HS mielipide: ylipainoa pitäisi kontrolloida laein ja säädöksin. Oletko samaa mieltä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En uskoisi itsekään, ellen näkisi omin silmin järkyttävän ylipainoisia ihmisiä lyllertämässä kaupassa joka päivä. Harmi vain, että yhteiskunta pystyy vaikuttamaan asiaan vain yliverottamalla makeisia, mikä sitten kostautuu kaikille, myös meille normaalipainoisille makean ystäville.

Normaalipainoisella makean kulutuksen on oltava sen verran pientä, että makeisten verottaminen ei juuri lompakossa tunnu. Jos yksittäisellä kulutusverolla pystyttäisiin pienentämään ylipainoisten määrää, tarkoittaisi se pienempää terveyspalveluiden tarvetta ja siten pienempiä veroja myös normaalipainoisilla.

Verotuksen tulisi kohdistua elintarviketeollisuuteen eikä yksilöihin.

En ole koskaan terveyskeskuksesta saanut oikeasti apua. Kerrotaan kyllä että hyi hyi, karkki lihottaa, sitä ei saa syödä, ihan kuin olisin tyhmä ja en ymmärtäisi asiaa itse. Se että puhutaan kuin idiootille taas laukaisee halun syödä, koska olen tunnesyöjä.

Ylensyönti on oire, ei sairaus. Tarvitsisin apua mt-ongelmiin, mutta sitä en saa. Minulle vain heristellään sormea siksi että olen lihava ja sanotaan että pitää ottaa itseään niskasta kiinni, mutta ei tarjota mitään välineitä sen todellisen ongelman voittamiseen josta lihavuus johtuu.

Vierailija kirjoitti:

Itse lihavana ikuisena jojolaihduttajana toivoisin, että kaikki herkut olisivat hinnaltaan kolmin-nelinkertaisia nykyiseen verrattuna. Kun sitä omaa tahdonvoimaa ei ole, pankkitili ainakin pistäisi vastaan.

Sit sä tekisit vaan ne herkut itse. Tuskin kaikkien raaka-aineiden hinnat nousisivat. Kannattaa hoitaa tuo riippuvuus kondikseen.

Tähän ongelmaan vastaan fat shaming. Kun lihavuudesta tehdään samalla tavalla noloa kuin tupakoinnista, eiköhän ongelma vähene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenköhän sellainen kontrollointi onnistuisi?

Maksukorttiin tieto mitä saa ostaa , siihen ollaan menossa kokeiluilla .

Mun painoindeksi on 36, enkä pidä mistään makeasta ja syön suolaisia herkkuja harvemmin. Lihonut vaan liian hyvällä ruualla. Mitä saisin tulevaisuudessa ostaa lihavana? Kuivaa talkkunaa?

Edelleenkään ei hiilareita. Proteiinia, kasviksia, juureksia, rahkaa.

Liiallinen proteiini muuttuu kehossa läskiksi. Tulos +-0

Eihän tuossa kehotettu liikaa syömään.

Lihavilla on yleensä ongelmia ruuan määrien kanssa, ei ruuan laadun.

Ja tämä väite perustuu mihin? Ei tutkimustietoon ainakaan.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan terveyskeskuksesta saanut oikeasti apua. Kerrotaan kyllä että hyi hyi, karkki lihottaa, sitä ei saa syödä, ihan kuin olisin tyhmä ja en ymmärtäisi asiaa itse. Se että puhutaan kuin idiootille taas laukaisee halun syödä, koska olen tunnesyöjä.

Ylensyönti on oire, ei sairaus. Tarvitsisin apua mt-ongelmiin, mutta sitä en saa. Minulle vain heristellään sormea siksi että olen lihava ja sanotaan että pitää ottaa itseään niskasta kiinni, mutta ei tarjota mitään välineitä sen todellisen ongelman voittamiseen josta lihavuus johtuu.

Sulla on välineet, mut odotat et saat tuloksia tekemättä mitään itse. Odotat että se on helppoa ja mukavaa. Siitä on kyse. Sulta puuttuu tahdonvoima.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan terveyskeskuksesta saanut oikeasti apua. Kerrotaan kyllä että hyi hyi, karkki lihottaa, sitä ei saa syödä, ihan kuin olisin tyhmä ja en ymmärtäisi asiaa itse. Se että puhutaan kuin idiootille taas laukaisee halun syödä, koska olen tunnesyöjä.

