Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
"Kasi on hyvä numero", jankutetaan lapsen yläkoulussa ysillä
12.04.2021 |
Helsingissä. Onko opettajat tai rehtori lainkaan tutustuneet lukioiden pääsyrajoihin? Ärsyttää sikana, että suorastaan kannustetaan alisuorittamaan ja ohjataan jopa tahallaan väärin, ettei vaan saisi enempää.
Onkohan ohje annettu ylempää?
Kommentit (536)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasin keskiarvolla kannattaa harkita amista, koska se on parempi reitti. Sieltä on helpompi saada hyviä numeroita ja todistuksella pääsee suoraan AMK:hon. Yliopistoon pitää hakea pääsykokeella.
Monelle 6-8 KA peruskoulun oppilaalle yliopisto on helppoa, yksinkertaisesti muut asiat kiinnostavat enemmän kuin Piispa Henrik, Lalli ja Ursus arctos peruskoulun aikana, kun taas kauppatiede voi olla se oma juttu jossa pärjätään erinomaisesti
Onnea vaan kauppatieteitäkään opiskelemaan kasin keskiarvolla. Kyllä sinnekin katsotaan viisi parasta ainetta, ja ellet ole kirjoittanut lyhyttä matikkaa ja suomea vieraana kielenä, siinä on monelle pojalle kova vaatimus. Oman abin kaveripiirissä on moni kikka käytetty, ja yksi aikoo nimenomaan päästä kauppatieteitä opiskelemaan noilla edellisillä keinoin.
No kyllähän puolet opiskelijoista valitaa kauppatieteisiinkin vielä valintakokeella joten jos ne lukuhalut syttyvät vasta lukion jälkeen niin ei se sulje kaikkea mahdollisuutta pois.
Suhde on nykyään 60/40 eikä tuokaan ole totta, koska 40 kokeella valitustakin kolmasosa otetaan kokeen ja todistuksen perusteella.
Halutuimmilla aloilla todistusvalinta on vielä suurempi, esim. lääketieteessä 93%
Lääketieteeseen 75 % todistusvalinnalla.
Maa- ja metsätieteellisessäkin todistuksella otetaan 84% opiskelijoista. Tuntuu aika paljolta.
En tiedä mistä noita numeroita olet löytänyt. Kyllä se menee aika lailla 50/50.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olispa noin. Meillä opettajat paukuttaa, että kasi tai ysi ei riitä. Täytyy kurottaa ylemmäs, pakko saavuttaa.
Itse taas olen tyytyväinen, että lapsi saa noinkin hyviä arvosanoja.
Helsinki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasin keskiarvolla kannattaa harkita amista, koska se on parempi reitti. Sieltä on helpompi saada hyviä numeroita ja todistuksella pääsee suoraan AMK:hon. Yliopistoon pitää hakea pääsykokeella.
Monelle 6-8 KA peruskoulun oppilaalle yliopisto on helppoa, yksinkertaisesti muut asiat kiinnostavat enemmän kuin Piispa Henrik, Lalli ja Ursus arctos peruskoulun aikana, kun taas kauppatiede voi olla se oma juttu jossa pärjätään erinomaisesti
Onnea vaan kauppatieteitäkään opiskelemaan kasin keskiarvolla. Kyllä sinnekin katsotaan viisi parasta ainetta, ja ellet ole kirjoittanut lyhyttä matikkaa ja suomea vieraana kielenä, siinä on monelle pojalle kova vaatimus. Oman abin kaveripiirissä on moni kikka käytetty, ja yksi aikoo nimenomaan päästä kauppatieteitä opiskelemaan noilla edellisillä keinoin.
Ei korkeakouluihin millään keskiarvolla valita vaan ylioppilaskirjoitusten tuloksille.
Oman abini lukion kurssien keskiarvo vähän päälle kasin mutta kirjoituksista tulee näillä näkymin ainakin neljä laudaturia ja loput eximiaa.
Lukiossa numeroarvosanaa 8 vastaa magna. Ja epäilen melko vahvasti, että neljä ällää kirjoittaneen abisi peruskoulutodistuksen keskiarvo oli 8. Vaikka av-palstalta varmasti löytyy tällainen tapaus.
No ei ollut peruskoulun keskiarvo 8 mutta lukion oli. Eikä korkeakouluun haeta peruskoulun numeroilla.
Jos tsekkaat tämän keskustelun aiheen, niin huomaat, että tässä keskustellaan peruskoulun numeroarvostelusta. On tainnut sinun abisi periä lukemisen ymmärtämislahjat siltä toiselta vanhemmalta.
