Lue keskustelun säännöt.
"Kasi on hyvä numero", jankutetaan lapsen yläkoulussa ysillä
12.04.2021 |
Helsingissä. Onko opettajat tai rehtori lainkaan tutustuneet lukioiden pääsyrajoihin? Ärsyttää sikana, että suorastaan kannustetaan alisuorittamaan ja ohjataan jopa tahallaan väärin, ettei vaan saisi enempää.
Onkohan ohje annettu ylempää?
Kommentit (536)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajan tehtävä on opettaa, ei prepata jälkikasvuanne burn outin kaupalla teidän toivomaanne lukioon. Oma lapseni on ylitarkka ja hermostuu aivan kohtuuttomasti jos esim. yksittäinen sanakoe ei ole kymppi, kylläpä olisi kiva jos opettaja vielä päälle kiristäisi ruuvia!
Jos lapsi ei yritä, opettaja voi opettaa, mutta kyllä se elämään kasvattaminen on edelleen vanhempien vastuulla. Alisuorittajien vanhemmat siis kannustatte yrittämään siinä kuin me ylisuorittajien vanhemmat kannustetaan sietämään epäonnistumistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.
Sillä ei vain tee mitään Helsingissä.
Miten niin ei tee mitään? Varmaan kymmeniä lukioita mihin pääsee noin kasin keskiarvolla. Kyllähän niitä professoreita ja lääkäreitä tulee myös pienten kuntien lukioiden kasvateista, vaikka keskiarvoraja olisi joku 6,9. Ihme elitismiä AP:lla.
Luettelepa ne Helsingin _kymmenet_ HYVÄT lukiot joihin sillä pääsee.
Jos penska on oikeasti niin fiksu kuin äityli väittää, niin pärjää kyllä lukiossa kuin lukiossa.
Miksi penskan pitäisi pyrkiä "pärjäämään"? Miksei hän saa pyrkiä menestymään?
Helsingissä on lukuisia lukioita, joihin yksikään kunnon vanhempi ei lastaan halua.
Toivottavasti et näytä tuota asennettasi lapselle noin avoimesti. Ajattelutapasi on oikeasti todella ylimielinen ja vaikutat inhottavalta ihmiseltä. Voit ohjata lastasi oikeaan suuntaan, mutta lopulta hän päättää itse mitä elämältään haluaa. Älä riko lapsesi psyykettä.
Oharina psykologinen totuus: kaikkien psyyket eivät ole yhtä herkkiä ja psyyken herkkyyskin on pitkälti periytyvä ominaisuus. Jos vanhempia ei ole haitannut pyrkiä kasia parempaan numeroon, tuskin ne lapsetkaan siitä rikki menee.
Miksi se lapsi ei sitten pyri tuohon itse, ilman että opettaja pakottaa?
Ei kaikkien tartte Ressun lukioon mennä. Ei sillä lukiolla taida loppukädessä paljoa merkitystä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasin keskiarvolla kannattaa harkita amista, koska se on parempi reitti. Sieltä on helpompi saada hyviä numeroita ja todistuksella pääsee suoraan AMK:hon. Yliopistoon pitää hakea pääsykokeella.
Monelle 6-8 KA peruskoulun oppilaalle yliopisto on helppoa, yksinkertaisesti muut asiat kiinnostavat enemmän kuin Piispa Henrik, Lalli ja Ursus arctos peruskoulun aikana, kun taas kauppatiede voi olla se oma juttu jossa pärjätään erinomaisesti
Onnea vaan kauppatieteitäkään opiskelemaan kasin keskiarvolla. Kyllä sinnekin katsotaan viisi parasta ainetta, ja ellet ole kirjoittanut lyhyttä matikkaa ja suomea vieraana kielenä, siinä on monelle pojalle kova vaatimus. Oman abin kaveripiirissä on moni kikka käytetty, ja yksi aikoo nimenomaan päästä kauppatieteitä opiskelemaan noilla edellisillä keinoin.
No kyllähän puolet opiskelijoista valitaa kauppatieteisiinkin vielä valintakokeella joten jos ne lukuhalut syttyvät vasta lukion jälkeen niin ei se sulje kaikkea mahdollisuutta pois.