Ylensyönti on oire, ei sairaus. Tarvitsisin apua mt-ongelmiin, mutta sitä en saa. Minulle vain heristellään sormea siksi että olen lihava ja sanotaan että pitää ottaa itseään niskasta kiinni, mutta ei tarjota mitään välineitä sen todellisen ongelman voittamiseen josta lihavuus johtuu.

Sama ongelmavyyhti on myös alkoholisteilla, tupakoijilla ja huumeidenkäyttäjillä. Näitä yhteiskunta yrittää auttaa nostamalla päihteiden hinnat korkealle tai vaihtoehtoisesti kieltämällä käytön kokonaan. Hyvin on toiminut.

tuo tehtiin jo, muistatteko sokeriveron ja ennenkaikkea limuveron joka tappoi vedellä jatkettavat juomat?

Ekana tarvis toki rasvaprosenttimittaukset ja henkilöverot sen mukaan.

BMI on suoraan sanoen järkyttävän typerä tapa tietää yhtään mitään ylipainosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En uskoisi itsekään, ellen näkisi omin silmin järkyttävän ylipainoisia ihmisiä lyllertämässä kaupassa joka päivä. Harmi vain, että yhteiskunta pystyy vaikuttamaan asiaan vain yliverottamalla makeisia, mikä sitten kostautuu kaikille, myös meille normaalipainoisille makean ystäville.

Normaalipainoisella makean kulutuksen on oltava sen verran pientä, että makeisten verottaminen ei juuri lompakossa tunnu. Jos yksittäisellä kulutusverolla pystyttäisiin pienentämään ylipainoisten määrää, tarkoittaisi se pienempää terveyspalveluiden tarvetta ja siten pienempiä veroja myös normaalipainoisilla.

Makean kulutuksen sen verran pientä? Painoindeksi 20 ja vuosia syönyt viikossa suklaalevyn, keksipaketin, karkkia/patukkaa/pullaa. Harrastan liikuntaa ja sillä ne kalorit ja hyvin hiilaripainoitteinen ruokavalio näköjään kuluu pois. Enkä ole enää 25v.

Jos vain makaa ja syö, on lopputulos varmasti toinen. Jotkut meistä osaavat vielä löytää hyvän tasapainon herkuttelun ja vaakalukeman välille. Siksi en haluaisi saada rangaistusta tästä itsekurista ja joutua maksumieheksi uusille veronkorotuksille.

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan terveyskeskuksesta saanut oikeasti apua. Kerrotaan kyllä että hyi hyi, karkki lihottaa, sitä ei saa syödä, ihan kuin olisin tyhmä ja en ymmärtäisi asiaa itse. Se että puhutaan kuin idiootille taas laukaisee halun syödä, koska olen tunnesyöjä.

Ylensyönti on oire, ei sairaus. Tarvitsisin apua mt-ongelmiin, mutta sitä en saa. Minulle vain heristellään sormea siksi että olen lihava ja sanotaan että pitää ottaa itseään niskasta kiinni, mutta ei tarjota mitään välineitä sen todellisen ongelman voittamiseen josta lihavuus johtuu.

Niinpä. Minullakin on jonkinasteinen syömisongelma, joka alkoi jo lapsena ja olen kiitollinen, etten ole sen lihavampi kuin nyt olen. Tiedostan sen, että helposti voisin olla paljon, paljon lihavampi. Psyykeessä oleviin vaikeuksiin ei todellakaan ole helppo saada apua, vaikka täälläkin heilutetaan terapiakorttia lähes joka keskustelussa. Huono tai toimimaton terapia ei kuitenkaan auta yhtään. 

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vain kehon ylimääräisen rasvakerroksen verollepantavaksi. Kassoilla on vihannesvaa-at, joten saa siihen lattialle varmasti ihmisvaa-ankin. Ja pituuden voi mitata myös elektronisesti ennen kassalle tuloa. Kone verottaa kaikista lihottavista tuotteista läskiveron painoindeksin mukaan. Sitä kovempi hinta, mitä korkeampi indeksi. Esim. 26 painoindeksillä maksat vaikkapa suklaasta 30%kovemman hinnan 27 indeksillä 60% ja 28 indeksillä 90%korotusta. Eli siis todella tuntuva korotus. Ihan siksi, että lihavista on koitunut käsittämättömät kulut ja hirveä vaivannäkö koko yhteiskunnalle vaikkapa tässä koronahötäkässä.

