Miten te muut kestätte ajatusta, että pitäisi tehdä töitä lähes mummoksi/papaksi saakka?
Nyt vasta neljä vuotta työelämää takana ja alan olla ihan puhki ja vttuuntunut. Tätäkö tää elämä nyt on? Tätä samaa, tylsää puurtamista? Älykkyyteni ei riitä mihinkään kovapalkkaiseen työhön. Tällä 2000€/kk netolla on eleltävä.
N27
Kommentit (154)
Tykkään työstäni, joten ei mitään ongelmia työskennellä vielä vaikka mummona.
Olisin tehnyt pitempäänkin, mutta alalla on lähes pakko jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana.
Nyt sitten yritä keksiä ajankulua päiviini kaiken maailman vapaaehtoistöistä.
Kun jää eläkkeelle on jo vanha, max 10 hyvää vuotta edessä, useimmilla ei niin paljoa. Mitä hyvä eläke lohduttaa kun menee hoitokodin maksuihin. Koko elämä kului töissä.
Sinutkin korvataan lähitulevaisuudessa tekoälyllä. Olet turha!
Vierailija kirjoitti:
Tykkään työstäni, joten ei mitään ongelmia työskennellä vielä vaikka mummona.
Teet kuitenkin jotain todella tyhmää.
Huonosti. Vielä pitäisi 6v jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun jää eläkkeelle on jo vanha, max 10 hyvää vuotta edessä, useimmilla ei niin paljoa. Mitä hyvä eläke lohduttaa kun menee hoitokodin maksuihin. Koko elämä kului töissä.
Tää.. ei elämästä oikeasti nauti kuin rikkaat. Muille se on pelkkää rämpimistä. Tekisi mieli luovuttaa.
Tuolla palkalla voit aloittaa säästämisen, tavoitteena voida irrottautua työelämästä aikaisemmin.
Ei tarvii, jos kristityt luovuttas ja sallis eutanasian ja lopettasivat näkemyksiensä tunkemise muitte kurkusta alas. Pääsee sitä hengestää kyl ilmanki eutanasiaa. Ite en nää mitää syytä elää viiskymppiseks.
Pidän työstäni, joten ei suuresti huoleta. Ehkä uuden omaksuminen muuttuu myöhemmin hankalaksi, mutta ainakin vielä nautin suuresti.
En kestäkään. Eläkeikään ei olisi enää monta vuotta, mutta aion irtisanoutua. Mun aika kuluu oikein hyvin ilman töitäkin.
Kestäisin jos olisin työllistynyt fyysisisti kevyisiin asiantuntijatöihin joissa saa tehdä etätöitä ja palkka hyvä. Näissä nykyisissä pakko tehdä osa-aikaista että jaksaa.
Teen vain pätkätöitä ja lomailen välissä pitkiäkin aikoja. Omaisuutta ei ole eikä tule.
N29
Tykkään työstäni. Siksi jaksan. Haluan myös ansaita rahaa. Olen yh-äidin lapsi ja meillä ei hirveästi ollut rahaa, siksi osaan sitä arvostaa ja tiedän, että sen hankkiminen vaatii työtä. En tiedä onko edes joutilaisuus mukavaa.
Ansaitsin ensimmäisen palkkani 14-vuotiaana kesätöissä. Rahalla ostin vaatteita. Muistan sen hienon tunteen aina.
En kestä, enkä aio työskennellä noin kauan. Elän mieluummin köyhänä.
En aio tehdä töitä eläkeikään asti.
Mikään muu elämässä ei ole pakollista kuin kuoleminen. Sitä saa vapaasti tulkita kukin miten haluaa.
En aio hankkia lapsia. Ei sellaiseen edes ole varaa! Tai voimia.
Ikinä ei ole tarvinnut ajatella noin. Tiesin saavani miljoonaperinnön kauan ennen sitä. Ja sainkin.