clin Nutr. 2010;92:1423–1428. doi: 10.3945/ajcn.2010.30112. [PubMed] [CrossRef] [Google Scholar]
Kiitos, minäpä tutustun. Mutta tässä on aika paljon materiaalia, vastaavathan nämä varmasti siihen mistä puhuttiin?
Kyllä vastaavat ja sieltä artikkelien lopusta löytyy sitten aina vielä lisää viitteitä, joilla tietoa voi syventää. Yksi artikkeli yleensä vastaan vain yhteen tai muutamaan tutkimuskysymykseen, mutta jos nyt edes nuo aluksi kahlaat läpi, niin varmasti valtaosaan siuna pohdituttavista asioista vanhempien vrs. yhteiskunnan vaikutuksesta lapsen ruokasuhteeseen löytyy selkeä ja kattava vastaus.
Tuo ensimmäinen, jota ehdin silmäilemään, ainakin puhuu 2-vuotiaista, joten on päivänselvää, ettei sovi käytyyn keskusteluun. Voit ottaa toki kommentteihini kantaa, mielellään! Onko sinulla itselläsi kouluikäisiä/teinejä? Miltä näjemykseni kuulostaa sinusta vanhempana? Koetko samoja haasteita, joita mainitsin?
Hyvähän se meidän perheen kannalta on, jos olet oikeassa
Toisessakin lapset 2-6 v. Alle kouluikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Humalainen ei saa ostaa alkoholia, niin ylipainoinen ei sais ostaa herkkuja?
Tiedätkö että lihoa voi myös vaikka tavallisella makaronilaatikolla. Ei lihomiseen herkkuja tarvita.
Sehän juuri on sitä hiilaripaskaa, jota lapsille syötetään kouluissakin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt lihavia huolettaa.
Ei minua huoleta. Lähinnä vain ärsyttää ei-lihavien kuvitelmat, mikä auttaisi. Tosiaan kuin mies opettaisi naiselle, miten synnytetään, kuten joku täällä vertasi.
Sinänsä minulle ihan sama, jos vaikka makeisten ja leivonnaisten ja sipsien hinta nousisi, eikä ruokaa mainostettaisi näkyväsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?
Humalainen ei saa ostaa alkoholia, niin ylipainoinen ei sais ostaa herkkuja?
HEH
Eihän tuo ole sama asia.
Alkoholisti ei saa ostaa viinaa niin ylipainoinen ei saa ostaa herkkuja.
Tämä on sama asia. Molemmat ovat riippuvaisia.
Humala on hetkellinen tila mutta lihavuus pitkäaikainen. Joku voi olla humalassa vain kerran mutta lihavuus jatkuu.
Vierailija kirjoitti:
Työnantajat voisi tukea esim 100€ bonuksella / laihdutettu kilo. Tän voisi rajata vaikka niin että vuosi aikaa ja bonuksen saa vain normaalipainon ylittävistä laihdutetuista kiloista. Lisää kuitenkin työntekijöiden terveyttä ja parantaa tehokkuutta. Painot voisi ottaa vaikka työterveydessä ettei huijata.
Mites se laihdutustuloksen ylläpito sitten?
Laihtuminenhan on helppoa. Se, mikä on vaikeaa, on laihdutettujen kilojen poissa pitäminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos me lainsäädännön keinoin on asetettu tavoite savuttomasta Suomesta, niin samalla tavalla pitäisi olla tavoite läskittömästä Suomesta. Ylipaino aiheuttaa monia kansanterveydellisiä ongelmia, joten peruste on yhtä pätevä.
Tästä haluaisin kyllä oikeasti jotain laskelmia. Kuinka paljon ylipaino aiheuttaa hoitokuluja? Entä töistä poissaoloa tai työkyvyttömyyttä? Ja sitten toisaalta, kuolevatko ylipainoiset nuorempina, ja kuinka paljon tämä säästää eläkemaksuja?
Aina luullaan, että lihavat sairastelisivat paljon, mutta enpä ole huomannut.
Ole hyvä, faktoja mutun sijaan: https://www.duodecimlehti.fi/duo95744
Tuhti taakka terveydenhuollolle
Lihavuuden vaikutus terveyteen on yleisesti tunnettu. Taloudellisten vaikutusten laita on toisin. Lihavuudesta yhteiskunnalle koituvia kustannuksia on tutkittu ongelman laajuuteen nähden yllättävän vähän. Ehkä siksi myös eri maissa saatu kustannushaarukka on suuri. Väestön lihavuudesta aiheutuvien hoitokustannusten on arvioitu yltävän 2-7 %:iin terveydenhuollon kokonaismenoista (Golditz 1992, Segal ym. 1994, Levy ym. 1995, Wolf ja Golditz 1996, Swinburn ym. 1997, Pekurinen ym. 2000). Tuottavuuskustannukset on usein arvioitu tätä monin verroin suuremmiksi.
