Lue keskustelun säännöt.
Mitä sisältöä elämään ehdottaisin kuusikymppiselle äidille? Itkee kurjuutta ja yksinäisyyttä
Valittaa niin kauheasti sitä aina puhelimessa että miksei tulla useammin käymään, on niin kurjaa, on niin yksinäistä jne. Oli koko ikänsä kotiäiti, mutta nyt kun kaikki lapset on jo reippaasti aikuisia ja elävät omaa elämää ja äidillä ei olekaan enää mitään. Ei työtä, ei harrastuksia, ainoa mitä tekee on kävelyllä käyminen. Mitä tekemistä voisi tuollaiselle saada että saisi sisältöä elämään? Jotain sosiaalista mielellään ja mikä täyttäisi päivät.
Kommentit (565)
Onko äitisi sellainen ihminen, että lähtisi yksin uusiin harrastuksiin tai etsimään ystäviä?
Mun äidillä olis varmaan sama tilanne, jos ei olisi muutamaa sukulaisnaista, jotka on hyvin aktiivisia ehdottamaan kaikenlaista menoa ja käyvät kahvittelemassa yms. Äitini oli kyllä töissä, mutta on ollut eläkkeellä jo vuosia, lopetti työt heti kun oli mahdollista, eikä ole oikeastaan halunnut pitää yhteyttä entisiin työkavereihinsa. Hän ei varmasti itsenäisesti tekisi muuta kuin istuisi yksin kotona ja soittelisi meille lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä seurakunnassa on vapaaehtoisina yli 70v ikäisiäkin. He hoitavat sunnuntain kirkkokahvit ja muut kahvitilaisuudet. Siis normiaikaan, nyt kaikki tauolla. Myös eläkeläistenyhdistys järjestää erilaisia kerhoja ja muuta yhteistä kokoontumista normiaikaan. Yhdistyksen jäsenmaksu n 40 e vuodessa.
Miksi sille kuusikymppiselle äidille ei voi suoraan sanoa, että ei kiinnosta käydä hänen luonaan, eikä hänen seuraa kaivata, koska on OMA ELÄMÄ. Sano hänelle vielä, että hankkisi hänkin OMAN ELÄMÄN, koska nyt joutaa, kun on antanut teille oman elämän. Sano hänelle, että hän on tehtävänsä suorittanut, ja hänen pitää jättää teidät nyt rauhaan, eikä häiritä millään tavoin. Uskon, että hän arvostaisi tällaista rehellisyyttä ja se saattaisi jopa herättää hänet toimintaan.
Täytyy myöntää, että sääliksi käy ennen kaikkea äitiäsi, jolla vielä elämää edessä vaikka kuinka! Uskoisin, että tuntee itsensä ns. turhaksi kun elämäntehtävä eli lapset ovat lentäneet pesästä. Mutta komppaan muita kommentoijia siinä, että sun äitisi elämä ja sen sisältö eivät ole sun - tai muidenkaan sisarustesi - vastuulla. Ehkä tästä olisi hyvä jutella äidin kanssa?
Vapaaehtoistyö 1-2 krt viikossa, eläkeläisten harrasteryhmät jne.?
Näin kuusikymppisenä olisin aika alennettu ja nöyryytetty, jos jälkikasvu alkaisi keksimään minulle harrastuksia. Kuusikymppinenkin osaa itse päättää tekemisensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi taivas että ihmisillä on ongelmat... Voi kumpa minunkin ongelma olisi se ettei ole mitään tekemistä. Koko ajan pelkään että kuolen kun sydän temppuilee työstressin takia.
Itse olen valtavan onnellinen, kun ei tarvitse töissä käydä. En itke elämääni muille, vaan nautin kaikesta tästä, kun ei ole kiire mihinkään, ei tarvitse tehdä mitään, mitä ei halua. Nyt korona-aikanakin saa vain olla möllöttää, eikä eristyksissä ollessaan edes tarvitse tavata ketään. Harrastuksetkin ovat varsin lähellä.
Huvittaa kovin, kun täysin tuntemattomat ihmiset yrittävät keksi harrastuksia, kuten kuorolaulua. Ihan niinkuin kaikki kuusikymppiset ja yli tykkäisivät kuorolauluharrastuksesta ja teatterista. Itse ainakin otan ja lähden matkustelemaan kunhan aika sen sallii. Kiertelen syömässä ravintoloissa ystävien kanssa. Kylåilen ja teen luontoretkiä.
