Lue keskustelun säännöt.
Mun mies ei ole 10v aikana koskaan ostanut mitään lahjaa tai millään tapaa yllättänyt minua
11.04.2021 |
En ole asiasta koskaan miehelleni sanonut, koska voin ostaa itse itselleni sen mitä tarvin. Silti koen aika erikoisena sen ettei omalle puolisolle, lastensa äidille halua koskaan ostaa mitään. Jouluisin ja syntymäpäivisin hän sanoo että minun tulee käydä itse osatamassa jotain ettei häntä sitten nolota jos joku kysyy mitä sain häneltä.
Kun aloimme seurustella, oli kyse rahasta. Tai sen puutteesta. (Tosin silloin itse leivoin ja tein miehelleni "ilmaisia" yllätyksiä) sitten kun rahatilanne helpottui, ajattelin että tilanne muuttuisi.
No ei muuttunut.
Onko muita joita mies ei muista koskaan yllätyksillä tai lahjoilla?
Kommentit (63)
Miehessä on jo tarpeeksi lahjaa sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"En ole asiasta koskaan miehelle sanonut".
Voi elämä.
Miehet ei keskimäärin piittaa tai muista moisia asioita, eikä ne tajua sanattomia vihjeitä. Miksi et puhu?
Mä olen edelleen yllättynyt ja hämmästynyt, että nyt 33-vuotiaana mulla on ensimmäistä kertaa ikinä mies, joka järjestetää mullekin pieniä yllätyksiä ja silloin tällöin muistaa huvikseen jolloin pienellä lahjalla. Ennen tätä olen viettänyt 12 vuotta elämästäni miesten kanssa, joille se vaan ei meinaa pskaakaan ja olin jo tottunut siihen, että jos jotain halua niin pitää avata suunsa tai mieluiten tehdä se itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoin omalle miehelleni tavatessamme, että minulla on sellainen vaatimus miehelle, että hänen pitää ostaa aina minulle syntymäpäivälahja. Mies sanoi, että se käy. Aina olen saanut kivat synttärilahjat. Joululahjoja en tarvitse, enkä juhli muitakaan päiviä, mutta syntymäpäivänäni haluan kokea olevani tärkeä. Näistä asioista pitää puhua. Ei toinen voi lukea ajatuksiasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on samanlainen mies. Kun kysyn, että miksi en saa ikinä mitään pientä kivaa, mies joko suuttuu ja alka paisutella asiaa niin, että minä kuulemma odotan viikottaisia luksusviikonloppuja, vaikka kyse on ihan synttärien muistamisesta tms. Tai sitten mies sanoo, että ei tiedä mistä tykkään tai ei vaan yksinkertaisesti muista juhlapäiviä. Viime vuonna mies jälleen kerran unohti syntymäpäiväni, mutta meidän yhteinen miespuolinen tuttu muisti ja onnitteli. Mies mökötti tästä useamman päivän ja kiukutteli, että menenkö nyt sänkyyn tämän miehen kanssa kun se kerran muisti synttärit ja hän ei!
Vierailija kirjoitti:
Mies mökötti tästä useamman päivän ja kiukutteli, että menenkö nyt sänkyyn tämän miehen kanssa kun se kerran muisti synttärit ja hän ei!
Tämä oli kyllä huippupöhköä mieheltä, mikäli on totta. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimoni ei koskaan muistanut minua. Isänpäivänä olisin sentään onnittelun halunnut kuulla. Lahjoista ei niin väliä.
Ei ole millään tavoin yllättänyt? Onko miehesi kuollut? Vaikka minun mieheni ei minulle lahjoja ja kukkia ostakaan, niin kyllä hän yllättää minut aika useinkin eri tavoin.