Haluatko fantasioissasi nöyryyttää myös muualla tavalla sairaita ihmisiä? Laitetaan syöpäsairaat juoksemaan juoksumatoilla bussipysäkeille? Suljetaan mt-potilaat yhteen huoneeseen ja katsotaan televisiosta mitä ne keskenään siellä toimittaa?

Itse olin aina hoikka lapsena ja nuorena. Liikuin paljon. Sitten sairastuin psykooseihin ja aloin syömään neuroleptejä. Lihoin puolessa vuodessa kolkytviis kiloa. Sitten vaan lisää ja lisää. Vaikka kävin salilla välillä viis kertaa viikossa ja siihen muu liikunta päälle niin paino vain nousi. Nyt sitten 10 vuoden neuroleptien jälkeen lopetin ne kun voin paremmin, niin olen kamala läski. Sairaalloisen ylipainoinen. Aika jännä. Olen kuitenkin onnellisempi kuin koskaan elämässäni. Ennen hoikkana jatkuvasti halusin olla hoikempi ja se muodostui vähän pakkomielteeksi ola kaunis ja hoikka. Olin tosi onneton. Nyt oon äiti ja lapseni on mun onni. Olen viimein onnellinen. Vaikken enää olekaan niin kaunis. Olisi mukava olla taas hyväkuntoinen mutta muuta en hoikkuudesta enää kaipaa. Ja moni hoikka ei edes ole kovin notkea ha vetreä. Olen nähnyt paljon hyvin hoikkia naisia, jotka ovat ihan sekopäitä ja onnettomia. Ei kiitos, olen ennemmin läski kuin onneton peilikuvan vanki tai yrittäisin miellyttää miehiä. Tuomitkoon yhteiskunta miten haluaa. Olisi mulla moni mies halunnut kyllä ottaa mut ihan vaimoksi tai lyhyitä juttuja kun kaunis naama ja terveet pitkät hiukset ja onnellinen ja ihana luonne mulla. Mutta en oikein siltikään enää välitä miehistä. Mun rakkaus on mun lapseni. Olen iloinen etten enää koe että mun pitöis muuttua. Vain kuntoa vois kohottaa jotta sitten vanhemmaksi eläisin ja saisin pitkää olla hyvä äiti. Oikea onnellisuus lähtee sisältä, ei sen hetkisen kauneusihanteiden mukaan eläminen. Onhan niitä hoikkia onnellisia ihmisiäkin, en sitä sano. Tähän asti oon ollut ainakin terve, verensokerit on ihanteelliset ja verenpaine myös. En sairastele, kerran talvessa flunssan vaan. Ja syön terveellisesti mutta annoskoon ovat valtavat. :)

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan terveyskeskuksesta saanut oikeasti apua. Kerrotaan kyllä että hyi hyi, karkki lihottaa, sitä ei saa syödä, ihan kuin olisin tyhmä ja en ymmärtäisi asiaa itse. Se että puhutaan kuin idiootille taas laukaisee halun syödä, koska olen tunnesyöjä.

Ylensyönti on oire, ei sairaus. Tarvitsisin apua mt-ongelmiin, mutta sitä en saa. Minulle vain heristellään sormea siksi että olen lihava ja sanotaan että pitää ottaa itseään niskasta kiinni, mutta ei tarjota mitään välineitä sen todellisen ongelman voittamiseen josta lihavuus johtuu.

Sitähän laihduttaminen on, epämukavuusalueelle poistumista ja etenkin siellä pysymistä. Mukava ja helppo elämä kuulostaa kivalta ja onkin kivaa, mutta sillä on hintansa, jotka tässä tilanteessa ovat terveyden menettäminen ja ulkonäölliset muutokset.