Suhde on nykyään 60/40 eikä tuokaan ole totta, koska 40 kokeella valitustakin kolmasosa otetaan kokeen ja todistuksen perusteella.
Halutuimmilla aloilla todistusvalinta on vielä suurempi, esim. lääketieteessä 93%
Lääketieteeseen 75 % todistusvalinnalla.
Maa- ja metsätieteellisessäkin todistuksella otetaan 84% opiskelijoista. Tuntuu aika paljolta.
En tiedä mistä noita numeroita olet löytänyt. Kyllä se menee aika lailla 50/50.
Ylen uutisissa oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä ei pääse kunnolliseen lukioon kasin tokarilla.
Vuosia on jo tultu Helsinkiin muualta opiskelemaan milloin mitäkin, joten eiköhän se ole vaihteeksi Helsinkiläisten vuoro matkata muualle opiskelemaan. - Vai sen perusteellako, missä nuori ja hänen huoltajansa sattuva asumaan opiskelupaikat pitäisi jakaa?
Mutta joo. Onhan se vähän tylsää, jos 15-16 kesäisen opintopolku e. pääsy kohtuullisen matkan päässä sijaitsevaan "riittävän mieluisaan" koulu ja opiskelupaikkaan käy hankalaksi jo välimatkan johdosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.
Sillä ei vain tee mitään Helsingissä.
Se ei silti tarkoita että 8 on huono numero. Nehän menee että 10=erinomainen 9=kiitettävä 8=hyvä 7=tyydyttävä 6=kohtalainen 5=välttävä 4=hylätty.
Tuollainen leimaa ne keskitason oppilaatkin huonoiksi. Ompa todella kannustavaa tosiaan 🙄 kai siellä Helsingissä on joitain lukiota joihin pääsee 8 keskiarvollakin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettajan tehtävä on opettaa, ei prepata jälkikasvuanne burn outin kaupalla teidän toivomaanne lukioon. Oma lapseni on ylitarkka ja hermostuu aivan kohtuuttomasti jos esim. yksittäinen sanakoe ei ole kymppi, kylläpä olisi kiva jos opettaja vielä päälle kiristäisi ruuvia!
Jos lapsi ei yritä, opettaja voi opettaa, mutta kyllä se elämään kasvattaminen on edelleen vanhempien vastuulla. Alisuorittajien vanhemmat siis kannustatte yrittämään siinä kuin me ylisuorittajien vanhemmat kannustetaan sietämään epäonnistumistakin.
Siinäpä mietit miten paljon olet itse saanut perfektionistia laiskottelemaan. Ihan yhtä hankalaa on saada mukavuudenhaluinen poika, jota kiinnostaa ihan muut asiat, pänttäämään vaikka ruotsin sanoja. Kuitenkin työelämässä se lunkimpi tapaus olisi todella tarpeellinen, kun taas perfektionistit saavat aikaan lähinnä ahdistushäiriöitä itselleen ja harmitusta työkavereilleen.
10 = erinomainen
9 = kiitettävä
8 = hyvä
7 = tyydyttävä
6 = kohtalainen
5 = välttävä
4 = hylätty
Mikä oli vaikea ymmärtää? Ihan virallinen nimitys, ja kyllä kasin keskiarvolla pääsee melkein mihin tahansa lukioon sisälle. Tuollainen "kasi ei riitä mihinkään" -nillitys vanhemman suusta ajaa lapsen burnoutin partaalle jo ennen kuin ehtii täysi-ikäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvät vanhemmat, ottakaapa huomioon, että lukioissa pääsykoerajat vaihtelevat. Tarkoittaa sitä, että nyt kaikki hikarit yrittävät niihin viiteen "parhaimpaan" kouluun, jolloin pääsyraja nousee entisestään. Kunnes on niin korkea, että se ei voi kuin laskea.
Siellä ne muutama koulu on aina kympin listalla, mutta kärki vaihtelee. Se koulu mihin nyt pääsee vähän alle ysin keskiarvolla, voi viiden vuoden päästä vaatia 9, 5 keskiarvon. Opiskelijat ovat vaihtuneet, mutta opettajat suurimmaksi osaksi ja opetuksen taso ovat samat.