Kyllä. Todellakin keskusteltiin peruskoulun numeroista mutta sinä hyppäsit siitä jollain kummallisella logiikalla suoraan kauppatieteiden opiskelijavalintaan. Näillä ei juuri ole tekemistä toistensa kanssa. Kauppatieteissä vaikuttaa ylioppilaskirjoitusten arvosanat tai pääsykokeessa menestyminen.
Minä en ottanut kauppatieteitä puheeksi, eikä lukion kasi ole sama kuin peruskoulun kasi. Tämäkin asia olisi hyvä peruskoululaisille selvittää, etteivät kuvittele saavansa peruskoulun kasia vastaavalla panostuksella siinä kunnan huonoimmasta lukiostakin kaseja.
Juuri näin. Peruskuolun numerot voivat oppilaasta riippuen heitellä hyvinkin paljon suuntaan tai toiseen kun mennään lukioon. Osa on saanut peruskoulussa hyviä numeroita lukematta paljoakaan ja jos he eivät opi lukiossa tekemään töitä, numerot laskevat taatusti. Sitten taas joku kasin oppilas tajuaakin heti lukion alussa että nyt pitää tehdä töitä ja saakin sitten hyviä numeroita. On aika turha tuijottaa liikaa peruskoulun numeroita.
Meillä molemmat lapset pääsivät peruskoulusta reilusti yli ysin keskiarvolla mutta toinen kirjoitti lukiosta lähinnä laudatureita ja toinen meni tasolla B:stä M:ään.
Oletko ihan varma että se on alisuorittamista, vai onko sinulla vaan epärealistiset kuvitelmat lapsesi taidoista? Joillekin lapsille kasi on hyvä numero, toisille ysi on huono. Yleensä opettaja erottaa nämä oppilaat toisistaan.
Täällä yksi yläkoulun ”alisuorittanut”, jonka peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli vain 8,4. Lukiossa aloin oikeasti opiskelemaan ja paljon vaikutti omaan opiskeluun sekin että kanssaopiskelijatkin halusivat jo keskittyä oppimiseen. Yläasteen luokaltani ei kovin moni lukioon päätynyt eikä varmaan edes halunnut päätyä. Lukion päättötodistuksen keskiarvo olikin sitten jo 9,3 ja kirjoitin myös yo-kirjoituksissa muutaman laudaturin.
Yliopistoon pääsin toisella hakukierroksella ja sieltä valmistuin myös hyvin arvosanoin. Koulusta vastaavaan työhön pääsin heti valmistuttuani. Tosin kävin aikoinaan vaan ihan pikkukaupungin lukion, en mitään eliittilukiota. Ei ole vaatimattomat arvosanat yläkouluvaiheessa haitanneet menestystä elämässä. Vakivirka, lapset ja omistusasunto on saavutettu jo ennen kuin täytin 30 vuotta. Tietysti ajat ovat muuttuneet. Kirjoitin ylioppilaaksi 2000-luvun alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kannata enää pyrkiä kympin oppilaaksi. Nykypäivän työelämässä pärjää parhaiten, kun tekee kasin arvoisesti ja on tällaiseen tekemiseen itse tyytyväinen. Terv. Perfektionisti
Kasi on hyvä numero. - se on minusta niin hyvä numero, että lukuaineiden ollessa keskiarvoltaan kahdeksan, niin nuoren tulisi olla mahdollisuus päästä jatkamaan opintojaan lukiossa, joka sijaitsee kohuullisen matkan päässä lapsuuden kodista.
Tietysti olisi kiva, jos nuori voi vaihtoehtoisesti edetä itselleen mieluisaan ammatikoulupaikkaankin. Mutta painotan nyt lukion merkitystä siksi, että se antaa vielä hetken miettimisaikaa, mitä haluaisi myöhemmin tehdä.
Toki fiksuimmat ovat lukion alkaessa jo ainakin hieman jyvällä "omasta -alastaab" tai "omistta aloistaan", joka taas on hyvä, koska tällöin voi (yrittää) valita "omia alaa" parhaiten palvelevia aineyhdistelmiä jo heti lukion alusta alkaen. - Jos haluaa vaikka lääkikseen ja keksii tämän vaihtoehdon vasta lukion puolenvälin jälkeen niin oki silloinkin voi päästä lääkikseen mutta vaatii "aika paljon" kirimistä.
Tiedän toki, että ammattikoulupohjaltakin voi ponnistaa ja päästä 99% (äkkiseltään ei tule mieleen poikkeusta) suomalaiseen tiedekuntaan yliopistolla tai ammattikorkeakouluun jatkamaan opintoja mutta opiskeluvalinnat vain on tehy niin, että tällä hetkellä parhaiten menestyy pääsääntöisesti he, jotka ovat kirjoittaneet vähintään erinomaiset arvosanat ylppäreissä.
