"Kasi on hyvä numero", jankutetaan lapsen yläkoulussa ysillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avasin tämän keskustelun kuvitellen, että suurin osa on sanonut AP:lle kasin yksinkertaisesti olevan hyvä numero. That's it ja keskustelu hiipuu. Mutta ei, täällä jauhetaan siitä, miten kasin oppilaat ovat työttömiä ja syrjäytyneitä aikuisina, laiskoja alisuorittajia ja mitä vielä. Ei olisi pitänyt yllättyä, sillä oma äitini oli samanlainen, ja suurimmaksi osaksi kiitettäviä numeroita onnekseni sainkin yläasteella. Jos en joskus saanut, äiti hermostui ja syytteli.

Lukiossa sitten masennuin vakavasti, osittain äidin luomien paineiden takia, mutta masennukseen oli muitakin syitä. Silloin numerotkin tippuivat kasiin ja jopa seiskaan, lintsasin koulusta, en saanut nukuttua jne. Enpä silti päätynyt syrjäytyneeksi luuseriksi. Parin vuoden hoidon ja elpymisen se vaati, mutta masennuksesta rimpuilin eroon. Hain ja pääsin yliopistoon, valmistuin sieltä hyvin arvosanoin ja sain koulutustani vastaavan työpaikan. 

Sääliksi käy jokaista teiniä, joka joutuu kuuntelemaan samaa äidin painostusta kuin minä aikoinani jouduin. Tuollainen äärimmäiseen suorituskeskeisyyteen painostaminen ei tee hyvää lapsen mielelle.

Ei äidit tätä tilannetta ole luoneet, vaan poliitikot ja viranomaiset.

Kyllä ne nimenomaan on hullut vanhemmat jotka painostaa ja panikoituu ja raivoaa sitten opettajille.

Tilanne ei ole äitien syytä. Kyllä tää on ihan poliittisesti ja virkamiestasolla luotu paska.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä pikkukaupungissa opo yritti väkisin puhua lastani ympäri, että hakee oman kaupungin lukioon, jonne vaaditaan alle 8 keskiarvo.lapseni ei kääntänyt päätään(vanhempien tukemana) vaan haki isomman kaupungin parhaaseen lukioon keskiarvolla.Oli ehdottoman tyytyväinen ratkaisuun, sillä paremmat kurssit siellä ja erinomaiset opettajat.Lapsen kaverin pään opo sai käännettyä ja hän harmitteli sitä jälkikäteen, oli hyvä koulumenestys hänellä.

Hyvästä lukiosta sai hyvät opit ja nyt lääkäri.

Mitä kaameita pikkuporvareita jotkut nuoret onkaan! Me ryypättiin ja rällättiin lukioaika, ja silti meistä tuli lääkäreitä ja juristeja. Ja väitän, että maailmankatsomus on hieman avarampi kuin näillä tosikoilla nykynuorilla, joilla on vain menestyminen ja kilpailu mielessä.

No ei se sinunkaan maailmankatsomuksesi kovin avara ole, jos on ryyppäämällä hankittu. Todella monet nuoret ovat taitavia, fiksuja, nähneet paljon maailmaa, paljon enemmän kuin vanhempansa. Koulumenestys ei sulje pois sitä, että näkisi ja kokisi monenlaista. Ja jos jotain tahtoo, on sen eteen tehtävä töitä. Kun opiskelupaikoista on kova kilpailu, se ajaa suorittamaan. Ei se ole nuorten vika, siis suorittaminen ja kilpailu. Jos näistä halutaan eroon, on muutettava systeemiä.

