Lue keskustelun säännöt.
Miten erakoitua/etääntyä ihmisistä
15.04.2021 |
joihin on ehtinyt tutustua? Miten tehdä se luontevasti ja mieltä pahoittamatta? Esim jos on alkanut jutella mukavia työkavereille tai koulukavereille - ei olla ystäviä mutta hengataan porukassa?
Mulla on ollut alusta asti tunne etten tiedä luotanko mutta nyt haluan ottaa etäisyyttä. Lähinnä oman ahdistuksen/masennuksen takia. Ongelma vain että me on alettu hengata vapaa-ajallakin. Jos siis nyt menenkin eri kahvipöytään istumaan, ei sitä voi tehdä pahoittamatta jonkun mieltä. Kun en tarkoita etteikö he olis mukavia ihmisiä, haluan alkaa hengata tauot yksin.
Onko kellään kokemusta tällaisesta ja miten tilanteessa kävi? Itse vielä pelkään että luulevat minun suuttuneen jostakin...
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tutkituttaneet mikä on masennuksen syynä? Jokin fysiologinen syy? Tunne-elämän syy? Mikä?
Ketkä me?
No ap ja vastaaja nro 2.
Mitä ihmettä sinä muiden ihmisten masennuksen syillä teet?
En teekään vaan tehkää niille asioille jotain jotka sen masennuksen aiheuttaa. Olette päässeet elämässä liian helpolla ja silloin kun elämä ekan kerran koettelee niin jäätte jumiin valittaa. Tehkää asioille jotain älkääkä valittako!
Ärsyttää nykyisin ihmisten heikkous kun pienistäkin vastoinkäymisistä masennutaan ja odotetaan muiden jatkuvasti ymmärtävän.
Toki osalla on vakavat syyt masennukseen eikä ratkaisu tule helpolla. On kuitenkin iso joukko, jotka pienestäkin masentuu ja valittaa. Ei itse tehdä mitään vaan odotetaan ketarat suorina muiden ymmärtävän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yksi työkaverini söi aina yksin, koska ei halunnut puhua ruokailun aikana. Ei tästä kukaan mitään ongelmaa tehnyt.
No sepä tässä onkin että olen antanut itsestäni puheliaan ja iloisen kuvan. Nyt jos otan etäisyyttä, pelkään että he luulee minun suuttuneen tai että he sitten suuttuu jos menen eri pöytään. Sitäkin olen miettinyt että entä jos menen itse ensin pöytään ja he tulee istumaan mun viereen? En voi siirtyä pois.
Ja ei, ei ole pieniä pöytiä ruokalassa.....
Ap
Suomalaisten pitää palata juurilleen. Kun ennen wanhaan joen yläjuoksulta uiskenteli virran mukana vieras lastu, sinne lähdettiin kirveen kanssa neuvottelemaan. Eli, pitää ottaa tilaa itselleen ja olla ihan yksikseen. Luottamusta täytyy kyseenalaistaa. Kenelläkkään ei ole oikeutta tunkeutua toisen tilaan ilman lupaa. On lupa erakoitua, jos haluu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tutkituttaneet mikä on masennuksen syynä? Jokin fysiologinen syy? Tunne-elämän syy? Mikä?
Ketkä me?
No ap ja vastaaja nro 2.
Mitä ihmettä sinä muiden ihmisten masennuksen syillä teet?
En teekään vaan tehkää niille asioille jotain jotka sen masennuksen aiheuttaa. Olette päässeet elämässä liian helpolla ja silloin kun elämä ekan kerran koettelee niin jäätte jumiin valittaa. Tehkää asioille jotain älkääkä valittako!
Ärsyttää nykyisin ihmisten heikkous kun pienistäkin vastoinkäymisistä masennutaan ja odotetaan muiden jatkuvasti ymmärtävän.
Toki osalla on vakavat syyt masennukseen eikä ratkaisu tule helpolla. On kuitenkin iso joukko, jotka pienestäkin masentuu ja valittaa. Ei itse tehdä mitään vaan odotetaan ketarat suorina muiden ymmärtävän.
No mulla vuosien kokemus ahdistuksesta ja itsetuhoisista ajatuksista/masennuksesta (en kuitenkaan uskalla tehdä mitään, älkää huolestuko) ja traumahistoria jos tämä asia sinua nyt niin kovasti vaivaa. Olen ihan yksikseni noussut syvästäkin masennuksesta ihan ilman ystävienkin tukea jo useamman kerran. Ei, en tiedä syytä mutta vastoinkäymiset yleensä vaikuttaa. Huonoja kausia välillä vain. Vaikea sanoa miksi.
Ap
Eräskin heppu sai masennusdiagnoosin ja sen varjolla välttää kaikki vastuut ja on saikulla sekä samaan aikaan tekee muualla paljon pimeää työtä, harrastaa ja mesuaa naisten kanssa. Se siitä masennuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano että sinulla on autiomaa-vaihe ei ne kysele enempiä.
Tämä jotenkin nauratti/oli söpö. Kiitos.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Töissä kannattaa pitää pientä henkistä etäisyyttä ihmisiin, ettei käy juuri niin että kun haluaa omaa rauhaa, niin pahoittaa toisen mielen.
Itsekin juttelin erään entisen työkaverin kanssa turhankin paljon. Alussa pidin hänestä, mutta mitä enemmän tutustuin häneen sitä ahdasmielisempi ja pikkumaisempi hänestä kuoriutui. Lopulta inhosin häntä, mutta en kehdannut yhtäkkiä alkaa välttelemään häntä. Onneksi työ loppui pian noiden inhontunteiden syntymisen jälkeen.
Joo en koskaan arvannut että katuisin tätä että on alettu hengaamaan näin paljon mutta kun olen tajunnut että tarvitsen päivän aikana hetkiä jolloin olen ihan yksin ilman sosiaalisia kontakteja. Lisäksi olen havainnut että me ollaan näiden muiden kanssa liian erilaisia keskenämme ja siitä syntyy väärinymmärryksiä enkä uskalla enää olla oma itseni kun en osaa lukea näitä muita täysin. Enimmäkseen meillä on kuitenkin ollut hauskaakin yhdessä, mutta välillä jotenkin tökkii keskinäinen kommunikaatio.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä et ole sopiva työhön, jossa on muita ihmisiä
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et ole sopiva työhön, jossa on muita ihmisiä
Minua pidetään yleisesti ottaen sosiaalisena ja se on myös ensivaikutelma. En vain jaksa olla muiden kanssa tekemisissä 24/7. Mielestäni se on ihan normaalia jos haluaa hengähtää päivän aikana ja olla edes hetken yksin. Tänään piilouduin vessankoppiin.
Ap
Ties vaikka muilla olisi samantapaisia ajatuksia, joten ymmärretään.