Jos pääsee kouluun vain rimaa hipoen, voi olla tosi rankkaa opiskella, kun yhtäkkiä ihan hyvästä opiskelijasta onkin joutunut heikompien joukkoon. "Tavallisessa" lukiossa saa saman opetuksen ja sieltä myös voi kirjoittaa laudaturin paperit. Se on se yo-todistus, mikä oikeasti ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
10 = erinomainen
9 = kiitettävä
8 = hyvä
7 = tyydyttävä
6 = kohtalainen
5 = välttävä
4 = hylätty
Mikä oli vaikea ymmärtää? Ihan virallinen nimitys, ja kyllä kasin keskiarvolla pääsee melkein mihin tahansa lukioon sisälle. Tuollainen "kasi ei riitä mihinkään" -nillitys vanhemman suusta ajaa lapsen burnoutin partaalle jo ennen kuin ehtii täysi-ikäiseksi.
Helsingissä kasin keskiarvolla pääsee vain surkeisiin jatko-opiskelupaikkoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä logiikalla 8 ei ole hyvä numero?
Vierailija kirjoitti:
Hyvät vanhemmat, ottakaapa huomioon, että lukioissa pääsykoerajat vaihtelevat. Tarkoittaa sitä, että nyt kaikki hikarit yrittävät niihin viiteen "parhaimpaan" kouluun, jolloin pääsyraja nousee entisestään. Kunnes on niin korkea, että se ei voi kuin laskea.
Siellä ne muutama koulu on aina kympin listalla, mutta kärki vaihtelee. Se koulu mihin nyt pääsee vähän alle ysin keskiarvolla, voi viiden vuoden päästä vaatia 9, 5 keskiarvon. Opiskelijat ovat vaihtuneet, mutta opettajat suurimmaksi osaksi ja opetuksen taso ovat samat.
Jos pääsee kouluun vain rimaa hipoen, voi olla tosi rankkaa opiskella, kun yhtäkkiä ihan hyvästä opiskelijasta onkin joutunut heikompien joukkoon. "Tavallisessa" lukiossa saa saman opetuksen ja sieltä myös voi kirjoittaa laudaturin paperit. Se on se yo-todistus, mikä oikeasti ratkaisee.
Tänä vuonna ei vaihtele. Tänä vuonna hakijoita on ennätysmäärä koska ikäluokka on suuri ja koska oppivelvollisuusuudistus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvät vanhemmat, ottakaapa huomioon, että lukioissa pääsykoerajat vaihtelevat. Tarkoittaa sitä, että nyt kaikki hikarit yrittävät niihin viiteen "parhaimpaan" kouluun, jolloin pääsyraja nousee entisestään. Kunnes on niin korkea, että se ei voi kuin laskea.
Siellä ne muutama koulu on aina kympin listalla, mutta kärki vaihtelee. Se koulu mihin nyt pääsee vähän alle ysin keskiarvolla, voi viiden vuoden päästä vaatia 9, 5 keskiarvon. Opiskelijat ovat vaihtuneet, mutta opettajat suurimmaksi osaksi ja opetuksen taso ovat samat.
Jos pääsee kouluun vain rimaa hipoen, voi olla tosi rankkaa opiskella, kun yhtäkkiä ihan hyvästä opiskelijasta onkin joutunut heikompien joukkoon. "Tavallisessa" lukiossa saa saman opetuksen ja sieltä myös voi kirjoittaa laudaturin paperit. Se on se yo-todistus, mikä oikeasti ratkaisee.
Kyse on Helsingistä. Täällä ei ole keskitason tavallisia lukioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät vanhemmat, ottakaapa huomioon, että lukioissa pääsykoerajat vaihtelevat. Tarkoittaa sitä, että nyt kaikki hikarit yrittävät niihin viiteen "parhaimpaan" kouluun, jolloin pääsyraja nousee entisestään. Kunnes on niin korkea, että se ei voi kuin laskea.
Siellä ne muutama koulu on aina kympin listalla, mutta kärki vaihtelee. Se koulu mihin nyt pääsee vähän alle ysin keskiarvolla, voi viiden vuoden päästä vaatia 9, 5 keskiarvon. Opiskelijat ovat vaihtuneet, mutta opettajat suurimmaksi osaksi ja opetuksen taso ovat samat.