Joka taas suosii paitsi varhaiskypsiä nuoria, jotka tieävät jo varhain mikä on heidän oma juttunsa (ja joiden vanhemmilta löyyy mahd. resursseja ukea tätä . Samalla halutaan myös ummistaa silmät siltä tosialta, että lukiot eivät ole keskenään samalla tavoin resursoituja ja anna samanlaisia eväitä.
Toki mistä hyvänsä Suomen lukiosta voi kirjoittaa kaikista oppiaineista laudatur - rivin mutta toiset lukioista antavat vain tähän paremmat eväät kuin toiset.
Merkittävämpää kuin se, mistä lukiosta kirjoitetaan laudaureita eniten on kuitenkin se mikä lukio onnistuu kannustamaan ja tsemppaamaan nuoria eteenpäin kohti unelmiaan ja haaveitaan.
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itseänihän kiusattiin koulussa ja keskiarvo taisi olla suurin piirtein 8. Tuohonkin kasin arvosanaan ylsin vain siten, että sain pari kaveria mitkä lievensivät minun ahdistustani koulussa. Huomasin heti heidän positiivisen vaikutuksen minun arvosanoihini. Loppujen lopuksi se peruskoulun todistus ei merkkaa juurikaan mitään, ammattikoulustakin voi päästä yliopistoon jne. Niihin numeroihin vaikuttavat muutkin asiat, kuin se oppilaan oma panostus.
Ei se koulutus tee ihmisestä älykästä, vaikka tällä hokemalla yritetäänkin nostaa omaa egoa. Tällainen ajattelutapa on todella rajoittunutta ja ahdasmielistä (Numerot =/= älykkyys). Jos on syntynyt älykkääksi, niin menestyy kyllä elämässä, vaikkei mitään eliittikoulua olisi käynytkään.
Antakaa jumalauta lasten suorittaa koulu rauhassa, elämä tuo tarpeeksi paineita itsessään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan varma että se on alisuorittamista, vai onko sinulla vaan epärealistiset kuvitelmat lapsesi taidoista? Joillekin lapsille kasi on hyvä numero, toisille ysi on huono. Yleensä opettaja erottaa nämä oppilaat toisistaan.
Jos muuten saa kymppejä ja sitten kasin (ei ole saanut) niin miten on epärealistiset? Eihän tässä siitä ole kyse että numerot on väärin perustein annettu, vaan siitä että hymistellään että kasi on hyvä ettei kellekään tule paha mieli. Kyllä hyviä oppilaita voisi opettajakin kannustaa menestymään eikä yrittää tasapäistää kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajana voin sanoa, että kasi on hyvä numero. Jos oppilas saa kaseja, se kertoo siitä, että on kykyä oppia ja soveltaa asioita. Kertoo myös siitä, että voi parantaa saadakseen vielä paremman arvosanan. Kasin oppilaat ovat tasaisen varmoja ja pärjäävät lukiossa ihan riittävän hyvin. Yliopistoonkin pääsee pääsykokeella. Itse arvostan enemmän ahkerasti ja sinnikkäästi pääsykokeisiin lukeneita, jotka ovat saaneet hyvät pisteet pääsykokeessa, kuin 7 L:n ylioppilaita, jotka tietävät pääsevänsä minne vain. Yliopisto on työntekoa ja jos näkee sen vaivan, että lukee 6kk hikihatussa pääsykokeeseen niin tulee pärjäämään yliopistossa riittävän hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kasi on hyvä numero. - se on minusta niin hyvä numero, että lukuaineiden ollessa keskiarvoltaan kahdeksan, niin nuoren tulisi olla mahdollisuus päästä jatkamaan opintojaan lukiossa, joka sijaitsee kohuullisen matkan päässä lapsuuden kodista.
Tietysti olisi kiva, jos nuori voi vaihtoehtoisesti edetä itselleen mieluisaan ammatikoulupaikkaankin. Mutta painotan nyt lukion merkitystä siksi, että se antaa vielä hetken miettimisaikaa, mitä haluaisi myöhemmin tehdä.
Toki fiksuimmat ovat lukion alkaessa jo ainakin hieman jyvällä "omasta -alastaab" tai "omistta aloistaan", joka taas on hyvä, koska tällöin voi (yrittää) valita "omia alaa" parhaiten palvelevia aineyhdistelmiä jo heti lukion alusta alkaen. - Jos haluaa vaikka lääkikseen ja keksii tämän vaihtoehdon vasta lukion puolenvälin jälkeen niin oki silloinkin voi päästä lääkikseen mutta vaatii "aika paljon" kirimistä.