Ei kukaan täällä oleta, että kaikki kuusikymppiset pitävät kuorosta tai teatterista. Keksit asian ihan omasta päästäsi. Aloittaja vain pyysi ehdotuksia miten äitinsä saisi enemmän sisältöä elämään ja harrastukset ovat yksi tapa sitä saada. Harrastukset kun usein tapahtuvat joka viikko ja harrastusten kautta voi myös löytää uusia ystäviä joiden kanssa voi viettää aikaa harrastuksen ulkopuolellakin. Harvalla on varaa olla koko ajan esim. reissussa. Ja yhtälailla kaikki eivät pidä reissaamisesta. Siksi annetaan paljon eri ehdotuksia, jotta mieleinen vaihtoehto löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hänelle osakemarkkinoihin sijoittamista.
Se on erittäin mielenkiintoista puuhaa ja pitää aivot virkeänä ja aktiivisena, kun tutkit yhtiöitä ja niiden lukuja.
Ja siitä saa myös motivaatiota elämään, että jättää jälkipolvilleen isomman omaisuuden.
Tämä. Lisäksi voi liittyä sijoituskerhoon, jossa keskustella muiden samanlaisten ihmisten kanssa sijoittamisesta ja ehkä saada kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen hänelle osakemarkkinoihin sijoittamista.
Se on erittäin mielenkiintoista puuhaa ja pitää aivot virkeänä ja aktiivisena, kun tutkit yhtiöitä ja niiden lukuja.
Ja siitä saa myös motivaatiota elämään, että jättää jälkipolvilleen isomman omaisuuden.
Tämä. Lisäksi voi liittyä sijoituskerhoon, jossa keskustella muiden samanlaisten ihmisten kanssa sijoittamisesta ja ehkä saada kavereita.
Juu ja netti on täynnä erilaisia foorumeita aiheeseen. Myös vaikka youtubesta löytyy niin paljon sisältöä aiheeseen.
Ja pitää muistaa, että sijoittamisessa on koko maailma tarjolla. Ei vain Suomen osakemarkkinat. Sitä kautta päivässä ei melkein ole tarpeeksi aikaa tutkia kaikkea mitä haluaisi tutkia.
Itse olen 63, työelämässä vielä 1-2 vuotta. Mietin mitä sen jälkeen. Työyhteisö on ollut minulle aina tärkeä.
Mutta sosiaalisen harrastuksen saan yhdistystoiminnasta. Ehkä myös jotain vapaaehtoistoimitaa - vanhusten tai lasten parissa. Puolisokin on olemassa, mutta hän viihtyy omissa oloissaan. Toki tehdään yhteisiäkin juttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epäilen vahvasti että äitisi vaan tykkää valittaa, hän on sitä flegmaattista valittajatyyppiä. En lähtisi ratkomaan hänen ajankäyttöongelmiaan koska se on loputon suo, kutsuisin kylään ja kävisin hänen luonaan sen verran kuin pystyn ja mitä koronatilanne sallii. Muuten äitisi voisi keksiä itse muutakin tekemistä. Hän on aikuinen ihminen, minun ikäiseni itse asiassa, eikä itselleni tulisi mieleenkään itkeä ja valittaa muille etten keksi tekemistä. Minun tehtävänihän se on keksiä tekemistä itselleni. Manipuloinnin keino tuo on, haluaa huomiota ja seuraa. Olet jo kovin kiltisti ratkomassa hänen ongelmiaan aivan kuten hän haluaakin.
Korona aika on sulkenut kaiken harrastamisen paitsi kävelyn ja avantouinnin sekä murtsikkahiihdon. Hitto on yksinäistä kaikilla, kun yrittää vältellä sosiaalisia kontakteja. Kunhan aika taas normalisoituu soisin äitisi löytävän jonkun yhteisön jossa toimien voisi tuntea itsensä tarpeelliseksi. Meillä isoäiti ikäisillä ei kaikilla ole niitä lapsenlapsia lähellä eikä kaikilla edes kaukana.