Hän saattaa vaikka pestä autoni ilman sen enempiä kyselemisiä, lisätä siihen tuulilasinpesunestettä samalla kuin lisää sitä omaan autoonsakin, hän saattaa ostaa k-raudassa käydessään kukkamultaa kukkasilleni tai kevätlannoitetta pihakasveille ja laittaa sitä sen enempää numeroa asiasta tekemättä. Normaalia on myös, että hän on laittanut takkaan tulen sillä aikaa, kun olen koiran kanssa sateessa kävelemässä tai sitten saunan lämpiämään ja tuonut sinne samalla puita sen verran, että ne riittävät hyvin. Hän vaihtaa puhtaat lakanat sänkyymme etätyöpäivänsä aikana ja käytössä olleet löytyvät puhtaina ja kuivina kaapista viikattuina. Hän laittaa usein myös ruokaa niin, että töistä tullessani täällä odottaa ihana tuoksu ja pöytä on katettu valmiiksi.
Ihan tällaisia normaaleja ihania mukavia yllätyksiä siis tulee lähes joka päivä. Meillä on hyvä olla yhdessä, juttelemme paljon ja välitämme toisistamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oi voi, mun mies on yllättänyt mut noin 5 kertaa neljännesvuosisadan avioliiton aikana. Vaikka asiasta on puhuttu ja hän kyllä tietää, millaisista asioista tykkään. Nyt kyllä viimeksi kun täytin tasavuosia niin sain yllätyksekseni sellaisen minisilitysraudan, jota voi pitää työpöydällä kun ompelee ja askartelee.
Ikimuistettava juttu. Kortti oli kyllä joulusta jääneitä jämiä, eli selvästi laatikosta napattu joulukortti eikä mikään tasavuosi-synttärikortti, mutta sanotaan vaikka että "yritys hyvä kymmenen" kun kerran itse lahja oli mieluinen ja vielä täysi yllätys.
Minulle lahjojen saaminen on tärkeää, annan niitä myös itse. Tosi kivoja lahjoja olen aina saanut. Tällä hetkellä olen sinkku. Jos suhteen aloittaisin, niin se olisi vakava keskustelun paikka, jos ei synttäreinä tai jouluna mitenkään muistaisi. Esim. kukan, suklaarasian tms. ostaminen ruokakaupassa käydessä ei vaadi edes minkäänlaista vaivaa. Ajatus on siinä tärkeintä.
Aloittajan mies ei ehkä osaa ostaa lahjoja. Silloin on hyvä kertoa suoraan mistä ilahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Outoa on. Onko mies burgeri?
Bängeri ainakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei koskaan muistanut minua. Isänpäivänä olisin sentään onnittelun halunnut kuulla. Lahjoista ei niin väliä.
Ethän sä vaimon isä ole.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samanlainen mies. Kun kysyn, että miksi en saa ikinä mitään pientä kivaa, mies joko suuttuu ja alka paisutella asiaa niin, että minä kuulemma odotan viikottaisia luksusviikonloppuja, vaikka kyse on ihan synttärien muistamisesta tms. Tai sitten mies sanoo, että ei tiedä mistä tykkään tai ei vaan yksinkertaisesti muista juhlapäiviä. Viime vuonna mies jälleen kerran unohti syntymäpäiväni, mutta meidän yhteinen miespuolinen tuttu muisti ja onnitteli. Mies mökötti tästä useamman päivän ja kiukutteli, että menenkö nyt sänkyyn tämän miehen kanssa kun se kerran muisti synttärit ja hän ei!
Ja yhä olet tuon kanssa?
"Kun aloimme seurustella, oli kyse rahasta."
Miten voi yllättäminen olla rahasta kiinni?
Vastaan sinun puolesta, että ei mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei koskaan muistanut minua. Isänpäivänä olisin sentään onnittelun halunnut kuulla. Lahjoista ei niin väliä.
Ethän sä vaimon isä ole.
Se onkin isänpäivä, ei vaimon isänpäivä. Eihän mekään oltu maailmanmestareita -95, silti nevö föget
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni ei koskaan muistanut minua. Isänpäivänä olisin sentään onnittelun halunnut kuulla. Lahjoista ei niin väliä.
Eihän sitä pazkaa renttua viitsi huonosta isyydestä onnitellakaan.
jos aviomies on niin osaan arvata yhden kerran kun yllätti, ellet se sinä ollut joka kysyi