Tiedän toki, että ammattikoulupohjaltakin voi ponnistaa ja päästä 99% (äkkiseltään ei tule mieleen poikkeusta) suomalaiseen tiedekuntaan yliopistolla tai ammattikorkeakouluun jatkamaan opintoja mutta opiskeluvalinnat vain on tehy niin, että tällä hetkellä parhaiten menestyy pääsääntöisesti he, jotka ovat kirjoittaneet vähintään erinomaiset arvosanat ylppäreissä.
Joka taas suosii paitsi varhaiskypsiä nuoria, jotka tieävät jo varhain mikä on heidän oma juttunsa (ja joiden vanhemmilta löyyy mahd. resursseja ukea tätä . Samalla halutaan myös ummistaa silmät siltä tosialta, että lukiot eivät ole keskenään samalla tavoin resursoituja ja anna samanlaisia eväitä.
Toki mistä hyvänsä Suomen lukiosta voi kirjoittaa kaikista oppiaineista laudatur - rivin mutta toiset lukioista antavat vain tähän paremmat eväät kuin toiset.
Merkittävämpää kuin se, mistä lukiosta kirjoitetaan laudaureita eniten on kuitenkin se mikä lukio onnistuu kannustamaan ja tsemppaamaan nuoria eteenpäin kohti unelmiaan ja haaveitaan.
Sinkkumies
Kyllä. Ja aina pitää muistaa että edes huippulukioista ei valmistu pelkkiä viiden tai kuuden ällän ylioppilaita vaan kyllä niissäkin ne laudaturit ovat erittäin hyviä suorituksia joita ei ihan kaikille tule. Monille kyllä mutta ei kaikille.
Esim. oma lapseni opiskelee yhdessä Suomen tunnetuimmista huippulukioista johon tarvittiin 9.5 keskiarvo ja yhden reaaliaineen opettaja hehkutti kaikkein aikojen tulosta kun 40% kirjoitti L:n siinä aineessa sinä vuonna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysi puool on sellanen että vähä pitää hifistellllä vielä mutta 8 ssa on jo selkeitä virrheitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa no mä sanoin ton kyllä ihan ääneen jo seiskaluokan vanhempainvartissa kun opettaja sanoin noin. Sillä ei tosiaan pääse lukioon Espoossa. Ja sen mukaan meillä on eletty, poika haluaa lukioon ja se tarkoittaa, että nyt ysillä joka kokeesta on tultava vähintään se ysi, ja tunneilla osallistutaan opetukseen. Onneksi on luokalla, jossa muut ovat samalla fiilksellä iikenteessä, niin ei ole mitään lällättelyä hikariudesta kuulunut...
Älä viitsi valehdella. Espoossa on useita lukioita joihin pääsee oikein hyvin kasin keskiarvolla. Ei kasilla tietysti pääse mihin lukioon vain tai siihen itselle lähimpään mutta kyllä sillä lukioon pääsee.
Joo, sori tasan 8 ka:lla pääsee: Kauklahden (EYL) lukioon, joka on väistössä keskellä teollisuusaluetta Kilossa, Leppävaaran lukioon, joka on väistössä keskellä teollisuusaluetta Karapellossa Ja Viheriin (se taitaa viellä olla omissa tiloissaan): Asutaan ihan Länsi-Espoossa, jossa edes alle 45min julkisilla kestävät koulumatkat on kouluihin, joiden alin sisäänpääsy ka oli viime keväänä 8,67 (kun lapsi ei ole käynyt steinerkoulua eikä ole äidinkieleltään ruotsinkielinen). Mutta välitodistus nyt oli 9,2 eli toivoa on, että johonkin noista suht lähellä olevista pääsee.
Pääseehän sillä Espoonlahteen tai Kaitaaseen. Kevyesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan varma että se on alisuorittamista, vai onko sinulla vaan epärealistiset kuvitelmat lapsesi taidoista? Joillekin lapsille kasi on hyvä numero, toisille ysi on huono. Yleensä opettaja erottaa nämä oppilaat toisistaan.
Jos muuten saa kymppejä ja sitten kasin (ei ole saanut) niin miten on epärealistiset? Eihän tässä siitä ole kyse että numerot on väärin perustein annettu, vaan siitä että hymistellään että kasi on hyvä ettei kellekään tule paha mieli. Kyllä hyviä oppilaita voisi opettajakin kannustaa menestymään eikä yrittää tasapäistää kaikkea.
