Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten te muut kestätte ajatusta, että pitäisi tehdä töitä lähes mummoksi/papaksi saakka?
12.04.2021 |
Nyt vasta neljä vuotta työelämää takana ja alan olla ihan puhki ja vttuuntunut. Tätäkö tää elämä nyt on? Tätä samaa, tylsää puurtamista? Älykkyyteni ei riitä mihinkään kovapalkkaiseen työhön. Tällä 2000€/kk netolla on eleltävä.
N27
Kommentit (154)
Toisessa ketjussa kyseltiin, mistä säästämisen ja sijoittamisen trendi? No, tässä ketjussa niitä syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti jää eläneelle kun hän oli 50, nyt hän on 58, hän on ollut 8 vuotta eläkkeellä( Asiassa olen kotoisin). Hänen eläke raha on ennemmän kun hän oli töissä. Siellä eläke raha kasvaa joka vuonna. Entä Suomessa? Miten me pärjäämme 1000 euroa eläkkeellä? Mun palkka on aika matalaa ja teen osa-aikainen töitä, lsken joskus että jos käy töissä 70 vuotias asti ehkä saan vähän yli 1000 euroa palkka. Kerään rahaa ja jään eläkkeelle koska haluan.
Tein töitä kolme vuotta ja totesin sen ajanhukaksi. 4 vuotta nyt ollut toimeentulotuella ja kyllähän tämä pienempi paha on
Vierailija kirjoitti:
Huonosti. Vielä pitäisi 6v jaksaa.
Hyvin!
Enää 6v jäljellä.
Saa nyt nähdä. Työpaikat vähenevät koko ajan ja yli 50-vuotiaatkaan eivät meinaa nyt kelvata työnantajille, kun vaaditaan niin paljon koulutusta. Se mahdollisuus, että saisit tehdä töitä vanhaksi asti, olisi itse asiassa etuoikeus. Muuten olisit sossun tuilla jo suht nuorena. Ja mitä vähemmän porukkaa on työelämässä, sitä vähemmän veronmaksajia ja tuetkin pienenevät.
Aika harva meistä saa tehdä mummoksi asti töitä, valitettavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun saisinkin tuon 2000€ nettona, olisin todella tyytyväinen.
Vaihda työtä. Sitä paitsi 2000 nettoansiolla pitäisi pärjätä aika hyvin. Monilla on bruttona selvästi alle tuon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään työstäni kamalasti. Alakin on sellainen että usein porukka on vielä eläkeiän jälkeen töissä.
Vierailija kirjoitti:
On aivan hullua, että eläkeikää on nostettu vedoten eliniän pitenemiseen. Eihän se pidempi elinikä tarkoita pidempää tervettä aikaa, vaan porukalta menee terveys edelleen noin kuusikymppisenä. Kun samalla nykyinen työelämä edellyttää kovaa kuntoa ja valmiutta tehdä enemmänkin kuin se 8h, niin soppa on valmis. Käytännössä ihmiset tullaan joka tapauksessa pistämään kaikista tuottavista töistä pellolle jo 50-60-vuotiaina, ja sitten roikotetaan löysässä hirressä 20 vuotta.
Tämä, juuri noin.viimeiset parikymmentä vuotta sitten huonokuntoisena ja lopuksi palvelutalossa petipotilaana käänneltävänä pahimmassa tapauksessa vuosikausia.Ei se että elinikä nousee tarkoiteta sitä että ihmiset olisivat parempikuntoisina vanhuksina.No, toisaalta työnantajat joutuvat katselemaan huonokuntoista porukkaa viime työvuodet jatkossa ja enemmän sairaslomia.Mikäli työntekijöitä ei ole potkittu sitä ennen pois.Hirvittää kyllä ajatella auton ja rekan ratissa yli 65 v.vuotiaita työntekijöitä.
Ja ei ne työssä käyvät yli 65- vuotiaat kyllä jaksa auttaa lastenlasten hoidossa ja 90- vuotiaiden vanhusten hoidossa, kun kaikki voimat menee jo siihen että PITÄÄ KÄYDÄ TÖISSÄ, ettei kansantalous romahda.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun jää eläkkeelle on jo vanha, max 10 hyvää vuotta edessä, useimmilla ei niin paljoa. Mitä hyvä eläke lohduttaa kun menee hoitokodin maksuihin. Koko elämä kului töissä.
Tää.. ei elämästä oikeasti nauti kuin rikkaat. Muille se on pelkkää rämpimistä. Tekisi mieli luovuttaa.
Mä jouduin jäämään eläkkeelle masiksen/romahduksen takia kolmekymppisenä. Nyt oon ollut eläkkeellä toiset kolkyt vuotta. Eläkkeeni on ihan kohtuullinen, vaikka tietty työkykyisenä olisin tienannut tuplasti.