Kyllä se oma elämä tulisi luoda ilman lapsiaan ja lapsenlapsia. Omista kiinnostuksen aiheista lähtien voi lähteä hakemaan toisia samoista asioista kiinnostuneita. Voi löytyä ystäviä ja jopa uusi puoliso. Mutta, mutta nyt ei ole aika lähteä jos sairastut, niin oma vika. odota vielä hetki ja etsi netistä paikkakuntasi tarjontaa harrastuksille. Vapaaehtoistyötä on myös laidasta laitaan, kun etsit. Apua etsimiseen saa vanhustyön sossulta tai diakonissalta. Kaupungissa on myös infopisteitä joissa on kansioita eri asioista, kirjastostakin saa apua. Omasta aktiivisuudesta paljolti kiinni kuinka löytää tarkoitusta elämälle. Puhelimella jo voi suureen ikävään saada kontakteja ihmisiin. Voi pyytä seuraksi lenkille. Eikä se kuorolaulu kaikkia kiinnosta mieluummin karaokea ja olutta silloin tällöin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole tavannut omaa jälkikasvuani kahteen vuoteen. Heillä on oma elämä, ja meillä on oma elämä, ja ne elämät eivät paljon kohtaa, koska eletään kovin erilaista elämää. Ikävä tietenkin on, mutta sehän on normaalia. Ikävä on osa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja taas: missä isä?
Hänen isänsä lienee jo haudassa, ja jos elää, on jo yli 80v, eikä jaksa tytärtään hoitaa.
🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ennen sekä työ että harrastukset ovat olleet sitä kotiäitinä olemista, niin lähtisin tästä miettimään kotiäitiyttä sivuavia asioita:
Tukihenkilö aikuistuvalle nuorelle
Tukiperheenä toimiminen
Tuki yksinhuoltajalle
Varamummo/päiväkotimummo/kerhomummo
Seurakuntien perhekehoihin/MLL:n perhekahviloihin vapaaehtoinen emäntä/puuronkeittäjä
Seurakuntien/järjestäjien lastenleireille/perheleireille vapaaethoinen avustaja
MLL:n lastenhoitajana toimiminen
Nyt korona-aikana edellämainitut eivät välttämättä onnistu.
Sama ongelma, tylsää pas kaa. Eikä hetken rauhaa kiitos lapset. Mietin ajoittain it se murhaa.
Ymmärrän äitiäsi, ei tuon ikäisellä naisella ole elämää.
N35
Apua, kuuskymppinen on tosi nuori vielä. Ehkäpä se voisi ottaa vaikka pienen koiran? Koira on parasta seuraa.
Mutta kyllä se on jokaisen omalla vastuulla keksiä tekemistä itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Joo joo, tiedetään kyllä että normaali kuuskymppinen on vielä töissä ja osaa itse viihdyttää itseään. Äitini vaan ei ole juurikaan enää kiinnostunut töihin menosta, kokee kai itse olevansa jo niin vanha. Eikä tosiaan osaa itse viihdyttää itseään eikä keksiä harrastuksia, kun elämän ainoa sisältö on aina ollut me lapset. Nyt kun me lapsetkin kaivataan jo etäisyyttä ja omaa tilaa niin ei se ole nyt vaihtoehto että aletaan juosta sen pillin mukaan kylässä joka viikonloppu.
Kuulostaapa äitisi tylsältä ihmiseltä. Ei taida olla kotona olemisesta huolimatta äitiydessä erityisesti onnistunut, jos lapset eivät halua seuraansa. Kivirekiä ei jaksa moni vetää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on terve, niin töihin vain. Esim. siivoushommiin voisi päästä kiinni kesälomien aikana. Ei aikuiset lapset pysty kuusikymppistä viihdyttämään lopun ikää.
Just joo 6-kymppinen siivoushommiin, luuletko ensinnäkin, että siivoamaan mennään noin vain - ei mennä, pitää olla laitoshuoltajan koulutus.
Toisekseen 60 v. EI jaksa tehdä siivoustyötä kauaa, joka on liian raskas ala nuoremmillekin.
En halua vähätellä siivoustyötä, mutta esim kotisiivojina on firmoilla yleensä kesäsijaisina opiskelijoita yms ja varmaan topakka perheenäiti on parempi siivooja kuin kokematon nuori.
Huh, en kyllä alkaisi kuusikymppisenä kenenkään kämppiä siivoamaan, vaan kyllä tässä iässä pitää jo etsiä mukavuuksia ja nautintoja elämään. Erityisesti silloin, jos on palvellut lapsiansa koko ajan saattamalla heidät aikuisuuteen. Kyll mää vaan ottasin ja lähtisin 🛫🌎🏜💃🌆🛬
Ei muuta kuin sukkia kutomaan. Siitähän mummot tykkää, kait?
Tai sitten vaikka alkaa pelaamaan videopelejä, mutta itse pitää ihmisen keksiä miten tulla toimeen itsensä kanssa. Itse rakastan yksinoloa yli kaiken.