No se juuri oli edellisen pointti että lapset "ajetaan suorittamaan". Tämä kehityssuunta on idioottia. Ja "ryyppäämisellä" uskoisin että edellinen tarkoitti kavereiden kanssa hengailua eikä mitään alkoholisoitumista. Ihminen tarvitsee tietyn määrän päämäärätöntä vellomista, mutta se alkaa olla tuomittavaa nykyään. Näköjään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä pikkukaupungissa opo yritti väkisin puhua lastani ympäri, että hakee oman kaupungin lukioon, jonne vaaditaan alle 8 keskiarvo.lapseni ei kääntänyt päätään(vanhempien tukemana) vaan haki isomman kaupungin parhaaseen lukioon keskiarvolla.Oli ehdottoman tyytyväinen ratkaisuun, sillä paremmat kurssit siellä ja erinomaiset opettajat.Lapsen kaverin pään opo sai käännettyä ja hän harmitteli sitä jälkikäteen, oli hyvä koulumenestys hänellä.

Hyvästä lukiosta sai hyvät opit ja nyt lääkäri.

Mitä kaameita pikkuporvareita jotkut nuoret onkaan! Me ryypättiin ja rällättiin lukioaika, ja silti meistä tuli lääkäreitä ja juristeja. Ja väitän, että maailmankatsomus on hieman avarampi kuin näillä tosikoilla nykynuorilla, joilla on vain menestyminen ja kilpailu mielessä.

No ei se sinunkaan maailmankatsomuksesi kovin avara ole, jos on ryyppäämällä hankittu. Todella monet nuoret ovat taitavia, fiksuja, nähneet paljon maailmaa, paljon enemmän kuin vanhempansa. Koulumenestys ei sulje pois sitä, että näkisi ja kokisi monenlaista. Ja jos jotain tahtoo, on sen eteen tehtävä töitä. Kun opiskelupaikoista on kova kilpailu, se ajaa suorittamaan. Ei se ole nuorten vika, siis suorittaminen ja kilpailu. Jos näistä halutaan eroon, on muutettava systeemiä.

Mutta totuus on, että lapsena ja nuorena koettu stressi heikentää stressinsietokykyä. Eli jos nuoret väsähtävät parikymppisinä, niin se ei tarkoita sitä että he olisivat pumpulissa kasvatettuja, vaan nimenomaan heiltä on vaadittu liikaa liian pienenä.

Sellainen tylsä ja tavoitteeton metsässärypemislapsuus ja osin ehkä rälläysnuoruuskin antaa ällistyttävät voimat myöhemmälle iälle.

T. Eri.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se hyvä numero, vaikka lapsiaan loppuun palamaan ajavat vanhemmat näkisivät asian miten.

Sillä ei vain tee mitään Helsingissä.

Höpö löpö. Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja kävin kouluni Helsingissä. Olin koulussa kasin oppilas ja kirjoitin M:n paperit lukion päätteeksi. Luin itseni sisään yliopistoon pääsykokeen kautta ja sieltä ulos työelämään juristina. Ihan hyvin olen pärjännyt kasin oppilaana.

Et osaa verbien aikamuotoja? Tajua että nyt ei puhuta historiallisesta ajasta.

Edelleen yliopistoon pääsee myös pelkän valintakokeen avulla, eli perinteisesti pänttäämällä.

Edelleen nyt ei puhuta yliopistoista ollenkaan.😂😂😂

Kyllä tässä ketjussa on puhuttu jo niistäkin.

Mielenkiintoista lukea kommentteja. Itselläni ei ole lapsia, mutta kohta 5-kymppisenä mietin, että ei 8 ollut minunkaan peruskoulun aikaan todellakaan hyvä numero viime vuosituhannella. Jos kahdeksikon sai, oli kokeet menneet huonosti. Tämä ajattelu oli jokaisella luokkani oppilaalla ( normaali koulu ja normaali luokka).

Myöhemmin aikuisiällä olen työskennellyt nuorten kanssa ja hämmästelin juuri tätä, että onko peruskoulu muuttunut niin paljon, että kahdeksikosta on tullut hyvä, tavoiteltu numero.

En kyllä näe mitään huonoa siinä, että tsemppaan poikaani tsemppaamaan yläkoulussa niin, että vuoden päästä voi aidosti valita jonkun sopivan lukion kodin läheltä Helsingissä. Eikä niin, että joutuisi kulkemaan tunnin suuntaansa Vuokkiin tai Itikseen kouluun, jonne ei halua.