Kaikenlaista sitä kirjoitetaan. Ylipaino on epäterveellistä, mutta ei sitä yhteiskunnan tule valvoa. Olen itse liiankin hoikka. Kääntäen voisi miettiä, pitäisikö minua pakkosyöttää, että bmi nousisi yli 19. Pakko mikä pakko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En uskoisi itsekään, ellen näkisi omin silmin järkyttävän ylipainoisia ihmisiä lyllertämässä kaupassa joka päivä. Harmi vain, että yhteiskunta pystyy vaikuttamaan asiaan vain yliverottamalla makeisia, mikä sitten kostautuu kaikille, myös meille normaalipainoisille makean ystäville.

Normaalipainoisella makean kulutuksen on oltava sen verran pientä, että makeisten verottaminen ei juuri lompakossa tunnu. Jos yksittäisellä kulutusverolla pystyttäisiin pienentämään ylipainoisten määrää, tarkoittaisi se pienempää terveyspalveluiden tarvetta ja siten pienempiä veroja myös normaalipainoisilla.

Makean kulutuksen sen verran pientä? Painoindeksi 20 ja vuosia syönyt viikossa suklaalevyn, keksipaketin, karkkia/patukkaa/pullaa. Harrastan liikuntaa ja sillä ne kalorit ja hyvin hiilaripainoitteinen ruokavalio näköjään kuluu pois. Enkä ole enää 25v.

Jos vain makaa ja syö, on lopputulos varmasti toinen. Jotkut meistä osaavat vielä löytää hyvän tasapainon herkuttelun ja vaakalukeman välille. Siksi en haluaisi saada rangaistusta tästä itsekurista ja joutua maksumieheksi uusille veronkorotuksille.

Joo, jotkut osaavat löytää tasapainon ja toisten elimistö on herkempi toisille jutuille kuin toisten. 

Ongelmallista olisi määrittää ei-hyväksytty lihavuustaso sekä se, mitä sen ylittäville tehtäisiin. 

Pitäisikö myös kieltää tyhmiä lisääntymästä ja varmistaa, että vanhempien äo:t ovat riittävällä tasolla. Sama tietysti rumuudelle, lihavuudelle ja sairauksille altistaville geeneille - lisääntyä saisi vain ulkopuolisilla alkoilla, jos ei täytä vaatimuksia. 

Lihaa ja kokojyväruista enemmän lautaselle. Kaikki vaaleat viljat, riisit ja pastat pois sekä tietty karkit. Lihaa enemmän!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Typerä mielipidekirjoitus, vaikka tavoite olisikin sinällään hyvä. On ehdottomasti kannatettavaa, että valtio tukisi ihmisten terveyttä kaikin mahdollisin keinoin ja auttaisi niitä, jotka apua tarvitsevat. Tällä hetkellä tilanne ei todellakaan ole sellainen, vaan jopa apua kerjäävät jäävät valitettavasti usein täysin ilman apua. Terveydenhoidon yksityistäminen ei todellakaan ole ratkaisu, se asettaa köyhät ja rikkaat eriarvoiseen asemaan eikä yhtään mitään muuta. Lihavuuden voi ratkaista vain korjaamalla sieltä pohjalta ne syyt, jotka saavat ihmiset toimimaan haitallisesti. Kaikki muu on vain oireiden peittelyä ja ongelman siirtämistä

Meillä on jo nyt tiedossa, millaiset asiat aiheuttavat lihomista:

- mielenterveysongelmat, syömishäiriöt

Näihin ratkaisuna on parempien hoitojen ja terapian tarjoaminen kaikille tarvitseville, ei suinkaan avunsaannin vaikeuttaminen.

- stressi, vuorotyö

Näihin ratkaisuna on elämänlaadun tarkastelu ja työilmapiirin muutos. Ihmisten lihominen on seurannut täsmälleen samalla käyrällä, millä työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Ihmisiltä vaaditaan yksinkertaisesti liikaa, eikä moni kestä tätä, vaan pyrkii helpottamaan stressiä mm. syömällä. Syömisen verottaminen tai muu rankaisu ei ratkaise ongelmaa, vaan siirtää sen aina vain uuteen paikkaan. Jos ei voi syödä, stressiä aletaan purkamaan esim. alkoholilla, tupakalla, lääkkeillä jne. vielä paljon haitallisemmilla keinoilla. Jos tahdotaan ratkaista ongelma, on korjattava ne perussyyt, jotka stressiä aiheuttavat.