Mut menee tää näinkin. 😎😋
Olen tehnyt monenlaista, ja oikeastaan aika tyytyväinen olooni.
Uskomatonta valitusta ja ruikutusta! Tunnenpa itseni onnekkaaksi, kun vielä 63-vuotiaana tykkään työstäni. 2 vuoden kuluttua jään eläkkeelle. Valmistelen asioita sille mallille pikkuhiljaa.
Jos kolottaa tai on muuten jotain kremppaa, mikä haittaa työhyvinvointia, niin sitten hakeudutaan työterveyslääkärille ja hoidetaan asiat kuntoon.
Niin, ja olen eronnut, että mulla ei ole miestäkään enää riesana ja sotkemassa suunnitelmia.
Tsemppiä nyt naiset! Opiskelkaa vaikka se uusi ammatti, jokin sellainen, mikä oikeesti kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta valitusta ja ruikutusta! Tunnenpa itseni onnekkaaksi, kun vielä 63-vuotiaana tykkään työstäni. 2 vuoden kuluttua jään eläkkeelle. Valmistelen asioita sille mallille pikkuhiljaa.
Jos kolottaa tai on muuten jotain kremppaa, mikä haittaa työhyvinvointia, niin sitten hakeudutaan työterveyslääkärille ja hoidetaan asiat kuntoon.
Niin, ja olen eronnut, että mulla ei ole miestäkään enää riesana ja sotkemassa suunnitelmia.
Tsemppiä nyt naiset! Opiskelkaa vaikka se uusi ammatti, jokin sellainen, mikä oikeesti kiinnostaa.
Olet selkeästi niitä yksisilmäisiä, joiden mielestä mitään ongelmaa ei voi kellään oikeasti olla, "kun minullakin menee ihan hyvin".
Jo tuo, että mennään vaan työterveyteen ja hoidetaan asiat kuntoon. Hahaha. Mitäs kun ne asiat ei vaan tule kuntoon? Sekä fyysinen että psyykkinen työkyky on kiikunkaakun, mutta jaksaa pitää. Jaksaa jakssa, painaa painaa.
Viis-kuuskymppisen on ihan turha opiskellauutta ammattia työllistymismielessä. Jos joutoaikaa kovin paljon, esim. työttömänä tai sairaana, voi kyllä mielenvirkistykseksi opiskella vaikka koreaa. Tai merimiessolmuja.
Rattoisia aikoja kissan kanssa!
Sinun pitää keksiä jotain kivaa vapaapäiviin, josta saat voimaa jaksaa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos laskelmat menee nappiin niin 54 vuotiaana tämä jätkä lähtee eläkkeelle ja tekee töitä vain, jos siltä tuntuu.
Mua huvittaa, kun nykyään on menossa joku ihme buumi "naiset takas töihin vauvan syntymän jälkeen mahdollisimman äkkiä ja vauvat päikkyyn" - ettei vaan työelämässä tasa-arvo kärsi ja naisten eläke pienene ja blaa blaa....
Mulla ei tule ikinä olemaan mitään eläkettä! :D joten kyllä, olen hoitamassa lapsia kotona, lapset aloittaneet päiväkodin aikaisintaan 3-vuotiaana. Jonkunhan niitä veronmaksajia pitäis synnyttää, joten hyvällä omallatunnolla otan nyt niiiin pitkän breikin työelämästä kuin jaksan. Neljättä lasta odotan, ja nää raskaudet ja synnytykset on ollut niin helppoja, ja oma palautuminen nopeaa, että mikäs tässä jos vaikka pari lisää yritettäis saada :D
Ja kyllä, olen ihan akateemisesti koulutettu ja työtä tehnyt (myös opintojen ohella) 15-vuotiaasta saakka.
Pätkätöihin ja työelämän naurettaviin vaatimuksiin meni totaalisesti hermo. En ennen ekaa raskautta edes ollut mikään "kodinhengetär" saati lapsirakas, mutta voi jestas kuinka onnellinen olen tästä elämänmuutoksesta! Kyllä kannatti! :) näiden vuosien avulla uskon jaksavani, kun joku päivä palaan työelämään.
N35
Vierailija kirjoitti:
Mua huvittaa, kun nykyään on menossa joku ihme buumi "naiset takas töihin vauvan syntymän jälkeen mahdollisimman äkkiä ja vauvat päikkyyn" - ettei vaan työelämässä tasa-arvo kärsi ja naisten eläke pienene ja blaa blaa....