Mua näin vanhempana ahdistaa, että tähän ollaan tultu. Ole täydellinen tai itke ja ole täydellinen, saa vain ysejä tai kymppejä jotta pääset lukioon. Kauhulla katson omia vielä pieniä lapsiani.

Itse valmistuin aikanaan kylälukiosta kaukana Hesasta, johon pääsi 7,5 ka:lla. Olin epäilemättä vuosikurssini parhaimmistoa, mutta minun ei ollut PAKKO. Olin vaan.

Tästä Suomen top huonoimmat lukiosta ponnistin aikanaan yliopistoon ja juuri sain ylennyksen kera 100 000e/vuosi johtotehtäviin. Eli ei se menestyminen vaadi ”huippulukiota”, että elämässä voi pärjätä. Asenne ratkaisee. Olen 35v nainen.

Vierailija kirjoitti:

Mua näin vanhempana ahdistaa, että tähän ollaan tultu. Ole täydellinen tai itke ja ole täydellinen, saa vain ysejä tai kymppejä jotta pääset lukioon. Kauhulla katson omia vielä pieniä lapsiani.

Itse valmistuin aikanaan kylälukiosta kaukana Hesasta, johon pääsi 7,5 ka:lla. Olin epäilemättä vuosikurssini parhaimmistoa, mutta minun ei ollut PAKKO. Olin vaan.

Tästä Suomen top huonoimmat lukiosta ponnistin aikanaan yliopistoon ja juuri sain ylennyksen kera 100 000e/vuosi johtotehtäviin. Eli ei se menestyminen vaadi ”huippulukiota”, että elämässä voi pärjätä. Asenne ratkaisee. Olen 35v nainen.

Montako provoa tästäkin pitää rustata.

Helsingin tilanne on tahallaan aiheutettu. Yhtä hyvin ne lisäpaikat olisi voitu lisätä hyvään lukioon.

Nyt kaupunki on ajanut lukiot siihen ettäRessua lukuunottamatta kaupungin lukiot on kuraa. Kaikki hyvät lukiot yksityisiä tai valtion.

Ja helsinkiläiset veronmaksajat kustantaa ulkopaikkakuntalaisten lukionkäynnin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä pikkukaupungissa opo yritti väkisin puhua lastani ympäri, että hakee oman kaupungin lukioon, jonne vaaditaan alle 8 keskiarvo.lapseni ei kääntänyt päätään(vanhempien tukemana) vaan haki isomman kaupungin parhaaseen lukioon keskiarvolla.Oli ehdottoman tyytyväinen ratkaisuun, sillä paremmat kurssit siellä ja erinomaiset opettajat.Lapsen kaverin pään opo sai käännettyä ja hän harmitteli sitä jälkikäteen, oli hyvä koulumenestys hänellä.

Hyvästä lukiosta sai hyvät opit ja nyt lääkäri.

Mitä kaameita pikkuporvareita jotkut nuoret onkaan! Me ryypättiin ja rällättiin lukioaika, ja silti meistä tuli lääkäreitä ja juristeja. Ja väitän, että maailmankatsomus on hieman avarampi kuin näillä tosikoilla nykynuorilla, joilla on vain menestyminen ja kilpailu mielessä.

Olen samaa mieltä. Elämästä on tehty ihmeellistä saavuttamista, ei pysähdytä ajattelemaan mikä oikeasti olisi se itselle oikea juttu. Paitsi sitten joskus viiskymppisenä muutaman burnoutin jälkeen.

Minäkin samaa mieltä. Vanhemmat, jotka sitten panikoivat jostain peruskoulun numeroista, vain lietsovat tuota suorittamista ja pelkoa, että jostain jää paitsi. Ennen kuin elämä on kunnolla alkanutkaan, aletaan tunkea lasta tiettyyn putkeen, josta ei ole pois tulemista, ja jolle ei nähdä mitään vaihtoehtoja. Kunhan elämä tulee suoritetuksi hyvin arvosanoin, niin kaikki on hyvin.