- opitut epäterveelliset elintavat

Lapset oppivat elintavat hyvin pitkälti perheen ja yhteiskunnan kautta. Siksi olisi äärimmäisen tärkeää panostaa perheiden hyvinvointiin ja tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä todella monella lapsella ei ole mahdollisuutta mm. harrastaa liikuntaa, koska se maksaa niin paljon. Sen toteaminen, että ei kaikki liikunta maksa ja köyhä lapsi voi kävellä ympäri kerrostaloa, ei auta mitään, vaan ainoastaan lisää stressiä, pahoinvointia, osattomuutta ja siten myös lihavuutta. Ratkaisu on perheiden tukeminen ja maksuttomien monipuolisten liikuntaharrastusten tarjoaminen kaikille lapsille. Koululiikunta on valitettavasti edelleen monilla paikkakunnilla se sama ihmisiä traumatisoiva mörkö, jonka takia tuhannet ja taas tuhannet aikuiset eivät vieläkään suostu liikkumaan, koska heidät on nöyryytetty niin pahasti lapsuudessa liikuntatunneilla. Olisi äärimmäisen tärkeää saada tämä kierre katkaistua muuttamalla koulun ilmapiiriä, ja tämä pitäisi tehdä nopeasti! Myös koulun antama esimerkki on tärkeä; kun koulussa juhlitaan, viedäänkö lapset eväsretkelle metsään vai syödäänkö karkkia luokassa istuen ja elokuvaa katsoen? Saavatko lapset palkinnoksi tavoitteen saavuttamisesta toimintapäivän leikkipuistossa vai jätskit? Seisovatko välituntivalvojat pihalla jutellen keskenään, vai leikittävätkö he lapsia kaikki mukaan kutsuen ja juoksevat pitkin pihaa? Onko koululla tarjota tarvittavat liikuntavälineet, vai syyllistetäänkö perheitä ja laitetaan lapset esim. hiihtämään vanhoilla ja rikkinäisillä lahjoitussuksilla?

On paitsi turhaa, myös typerää valittaa lihomisesta, mikäli ei todellisuudessa ole kiinnostusta tehdä asiaan vaikuttavia päätöksiä. Lihomisepidemia on tulos huonoista poliittisista päätöksistä, ja vain muuttamalla niitä päätöksiä voidaan tämä ongelma ratkaista.

Tässäpä meillä malliesimerkki siitä, miten kaikki ulkoistetaan muiden syyksi. Kyllä se ainoa oikeasti vaikuttava esimerkki niin syömiseen kuin liikkumiseen tulee kotoa ja vanhemmilta. Piste. Ja niillä vanhoilla lahjoitussuksillakin voi hiihtää. Niitä oli tänä talvenakin facebook-pullollaan ja ihan hyvälaatuista. Mutta kun ei saisi enää vanhempi vastuuttaa mistään - ei siitä, että kotona opitaan käytöstavat, ei siitä, että kotona opitaan terveellinen suhde ruokaan ja liikutaan, ei siitä, että lapsille hankitaan joko ilmaiseksi tai ostaen heidän tarvitsemansa varusteet. Ei, kun jonkun muun pitäisi tehdä kaikki. Mikä sitten on vanhempien tehtävä nykyään - ottaa kivoja kuvia someen?

Kasvatatko lapsesi tyhjiössä, jossa lapsesi ei saa vaikutteita muilta kuin vanhemmilta? Jos perhe elää normaalia elämää, niin kyllä se lapsi imee vaikutteita muualtakin kuin perheeltään.

Lapsi saattaa maistaa vaikka karkkeja tai jäätelöä kavereilla kyläillessään vaikka sinä teeskentelisit, ettei sellaisia ole olemassa. Tai kuuluakseen kaveriporukkaan lapsi haluaa harrastaa samoja juttuja kavereiden kanssa vaikka kuinka tuputat niitä facebookista löytämisiä ilmaissuksia

Sinulla on nyt kyllä todella oudot käsitykset terveestä ruokasuhtesta, jos siihen mielestäsi kuuluu sen, ettei karkkia syödä yhtään tai "teeskennellään, ettei sitä ole". Itse asiassa koulutetut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että jopa karkkipäivä on tuhoisaa terveelle ruokasuhteelle, koska siinä lapselle opetetaan, että herkut ovat hyviä, mutta kiellettyjä ja niiden haluaminen on väärin ja sitä pitäisi jotenkin salailla ja rajoittaa.

