Lapsen yökyläkaverin kommentointi...

Miksi ei voi ajatella, että lapsi jännitti. Siksi sanoi mitä sanoi ja leikki hiukan riehaantui.

Kyllähän aikuisillakin lipsahtaa sammakoita ja käytös muuttuu ja tekee joskus hölmöjä jos jännittää.

Ei lapseen pidä suhtautua liian tuomitsevasti kun aikuisetkin töppäilevät.

Tytöllä on tällainen kaveri. Pitkin matkaa vähän arvostellut kotiamme ja ruokia yms. Ahminut kuitenkin aina kaikki saatavilla olevat herkut eikä juuri kiittele kun tarjoaa jotain. Olen ihmetellyt käytöstä kovasti. 

Tajusin vasta äskettäin, että omalta äidiltään se kritiikki tulee. En ollut yhdistänyt aiemmin. Venäläinen perhe koti on todella askeettinen ja vaatimaton. Ankea suorastaan. Äiti on himoterveellinen, joten tarjolla sokerittomia ja rasvattomia ruokia. On tarjonnut usein minullekin leipomuksiaan ja ihan kamalia. Lapsen käytös on pahentunut tämän vuoden aikana ja myös äidiltä alkanut tulla kritiikkiä esim siitä, että lapseni saa paljon lahjoja. On tietenkin herättänyt lapsessa halun saada myös. Aiemmin saanut vain yhden lahjan jouluna.

Nyt olen vasta tajunnut, että monet asiat mitä itse on tehnyt ovat olleet punainen vaate tälle äidille. Tarjoan välillä herkkuja, autoilen, ostelen lapsille kaikenlaista, käydään ulkona syömässä. Nämä ovat asioita mitä tämän perheen äiti ei hyväksy. Onneksi ovat muuttaneet toiselle alueelle ja koulukin vaihtuu kohta! Lapsella ei ole kovin hyvä vaikutus omaani vaikka periaatteessa kiltti onkin. Koko ajan pummimassa jotain ja yrittää vaihtaa kivoja tavaroita lapseltani omaan roskatavaraansa, kuten käytettyyn sinitarraan. Toivon lapselleni mukavampaa kaveria, on itse reilu ja huomaavainen. 

Vierailija kirjoitti:

Siis eikö kukaan täällä ymmärrä että tuo on aivan normaalia lapselta? Lapsella on tietty käsitys, kotoa opittu, miltä kaakao maistuu. Kun se maistuu jossain muualla erilaiselta, totta kai lapsi sen huomaa ja kommentoi. Se kertoo samalla lapselle itselleen ettei kaikki ole samanlaista kuin kotona ja samaan aikaan tulee epämiellyttävä olo kun maailma avartuu ja koti-ikävä kun kaikki ei olekaan tuttua ja turvallista.

Ja nämä tunteet purkaantuu juuri ”epäsopivalla” käytökselle kun ei tiedä miten päin olisi tai miten olla toisten kotona ja ns. vieraan ihmisen armoilla!

Miten helvetissä ihmiset ei ymmärrä ihan tavanomaisia lapsen kehitysvaiheisiin kuuluvia myllerryksiä. Ja vielä itse mennään lisääntymään mistään mitään tajuamatta.

Jos ”vanhemmat” on näin pihalla kaikesta, ei ihme että lapset voi huonosti tänä päivänä.

Monikin meistä. Aina, kun joku sanoo jotain tällaista, se alapeukutetaan ja kauhea räksytys alkaa siitä miten ”sun lapsella ei selvästi ole käytöstapoja, rajoja eikä turvaa. Olet huono vanhempi, toivottavasti et koskaan saa lapsia tai sun lapset huostaanotetaan”. Että siksi ehkä moni ei laita sitä toista järkevää viestiä. Helpompi antaa näitten omasta mielsestään täydellisten äitien (todellisuudessa ovat täysin pihalla lapsenlasvatuksesta) keskenään taputella olalle toisiaan.

ooo kirjoitti:

Tytöllä on tällainen kaveri. Pitkin matkaa vähän arvostellut kotiamme ja ruokia yms. Ahminut kuitenkin aina kaikki saatavilla olevat herkut eikä juuri kiittele kun tarjoaa jotain. Olen ihmetellyt käytöstä kovasti. 

Tajusin vasta äskettäin, että omalta äidiltään se kritiikki tulee. En ollut yhdistänyt aiemmin. Venäläinen perhe koti on todella askeettinen ja vaatimaton. Ankea suorastaan. Äiti on himoterveellinen, joten tarjolla sokerittomia ja rasvattomia ruokia. On tarjonnut usein minullekin leipomuksiaan ja ihan kamalia. Lapsen käytös on pahentunut tämän vuoden aikana ja myös äidiltä alkanut tulla kritiikkiä esim siitä, että lapseni saa paljon lahjoja. On tietenkin herättänyt lapsessa halun saada myös. Aiemmin saanut vain yhden lahjan jouluna.