Jos pääsee kouluun vain rimaa hipoen, voi olla tosi rankkaa opiskella, kun yhtäkkiä ihan hyvästä opiskelijasta onkin joutunut heikompien joukkoon. "Tavallisessa" lukiossa saa saman opetuksen ja sieltä myös voi kirjoittaa laudaturin paperit. Se on se yo-todistus, mikä oikeasti ratkaisee.
Tänä vuonna ei vaihtele. Tänä vuonna hakijoita on ennätysmäärä koska ikäluokka on suuri ja koska oppivelvollisuusuudistus.
Tätäkään ei ollut ysiluokkalaisille koulussa kukaan selittänyt! Saatiin kotona nähdä vaivaa perustellessa laiskalle ysiluokkalaiselle, että se 8,5 ka saattaa oikeasti olla niin matala, ettei sillä pääse edes Hervannan lukioon. Nyt kun lähikunnista tuleville opiskelijoille korvataan matkat, voi keskustalukioihin tulla huomattavasti enemmän ja parempia hakijoita, joten jos viime vuonna vaikkapa Relluun on päässyt ysin todistuksella, tänä vuonna saattaa ka-raja ollakin jo 9,5.
Kasi on ihan hyvä numero silloin, jos lapsella on oppimisvaikeuksia tai vanhemmat eivät ole akateemisia ihmisiä, jotka asettavat tavoiteeksi yliopisto-opinnot. Itse näemme, että meidän lasten on hyvä tähdätä yliopistoon, joten meillä hyviä numeroita ovat 9-10. Kasi on jo huono, mutta niitäkin tulee kokeista silloin tällöin harvakseltaan (peruskoulu on pitkä matka, eikä ihminen aina pysty onnistumaan :)).
Mutta jos tavoitteena ei ole yliopisto, niin varmasti kasillakin pärjää elämässä ihan kivasti.
Vierailija kirjoitti:
Kasin keskiarvolla kannattaa harkita amista, koska se on parempi reitti. Sieltä on helpompi saada hyviä numeroita ja todistuksella pääsee suoraan AMK:hon. Yliopistoon pitää hakea pääsykokeella.
Hain AMKhon vuosia sitten ja oli pääsykoe. Vajaa viidesosa valittiin.
VT kirjoitti:
Kasi on ihan hyvä numero silloin, jos lapsella on oppimisvaikeuksia tai vanhemmat eivät ole akateemisia ihmisiä, jotka asettavat tavoiteeksi yliopisto-opinnot. Itse näemme, että meidän lasten on hyvä tähdätä yliopistoon, joten meillä hyviä numeroita ovat 9-10. Kasi on jo huono, mutta niitäkin tulee kokeista silloin tällöin harvakseltaan (peruskoulu on pitkä matka, eikä ihminen aina pysty onnistumaan :)).
Mutta jos tavoitteena ei ole yliopisto, niin varmasti kasillakin pärjää elämässä ihan kivasti.
Yliopistoista valmistuu jatkuvasti ihmisiä, joilla on ollut peruskoulu kasin keskiarvolla. Toisekseen itse näen, että lapsi elää itseään eikä vanhempiaan varten. Molemmat vanhemmat on akateemisia meilläkin, mutta lapsi voi halutessaan ryhtyä vaikka leipuriksi.
Helsingin kaupunki on päästänyt koulun vinoutumaan täysin. Täällä on nyt yläkouluja, joihin kukaan ei halua ja lukioita, joihin joudutaan.
Kun itse olin teini, oli itsestäänselvää, että lähimmässä koulussa oli hyvä opetus ja että lähimpään lukioon pääsi.
Tilanne on karannut nyt 2000-luvulla täysin. Oma esikoiseni aloitti koulun 2009 ja silloin esim. Ksykin lukion keskiarvoraja oli vähän päälle 8.
Eiköhän kaikista lukioista saa ne opiskelutaidot ja tiedot, joita jatko-opinnoissa tarvitaan. Ei lukio-opiskelu ole sitä kuuluisaa rakettitiedettä. Eikä pääsykokeissa katsota, mistä lukiosta tulee.