Vanhemmat ei ehkä tajua, että kaikkien oppilaiden keskiarvon jossain aineessa pitäisi olla suunnilleen 7. Joten kahdeksan on keskiarvon yläpuolella ja siten kasin oppilas keskimääräistä parempi.

Peruskoulun oppimäärä on niin helppo, että jos sieltä ei saa pienellä yrittämisellä 9 -10, niin silloin lahjat ovat muualla kuin akateemisissa aineissa. Eli siinä mielessä 8 ei ole hyvä arvosana peruskoulussa. Ei etenkään silloin, jos kasi tulee siitä huolimatta, että on tosissaan opiskellut, tehnyt läksyt ja lukenut kokeeseen.

Itselläni on 3 lukioikäistä ja heillä kymmenittäin kavereita eri lukioissa PK-seudulla. Läheltä seurattuna olen todennut, että Helsingin lukioissa on eroja. Ei niin kovin dramaattisia, mutta eroja kuitenkin. Valtaosassa lukioista opetus on hyvää, mutta toisaalta yksittäisiä huonoja opettajia löytyy kaikista lukioista, myös niistä hyvistä. Isoin ero on oppilasaineksessa, minkä näkee ihan vain lukemalla sisäänpäässeiden nimilistoja. Alemman ka:n kouluissa on paljon S2-oppilaita, mikä vääjäämättä vaikuttaa opetuksen tasoon myös muilla tunneilla. Huippukeskiarvoja vaativissa kouluissa puolestaan muodostuu helposti ns. oikeistokupla, kun lähes kaikki tulevat ylemmän keskiluokan hyvinvoivista perheistä. Näissä lukioissa pääsee toisaalta luomaan verkostoja, joista on hyötyä myöhemmin elämässä. Vasemmistokupla puolestaan muodostuu taidelukioihin.

Hyvä vaan että on huonojakin opettajia. Niistäkin oppii jotain. Kerrankin joutuu itse ponnistelemaan ja ottamaan selvää.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ei ehkä tajua, että kaikkien oppilaiden keskiarvon jossain aineessa pitäisi olla suunnilleen 7. Joten kahdeksan on keskiarvon yläpuolella ja siten kasin oppilas keskimääräistä parempi.

Ei pitäisi olla. Peruskoulun oppimistulokset eivät jakaudu Gaussin käyrälle eivätkä muutenkaan tasaisesti, vaan ovat oikealle vinot. Hyviä arvosanoja on merkittävästi enemmän kuin huonoja. Keskiarvo on siellä jossain 8:n tienoilla.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun oppimäärä on niin helppo, että jos sieltä ei saa pienellä yrittämisellä 9 -10, niin silloin lahjat ovat muualla kuin akateemisissa aineissa. Eli siinä mielessä 8 ei ole hyvä arvosana peruskoulussa. Ei etenkään silloin, jos kasi tulee siitä huolimatta, että on tosissaan opiskellut, tehnyt läksyt ja lukenut kokeeseen.

Itselläni on 3 lukioikäistä ja heillä kymmenittäin kavereita eri lukioissa PK-seudulla. Läheltä seurattuna olen todennut, että Helsingin lukioissa on eroja. Ei niin kovin dramaattisia, mutta eroja kuitenkin. Valtaosassa lukioista opetus on hyvää, mutta toisaalta yksittäisiä huonoja opettajia löytyy kaikista lukioista, myös niistä hyvistä. Isoin ero on oppilasaineksessa, minkä näkee ihan vain lukemalla sisäänpäässeiden nimilistoja. Alemman ka:n kouluissa on paljon S2-oppilaita, mikä vääjäämättä vaikuttaa opetuksen tasoon myös muilla tunneilla. Huippukeskiarvoja vaativissa kouluissa puolestaan muodostuu helposti ns. oikeistokupla, kun lähes kaikki tulevat ylemmän keskiluokan hyvinvoivista perheistä. Näissä lukioissa pääsee toisaalta luomaan verkostoja, joista on hyötyä myöhemmin elämässä. Vasemmistokupla puolestaan muodostuu taidelukioihin.