Tuoreen suomalaisen arvion mukaan lihavuudesta aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain vähintään runsaan 260 miljoonan euron kokonaismenot (Pekurinen 2005). Summasta vajaat 190 miljoonaa rasittaa terveydenhuoltoa ja loput sosiaaliturvaa. Terveysmenoista runsas puolet kuluu vuodeosastohoitoon ja 40 % lääkehoitoon. Valtaosa sosiaaliturvan menoista johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Kaksi kolmasosaa lihavuuden yhteiskunnalle aiheuttamista menoista liittyy kolmeen sairauteen: tyypin 2 diabetekseen, aivohalvaukseen ja nivelrikkoon.
Lihavuuden osuus terveydenhuollon kokonaismenoista on arviolta noin 3 % ja sosiaaliturvan menoista noin 1,8 %. Vaikka näitä lukuja voidaan pitää vain suuntaa antavina, alustavina ja konservatiivisina, ne ovat jo sinänsä merkittäviä.
Lihavuuden vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan voimavarojen käyttöön ovat mittavia. Lihavuuden takia sairaalahoidossa on vuosittain varovaisen arvion mukaan noin 19 000 potilasta, joiden hoitamiseen kuluu runsaat 370 000 hoitopäivää. Työkyvyttömyyseläkkeellä on lihavuuden takia runsaat 5 200 henkilöä, ja sairauspäiviä kertyy lihavuuden vuoksi runsaat 340 000 vuodessa.
Mielenkiintoisia lukuja, jos nyt ovat oikeita eikä sinun keksimiä. Mietipä asiaa lihavan kannalta: esimerkiksi minä olen 35 kg ylipainoinen ja kymmenen vuotta juossut lääkäriltä toiselle valittamassa että paino ei putoa, lihon vaikka syön 1500-1600 kcal/pv ja liikun. Olen saanut verenpainelääkkeet, kohta saan diabeteslääkkeet ja kolesterolilääkkeet, on astmaa ja allergiaa monenmoista, lihas- ja jännevaivoja. 10 VUOTTA! kerjännyt apua, saamatta muuta kuin lääkkeitä oireiden hoitoon. Ilmiselvästi olen kallis yhteiskunnalle, halveksittu ja pilkattu, syyllistetty. MIKSI minua ei siis ole hoidettu jo silloin 10v sitten?? jos olen kertonut että mikään oma keino ei auta ja tarvitsen apua. Nyt olen työkyvytön ja viimein verikokeissa näkyy kilpirauhasen vajaatoiminta. Edelleenkään en saa apua, enkä lääkitystä. MIKSI? Jos kerran olen kallis yhteiskunnalle, eikö minut kannattaisi hoitaa työkuntoiseksi eikä vain syyllistää? Mielellään menisin töihin ja tienaisin rahat omaan elämiseeni, mutta minulle ei anneta siihen mahdollisuutta. Ei tämä sairaus poistu sillä että otan itseäni niskasta kiinni. Eihän syöpäsairaallekaan sanota että ota itseäsi niskasta kiinni ja syö paremmin, niin paranet. Onko tässä maassa yhtään tervejärkistä lääkäriä enää, joka tutkisi eikä vain juoksuttaisi potilasta 10v ajan lääkäriltä toiselle tutkimatta ja hoitamatta? Tuleehan siitä yhteiskunnalle kuluja kun päästetään sairaudet niin pahaksi että osastohoito kutsuu ja lääkemenot moninkertaistuu. Puhumattakaan työkyvyttömyydestä. No eihän kaikki ole sairaita ja siksi ylipainoisia, mutta minunkaltaisia on paljon, ei tuhansia vaan kymmeniä- tai satojatuhansia. Eikö kukaan muu näe tässä ristiriitaa että kulut on suuret mutta ei hoideta?
Oletpa melkoinen valehtelija. Pistä riistakamera keittiön kaapeille niin kotona kuin töissäkin. Voit huomata, että huomaamattasi napsitkin tuplamäärän ruokaa. Monet lihavat luulevat syövänsä vähän ja elävänsä pelkästä vedestä ja auringonvalosta. Näin asia ei todellisuudessa ole. Syötte salaa jopa itseltänne ja kerjäätte vielä päälle sääliä.
Eikä kolmaskaan artikkeli vastaa oikein nyt siihen, kun puhutaan perheestä, jossa terveelliset elämäntavat ja näitä pyritään lapselle opettamaan ja toisaalta muualta ympäristöstä ja sosiaalisista kontakteista tulevat vaikutteet toisessa päässä. Mikä näiden välinen suhde on ja millä on eniten merkitystä itsenäistyvän lapsen/nuoren elämään.
Voidaanko perinnöllisiäkään sairauksia hoitaa yhteiskunnan piikkiin, kun vanhempien vika kun ovat tietoisesti lisääntyneet suvun sairauksista huolimatta...