EN ymmärrä miten ei kannustaisi opiskelemaan jos kasi on jo ihan hyvä numero? Moni haluaa erinomaisen, ei vain hyvän.
Vierailija kirjoitti:
Ysi puool on sellanen että vähä pitää hifistellllä vielä mutta 8 ssa on jo selkeitä virrheitä.
Yleeensäkkin mikä koko homman idea on on se että opppii perustelemaan väitteensä. Eli tekee ratkaisuja jotka pohjautuuu järjen käyttöön, havaintoihin, oivalluksiiin ja käsityksiin. Mitä korkeammalle gaussin käyrä nouseee nin sen marginaaalisempaa touu silloin on.
Vierailija kirjoitti:
Opettajana voin sanoa, että kasi on hyvä numero. Jos oppilas saa kaseja, se kertoo siitä, että on kykyä oppia ja soveltaa asioita. Kertoo myös siitä, että voi parantaa saadakseen vielä paremman arvosanan. Kasin oppilaat ovat tasaisen varmoja ja pärjäävät lukiossa ihan riittävän hyvin. Yliopistoonkin pääsee pääsykokeella. Itse arvostan enemmän ahkerasti ja sinnikkäästi pääsykokeisiin lukeneita, jotka ovat saaneet hyvät pisteet pääsykokeessa, kuin 7 L:n ylioppilaita, jotka tietävät pääsevänsä minne vain. Yliopisto on työntekoa ja jos näkee sen vaivan, että lukee 6kk hikihatussa pääsykokeeseen niin tulee pärjäämään yliopistossa riittävän hyvin.
Kiitos opettajalle kannustuksesta. - Itse ponnistin nippanappa seiskan keskiarvolla ja ylioppilaskirjoitusteni arosanojen ollessa tötteröö (A,A.A.A ja B) yliopistoon muutamaa vuotta myöhemmin. Se että pääsin ja vuosia myöhemmin myös valmistuin auttoi ja tuki paitsi se, että tein lujasti töitä unelmieni eteen mutta sekin oli helpompaa kun mielessäni pari opettajaa, jotka joskus olivat sanoneet jotain sellaisa kuin, että et sinä tyhmä ole ja kannustivat eteenpäin eivätkä koskaan tuominneet tai halveksineet kenenkään haaveita ja unelmia,. - Niitäkin opettajia oli kyllä ihan tarpeeksi, jotka kasoivat nenänvarta pitkin ja epäuorasti halveksivat (, silä se ainakin tuntui) meitä, jotka emme mm lukihäiriöstä ja kuulovammasta johtuen aina pärjänneet edes hyvin saati kiitettävästi.
Suomessa on jopa sellaisia lukioita, joihin ei ole keskiarvorajaa lainkaan! On myös lukioita esim. kuutosen tai seiskan keskiarvorajoilla. Joten pääseehän kasin arvosanoilla silloin heittämällä sellaisiin lukioihin!
Eikä aina ole pakko pyrkiä vain niihin eliittilukioihin! Suomessa on hyvää lukio-opetusta kaikissa lukioissa ja joskus lukiovertailussa on korkealla jopa niitä matalan keskiarvorajan lukioita. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että lukio on yleensä vain välivaihe ennen seuraavia opintoja. Eli sitten yliopisto-opinnoissa tai korkeakouluopinnoissa kukaan ei enää kysele, että mistä lukiosta valmistui!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysi puool on sellanen että vähä pitää hifistellllä vielä mutta 8 ssa on jo selkeitä virrheitä.
Yleeensäkkin mikä koko homman idea on on se että opppii perustelemaan väitteensä. Eli tekee ratkaisuja jotka pohjautuuu järjen käyttöön, havaintoihin, oivalluksiiin ja käsityksiin. Mitä korkeammalle gaussin käyrä nouseee nin sen marginaaalisempaa touu silloin on.
Ja myyös tietysti se että oppii tekemään vaikka miellekarttoja siiitä että kuinka monta eri puolta asioilla on olemassa eikä katso asioiita liian mustavalkoisesti. Opppii puntaroimaan ja analysoimaan. Oppii käytttämään tilannetajua.
Helsingissä ei pääse kunnolliseen lukioon kasin tokarilla.
Alue: Aihe vapaa
Oharina psykologinen totuus: kaikkien psyyket eivät ole yhtä herkkiä ja psyyken herkkyyskin on pitkälti periytyvä ominaisuus. Jos vanhempia ei ole haitannut pyrkiä kasia parempaan numeroon, tuskin ne lapsetkaan siitä rikki menee.