Itse asiassa myös huippulukioissa on varsin paljon ulkomaalaistaustaisia oppilaita. He vain tulevat vähän eri maista ja kulttuureista kuin ne toisten lukioiden vastaavat oppilaat. Valitettavasti sama luokkajako kuin vallitsee kantasuomalaisten välillä pätee myös muualta tulleiden keskuudessa. Sielläkin on sitä ylempää luokkaa joka pärjää ja sitten sitä jolla ei ole kannustusta ja resursseja kotoa.

No voi ei. Kasi on mielestäni hyvä arvosana. Aivan sama vaikka sillä ei Helsingissä tekisi mitään. Tai no tuotakaan en usko. Varmasti pääsee johonkin Helsingissäkin jos on 8 ka. Itseasiassa myös 80% ylioppilaista kirjoittaa M paperit, jotka vastaavat 8 papereita.

Ei kannata opettaa lasta ylisuoriutumaan. Siitä voi oikeasti olla haittaa jatkossa. Lapsi palaa loppuun jo ennen kuin pääsee edes ylioppilaaksi. Itse pääsin ylioppilaaksi pari vuotta sitten, ja voin kertoa että ei auta nuorta yhtään minkäänlainen painostaminen, päin vastoin. Omalla vuosikurssilla oli näitä joilla oli ihan hirveät paineet, ja kotoahan nämä paineet tulivat. Jokaisesta aineesta ja kokeesta piti saada se 9 ainakin. Parille heistä kävi niin että kirjoittivat sitten B-C paperit, kun taisi juurikin joku uupumus iskeä juuri kun olisi kirjoituksiin pitänyt päntätä. Sitten vielä jännittivät kokeissakin kauheasti kun niistäkin piti vähintään E saada. Plörinäksi meni, vaikka kurssiarvosanat pitkälti 9. Ja kyllä, kirjoitukset voivat mennä aivan täysin penkin alle vaikka kurssiarvosanat olisivatkin hyviä. Siihen liittyen toinen vinkki: opettakaa lapsenne oikeasti oppimaan ja ymmärtämään ne asiat. Ei opettelemaan pelkästään ulkoa. Tätä harrasti monet nimenomaan nuo 9 oppilaat. Eihän niitä tietoja sitten niissä Yo-kokeissa osattu soveltaa

Itse valmistuin M papereilla ja pääsin seuraavana keväänä oikeustieteelliseen pääsykokeilla. Että ei se niin vakavaa ole oikeasti. Tosin nyt otetaan jatkossa kyllä suurempi osa todistuksella, mutta siltikin pääsykokeilla voi aivan hyvin päästä sisään vielä. Jos siis lukion jälkeisiä jatko-opintoja miettii.

Mutta tsemppiä kaikille peruskoulun päättäville haussa! Ja myös vanhemmille, mikäli eivät pääse yli jos oma lapsi ei pääsekään sinne Etelä-Tapiolaan yms.

Onhan kasi hyvä numero. Joihinkin lukioihin vaaditaan kiitettäviä ja erinomaisia numeroita (9 ja 10).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin tosi pieneltä paikkakunnalta. Lukioon pääsi huonoimmat todella surkealla keskiarvolla. Silti tuostakin lukiosta useampi kahdelta rinnakkaisluokalta kirjoitti 6 laudaturia. Parin oppilaan omaa vuosimallia tiedän päässeen lääkikseen. Itsekin päädyin arvostetulle alalle. Nykyisin asun kaukana kotiseudultani pk-seudulla. Koulujen taso, virikkeiden määrä jne on aivan eri täällä kuin kotiseudullani. Siksi tuntuukin tylsältä, että nuorten on oltava aivan yli-ihmisiä päästäkseen edes lukioon näin hieman kärjistäen esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä. Myös hyviä numeroita on haastava saada, kun opiskelijoita on niin paljon.