Tottakai ympäristö vaikuttaa, mutta todella minimaalisesti verrattuna siihen perheen esimerkkiin. Kyllä se vain niin on, että terveellisesti syövän ja tasapainoisen ruokasuhteen omaavan (eli syö niitä herkkujakin, ei harrastele mitään rajoittavia diettejä, syö luonnostaan monipuolisesti ja perusterveellisesti), yhteiskuntakelpoisen ja edes jotakuinin liikunnallisen ihmisen taustalta löytyy samanlaiset vanhemmat. Koulun ja muiden instituutioden tehtävä ei ole kasvattaa lasta, vaan tarjota "palvelua" vanhempien kasvatustyötä tukemaan. Vanhemman vastuulla on, että lapsi osaa ottaa muut huomioon, suhtautuu positiivisesti koulunkäyntiin, omistaa ne tarvittavat vähimmäistavarat ja syö, liikkuu ja nukkuu terveellisesti. 

Ei ihme, että täällä ylipåainoiset riehuvat pää ja näppäimistö punaisena, jos käsitys terveellisesti ruokavaliosta ja ruokasuhteesta on vastaava kuin sinulla. Ei se niin mene, että joko mätät kaksin käsin moskaa tai sitten yrität karsia kaiken sokerin maailmankartalta. Verotuksella ja mainonnan rajoituksilla tavoitellaan sitä, että ohjattasiin ihmisiä kohtuukäyttöön. Ei sitä, ettei kukaan enää koskaan söisi karkkia tai pullaa tai sipsiä. Mutta sitä kasvatustyötä ja esim. liikunta- ja ruokasuhteen luomista nyt vain ei voi ulkoistaa koululle ja valtiolle. Se työ on jokaisen vanhemman vastuulla ja koulu ja valtio voivat sitten siihen tarjota tukea joko lainsäädännöllä tai sitten esim. monipuolisella liikuntalajien esitelyllä liikuntatunneilla. Mutta kun ne liikuntatunnitkin markkinoidaan kotona ihan p*skaksi sen takia, että mammalle on tullut kolmekymmentä vuotta sitten paha mieli, kun valittiin vikana sählypelissä. Ja kouluruoka se vasta kakkaa onkin, kun tilliliha ja mamman traumat. Mutta silti se on koulun vika, jos lapsi ei syö eikä liiku. Huoh, keskustele sitten tässä, kun toiset ovat pihalla kuin lumiukot, eivätkä halua itse kantaa vastuuta mistään.

Sinulla ei ole mitään tieto minun käsityksestä terveellisestä ruuasta. En ole väittänyt, ettei mielestäni koskaan voi syödä herkkuja

Minä kirjoitin terveestä ruokasuhteesta, sinä vastasit "Lapsi saattaa maistaa vaikka karkkeja tai jäätelöä kavereilla kyläillessään vaikka sinä teeskentelisit, ettei sellaisia ole olemassa". Eiköhän tuossa tullut käsityksesi selväksi. Vai kehtaatko väittää vastaan.

Sinä kirjoitit siihen tyylin, kuin vaikutteet tulisi kotoa. Siihen laitoin kärjistetyt esimerkit, ettei niin ole.

Mutta kun on. Kaiken muun paitsi kodin vaikutus on oikeasti täysin toissijaista. Ihan tutkitusti, vaikka sinä haluaisit kuinka siirtää sen vastuun ulkopuolelle. Ja tuo "kärjistyksesi" vain kertoo, miten pihalla oikeasti olet siitä, mitä tarkoitetaan terveellä ruokasuhteella ja miten sitä lapselle rakennetaan.

Laita tutkimus. Mua kiinnostaa.

Mulla on kovasti urheilevat lapset, terveellisiin elämäntapoihin kannustetaan kotona kaikin puolin. MUTTA kun ei niitä lapsia voi kotiin sitoa, niin on paljastunut, että koulupäivien jälkeen käyvät kaupoissa ostamassa herkkuja ja epäterveellisiä välipaloja. Ja mitä isommiksi kasvavat, sitä vähemmän vanhemmat voi 24/7 valvoa.