Mulla ei tule ikinä olemaan mitään eläkettä! :D joten kyllä, olen hoitamassa lapsia kotona, lapset aloittaneet päiväkodin aikaisintaan 3-vuotiaana. Jonkunhan niitä veronmaksajia pitäis synnyttää, joten hyvällä omallatunnolla otan nyt niiiin pitkän breikin työelämästä kuin jaksan. Neljättä lasta odotan, ja nää raskaudet ja synnytykset on ollut niin helppoja, ja oma palautuminen nopeaa, että mikäs tässä jos vaikka pari lisää yritettäis saada :D
Ja kyllä, olen ihan akateemisesti koulutettu ja työtä tehnyt (myös opintojen ohella) 15-vuotiaasta saakka.
Pätkätöihin ja työelämän naurettaviin vaatimuksiin meni totaalisesti hermo. En ennen ekaa raskautta edes ollut mikään "kodinhengetär" saati lapsirakas, mutta voi jestas kuinka onnellinen olen tästä elämänmuutoksesta! Kyllä kannatti! :) näiden vuosien avulla uskon jaksavani, kun joku päivä palaan työelämään.
N35
Kuin omasta kynästäni. Amen!
Sillä erotuksella, että sain vasta viime vuonna esikoiseni. Korona olisi muutenkin vienyt työpaikkani, määräaikaisuuttani EI olisi jatkettu, kiva kun ehdin jäädä äitiysomalle ennen sitä 😜
N32
Säästän jotta voin jäädä viiskymppisenä jo osa-aikaiseksi ja nauttia vapaa-ajasta enemmän. Suurin unelmani on osa-aikatyö, ei missään nimessä kokonaan töistä pois jättäytyminen
Sijoita esim. matalakuluisiin rahastoihin kuukausisopimuksella ja anna kasvaa korkoa parikymmentä vuotta. Jos ei aikaista eläkkeelle pääsyä niin ainakin auttaa rahallisesti niitä vuosia. Seuraa vaikka mimmit sijoittaa podcastia, siellä selitetään helppotajuisesti miten pääsee alkuun. Ei tarvii olla rikas tai nero aloittaakseen.
Hanki pari vuotta työkokemusta ja hakeudu parempipalkkaiseen paikkaan ja/tai toiseen työpaikkaan, ehkä maiseman vaihto auttaa uupumisen tunteeseen. Samalla kun hankit työkokemusta, verkostoidu ihmisten kanssa, joista voi olla apua seuraavan työpaikan saamiseksi.
Tee nykyisestä työstä itsellesi vähemmän kuormittavaa kaikin mahdollisin tavoin. Esim. ammattiliitoilta löytyy usein materiaaleja tähän.
- Fellow sister 27
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta valitusta ja ruikutusta! Tunnenpa itseni onnekkaaksi, kun vielä 63-vuotiaana tykkään työstäni. 2 vuoden kuluttua jään eläkkeelle. Valmistelen asioita sille mallille pikkuhiljaa.
Jos kolottaa tai on muuten jotain kremppaa, mikä haittaa työhyvinvointia, niin sitten hakeudutaan työterveyslääkärille ja hoidetaan asiat kuntoon.
Niin, ja olen eronnut, että mulla ei ole miestäkään enää riesana ja sotkemassa suunnitelmia.
Tsemppiä nyt naiset! Opiskelkaa vaikka se uusi ammatti, jokin sellainen, mikä oikeesti kiinnostaa.Olet selkeästi niitä yksisilmäisiä, joiden mielestä mitään ongelmaa ei voi kellään oikeasti olla, "kun minullakin menee ihan hyvin".
Jo tuo, että mennään vaan työterveyteen ja hoidetaan asiat kuntoon. Hahaha. Mitäs kun ne asiat ei vaan tule kuntoon? Sekä fyysinen että psyykkinen työkyky on kiikunkaakun, mutta jaksaa pitää. Jaksaa jakssa, painaa painaa.
Viis-kuuskymppisen on ihan turha opiskellauutta ammattia työllistymismielessä. Jos joutoaikaa kovin paljon, esim. työttömänä tai sairaana, voi kyllä mielenvirkistykseksi opiskella vaikka koreaa. Tai merimiessolmuja.
Rattoisia aikoja kissan kanssa!
Luuletko, etten ole tähän ikään mennessä nähnyt työelämän vaihteluja? Olen vaihtanut alaa 3 kertaa ja viimeksi viiskymppisenä. Sitten mies vammautui työkyvyttömyyseläkkeelle asti ja ero tuli väistämättä, 2 ala-ikäistä lasta. Oli pakko kasata uusi elämä ja yrittää pitää itsensä työkykyisenä. Että se siitä yksisilmäisyydestä.
Mutta ihan vinkiksi sullekin; positiivinen asenne kantaa paremmin kuin negatiivinen. Vaikka sitten päivä kerrallaan.
Kissoja mulla on kaksi.
Alue: Aihe vapaa
Tein töitä n 40 vuotta, tykkäsin. Nyt on aivan ihana viettää tätä ” lumihitale-elämää” . Saa olla ja mennä miten tahtoo, eikä ole ” pikkurahan puutetta”.