Opetan pk-seudulla ns. hyvässä lukiossa. Ei ne meidän nuoret kyllä mitään yli-ihmisiä ole. Hyvin huonosti osaavat lukea ja kirjoittaa, vaikka peruskoulun päästötodistus on ysi. Ajattelu ja kriittisyys tuottaa suuria vaikeuksia, toistavat vaan oppimaansa ja jäljittelevät. Heille pitää kaikesta vääntää valmis malli, luovuutta ei ole eikä uskallusta yrittää ja luodata tuntematonta.

Suloisia nuoria, mutta pedagogiassa on tehty karhunpalvelus, kun kaikki on aina pureskeltu valmiiksi ja vaiheistettu.

Itse kävin lukioni 80-luvun lopulla ja nyt sitten omat lapset käyneet juuri lukiota. Ja kun katson sitä oman ajattelun, analyysin ja kriittisyyden vaatimusta joka nykylukiossa on niin olen täysin varma että emme olisi aikanaan suoriutuneet vastaavasta ainakaan paremmin. En muista että omana lukioaikana olisi pitänyt juurikaan analysoida mitään. Ainakirjoitus oli sellaista hyvin vapaata kirjoittamista jonkun otsikon pohjalta ja lukuaineet kirjasta pänttäämistä. Nyt pitää osata analysoida mainoksia, erilaisia tekstityylejä, käyttää ja lainata laajoja aineistoja jne.

Osasimme aikanaan ehkä mekaanisesti lukea ja kirjoittaa vähän paremmin mutta ei se ajattelu kyllä ollut yhtään sen korkeammalla tasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ei ehkä tajua, että kaikkien oppilaiden keskiarvon jossain aineessa pitäisi olla suunnilleen 7. Joten kahdeksan on keskiarvon yläpuolella ja siten kasin oppilas keskimääräistä parempi.

Ei pitäisi olla. Peruskoulun oppimistulokset eivät jakaudu Gaussin käyrälle eivätkä muutenkaan tasaisesti, vaan ovat oikealle vinot. Hyviä arvosanoja on merkittävästi enemmän kuin huonoja. Keskiarvo on siellä jossain 8:n tienoilla.

Tässä olisi korjaamista, sillä koko numeroskaala on tarkoitettu käytettäväksi, ja tavoite olisi, että keskitason oppilas saisi sen seiskan. Kaikki eivät voi olla keskiarvoa parempia, ja on huono asia, jos yläpäässä on vähemmän mahdollisuuksia erotella osaamista, kun uudeksi keskiarvoksi on saatu 8. Nimenomaan yläpäässä pitäisi olla enemmän erotteluvaraa kuin asteikon alapäässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin tosi pieneltä paikkakunnalta. Lukioon pääsi huonoimmat todella surkealla keskiarvolla. Silti tuostakin lukiosta useampi kahdelta rinnakkaisluokalta kirjoitti 6 laudaturia. Parin oppilaan omaa vuosimallia tiedän päässeen lääkikseen. Itsekin päädyin arvostetulle alalle. Nykyisin asun kaukana kotiseudultani pk-seudulla. Koulujen taso, virikkeiden määrä jne on aivan eri täällä kuin kotiseudullani. Siksi tuntuukin tylsältä, että nuorten on oltava aivan yli-ihmisiä päästäkseen edes lukioon näin hieman kärjistäen esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä. Myös hyviä numeroita on haastava saada, kun opiskelijoita on niin paljon.

Opetan pk-seudulla ns. hyvässä lukiossa. Ei ne meidän nuoret kyllä mitään yli-ihmisiä ole. Hyvin huonosti osaavat lukea ja kirjoittaa, vaikka peruskoulun päästötodistus on ysi. Ajattelu ja kriittisyys tuottaa suuria vaikeuksia, toistavat vaan oppimaansa ja jäljittelevät. Heille pitää kaikesta vääntää valmis malli, luovuutta ei ole eikä uskallusta yrittää ja luodata tuntematonta.