Yhden lapsen koulukaveri on sellanen, et sillä on aina mukana jotain mässyjä tms. Todella, todella vaikea yrittää kontrolloida ettei oma lapsi saa häneltä mitään. Ja kokee itse epämiellyttävänä, et tietää ettei sais ottaa ja toinen tuputtaa nenän eteen.

Kaikki ei todellakaan ole vanhemmista ja kodista kiinni! Toki uskon siihen, että pidemmällä tähtäimellä nämä kotiopit sitten taas itsenäistyessä tulevat enemmän mieleen kuin nyt. Kyllä se varmaan sitten myöhemmin näkyy, toivon niin.

Ohis

Intersektionaalinen feminismi näkee lihavat uhreina, siksi kehopositiivisuus. Postmodernissa maailmassa ei kukaan ole eksaktisti oikeassa, kaikilla on oikeus olla sellainen juuri kun haluaa. Kenelläkään ei ole oikeutta tulla sanomaan kuinka syön ja mitä syön, kun siihen ei liity rakenteellista sortoa, kuten lihansyönti on. Siksi lihavalla on kyllä oikeus puuttua professorin lihansyöntiin, mutta professorilla ei ole mitään asiaa valittaa juustonaksuista tai irtokarkeista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole koskaan terveyskeskuksesta saanut oikeasti apua. Kerrotaan kyllä että hyi hyi, karkki lihottaa, sitä ei saa syödä, ihan kuin olisin tyhmä ja en ymmärtäisi asiaa itse. Se että puhutaan kuin idiootille taas laukaisee halun syödä, koska olen tunnesyöjä.

Ylensyönti on oire, ei sairaus. Tarvitsisin apua mt-ongelmiin, mutta sitä en saa. Minulle vain heristellään sormea siksi että olen lihava ja sanotaan että pitää ottaa itseään niskasta kiinni, mutta ei tarjota mitään välineitä sen todellisen ongelman voittamiseen josta lihavuus johtuu.

Sitähän laihduttaminen on, epämukavuusalueelle poistumista ja etenkin siellä pysymistä. Mukava ja helppo elämä kuulostaa kivalta ja onkin kivaa, mutta sillä on hintansa, jotka tässä tilanteessa ovat terveyden menettäminen ja ulkonäölliset muutokset.

Entäpä ihmiset, joiden elämä on jo muuten pelkkää stressiä ja kärsimystä, hehän ovat juuri yksi ryhmä lihovista. Eli ei vältetä stressialueelle menemistä vaan ei ole resursseja ottaa vastaan yhtä stressiä lisää ja lisäksi hormonit vaativat helppoa energiaa.

Itse laihdun aina, kun elämä on rentoa ja kivaa. Kesälomalla, jouluna, hyvässä seurassa jne. Kun olen vaikeuksien saartama, alan lihoa.  

Aika moni kai lihoaa stressin takia. Töissä ei välttämättä edes tule nälkä, jos on kova kiire ja levotonta syödessäkin. Nopean energian tarve sen sijaan on valtava. Töiden jälkeen omat asiat hoidettavana. Vuorotyöläisillä unirytmi menee sekaisin. Syöminen ja uni on herkkiä juttuja. Ei ne kaikilla toimi tilauksesta. Onneksi elintarviketeollisuus vihdoin vähentää sokeria. Makeutusaineetonta maustettua jugurttia on jo. Suklaastakin koittavat vähentää sokeria. Silti moni tuote on edelleen liian sokeroitu eikä sitä edes huomaa, ellei lue tarkkaan pakettia. Pitäisi myös palata sellaiseen elämäntapaan, että syödään vain ruoka-aikana ja muuten kävellään houkutusten ohi. Keski-ikäistyvä ihminen ei voi joka päivä lapata suuhunsa pullaa, karkkia, jäätelöä ilman, että paino nousee. Jos kauppa on vieressä ja auki 24 h, niin ei vaan voi olla sellaista elämäntapaa, että koko ajan juostaan hakemaan jotain syötävää. Sama siiderit ja muut. Jos ei pysty olemaan ilman, niin sitten on tehtävä matkaa itseen eli haettava apua.