Suloisia nuoria, mutta pedagogiassa on tehty karhunpalvelus, kun kaikki on aina pureskeltu valmiiksi ja vaiheistettu.

Itse kävin lukioni 80-luvun lopulla ja nyt sitten omat lapset käyneet juuri lukiota. Ja kun katson sitä oman ajattelun, analyysin ja kriittisyyden vaatimusta joka nykylukiossa on niin olen täysin varma että emme olisi aikanaan suoriutuneet vastaavasta ainakaan paremmin. En muista että omana lukioaikana olisi pitänyt juurikaan analysoida mitään. Ainakirjoitus oli sellaista hyvin vapaata kirjoittamista jonkun otsikon pohjalta ja lukuaineet kirjasta pänttäämistä. Nyt pitää osata analysoida mainoksia, erilaisia tekstityylejä, käyttää ja lainata laajoja aineistoja jne.

Osasimme aikanaan ehkä mekaanisesti lukea ja kirjoittaa vähän paremmin mutta ei se ajattelu kyllä ollut yhtään sen korkeammalla tasolla. 

Opettajana näen asian toisin. Analyysitehtäviin annetaan opiskelijoille valmiit työkalut (käsitteet ja mallit), ne vaiheistetaan ja niitä harjoitellaan koko lukioaika kirjoituksia varten. Vapaampaa kirjoittamista on vähemmän, ja sen kyllä huomaa. Ei osata itse tuottaa mitään. Kirjoittaminen on ajattelemista, ja sitä kautta kriittisyys herää jos on herääkseen. Nyt kriittisyys on tukittu liian tarkoilla muotovaatimuksilla.

Ensin pitäisi olla jotain sanottavaa, vasta sitten voi vaatia sen laittamista johonkin muottiin. Nyt pakotetaan muotti, mutta ei siihen ei tule sisältöä, koska muotti.

Ja tuo laajojen aineistojen käyttö ja lainaaminen, jonka mainitsit, on kovin myötäsukaista ja kaikuna toistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun oppimäärä on niin helppo, että jos sieltä ei saa pienellä yrittämisellä 9 -10, niin silloin lahjat ovat muualla kuin akateemisissa aineissa. Eli siinä mielessä 8 ei ole hyvä arvosana peruskoulussa. Ei etenkään silloin, jos kasi tulee siitä huolimatta, että on tosissaan opiskellut, tehnyt läksyt ja lukenut kokeeseen.

Itselläni on 3 lukioikäistä ja heillä kymmenittäin kavereita eri lukioissa PK-seudulla. Läheltä seurattuna olen todennut, että Helsingin lukioissa on eroja. Ei niin kovin dramaattisia, mutta eroja kuitenkin. Valtaosassa lukioista opetus on hyvää, mutta toisaalta yksittäisiä huonoja opettajia löytyy kaikista lukioista, myös niistä hyvistä. Isoin ero on oppilasaineksessa, minkä näkee ihan vain lukemalla sisäänpäässeiden nimilistoja. Alemman ka:n kouluissa on paljon S2-oppilaita, mikä vääjäämättä vaikuttaa opetuksen tasoon myös muilla tunneilla. Huippukeskiarvoja vaativissa kouluissa puolestaan muodostuu helposti ns. oikeistokupla, kun lähes kaikki tulevat ylemmän keskiluokan hyvinvoivista perheistä. Näissä lukioissa pääsee toisaalta luomaan verkostoja, joista on hyötyä myöhemmin elämässä. Vasemmistokupla puolestaan muodostuu taidelukioihin.

Et osaa lukea? Kyse on siitä että opettajat tahallaan ohjaavat alisuorittamaan.

Ja esimerkiksi Ksykissä vähintään 40 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Myös esimerkiksi Ressussa heidän osuutensa on erittäin huomattava.