Nyt olen vasta tajunnut, että monet asiat mitä itse on tehnyt ovat olleet punainen vaate tälle äidille. Tarjoan välillä herkkuja, autoilen, ostelen lapsille kaikenlaista, käydään ulkona syömässä. Nämä ovat asioita mitä tämän perheen äiti ei hyväksy. Onneksi ovat muuttaneet toiselle alueelle ja koulukin vaihtuu kohta! Lapsella ei ole kovin hyvä vaikutus omaani vaikka periaatteessa kiltti onkin. Koko ajan pummimassa jotain ja yrittää vaihtaa kivoja tavaroita lapseltani omaan roskatavaraansa, kuten käytettyyn sinitarraan. Toivon lapselleni mukavampaa kaveria, on itse reilu ja huomaavainen. 

Kai sä tajuat, että sun pitää kunnioittaa myös toisen sääntöjä? Jos lapsen perhe sanoo, että joku ei ole ok, sä et sit tee niin, kyse kun ei ole mistään ihan älyttömästä vaatimuksesta. Mikä tarve ostella herkkuja ja lahjoja? Eikö tavallinen ystävyys riitä? Sun kielenkäyttö muuten tätä perhettä ja heidän elämäänsä kohtaan on lapsellista ja kauheaa.

ooo kirjoitti:

Tytöllä on tällainen kaveri. Pitkin matkaa vähän arvostellut kotiamme ja ruokia yms. Ahminut kuitenkin aina kaikki saatavilla olevat herkut eikä juuri kiittele kun tarjoaa jotain. Olen ihmetellyt käytöstä kovasti. 

Tajusin vasta äskettäin, että omalta äidiltään se kritiikki tulee. En ollut yhdistänyt aiemmin. Venäläinen perhe koti on todella askeettinen ja vaatimaton. Ankea suorastaan. Äiti on himoterveellinen, joten tarjolla sokerittomia ja rasvattomia ruokia. On tarjonnut usein minullekin leipomuksiaan ja ihan kamalia. Lapsen käytös on pahentunut tämän vuoden aikana ja myös äidiltä alkanut tulla kritiikkiä esim siitä, että lapseni saa paljon lahjoja. On tietenkin herättänyt lapsessa halun saada myös. Aiemmin saanut vain yhden lahjan jouluna.

Nyt olen vasta tajunnut, että monet asiat mitä itse on tehnyt ovat olleet punainen vaate tälle äidille. Tarjoan välillä herkkuja, autoilen, ostelen lapsille kaikenlaista, käydään ulkona syömässä. Nämä ovat asioita mitä tämän perheen äiti ei hyväksy. Onneksi ovat muuttaneet toiselle alueelle ja koulukin vaihtuu kohta! Lapsella ei ole kovin hyvä vaikutus omaani vaikka periaatteessa kiltti onkin. Koko ajan pummimassa jotain ja yrittää vaihtaa kivoja tavaroita lapseltani omaan roskatavaraansa, kuten käytettyyn sinitarraan. Toivon lapselleni mukavampaa kaveria, on itse reilu ja huomaavainen. 

Lisäyksenä tähän, että jos lapsi elää niukkuudessa, niin tällainen arvosteleva käytös on tavallaan ymmärrettävää. Hänhän on koko ajan ristiriidassa, vaikka toki haluaa herkkuja ja samoja tavaroita. Lapsen käytöksestä huomauttaminen ei ole vaivan arvoista, ainakaan vanhemmille. Itse sain käytöksen pidetty aiemmin tietyissä rajoissa sanomalla napakasti, kun oli tarve tai ohittamalla. Tänä vuonna olen joutunut sanomaan huonosta käytöksestä myös vanhemmille. Se on pahentanut tilannetta ja alkanut nämä "patoutumat" purkautua. Olen tietämättäni ärsyttänyt tätä äitiä koko ajan ja hänkin varmaan on helpottunut, että pääsee meistä eroon. Yritän kuitenkin olla niin, etten torppaa ystävyyttä, mutten enää ole aktiivinen viemällä lapsia paikkoihin tai kannustamalla kyläilyyn. Aikansa kutakin. 

Tässä on taas heittäydytte kynnysmatoksi ”hyvän perheen” kasvatin eteen. Kannattaa miettiä millasta mallia antaa omalle lapselle kun antaa puolituttujen muksujenkin kävellä yli omassa kodissa. Johan se viras lapsikin sanoi että ei heillä olisi kotonaan tuollaista nöyristelyä vanhempien taholta.

Jos ap:lla olisi terve itsekunnioitus niin ei hän miettisi kaverin perheen taustoja tms vaan LAPSILLE olisi hänen kotonaan lapsille sopivat säännöt joita ei öykkärit tallo.

Up

Lisäyksessä totesin jo, etten ole aiemmin tiennyt, että perhe suhtautuu näin kiihkeästi asioihin tai lähinnä äiti. Olen suoraan sanottuna heidän kotonaan käydessäni ajatellut, että ovat köyhiä, kun ei ole juuri huonekaluja tai leluja lapsilla. Se on minulle ok ja olen tuntenut myötätuntoa. Kodin näkeminen on selittänyt minulle sitä miksi tyttö on niin kova kaiken tavaran perään. Hän kokee koko ajan, ettei hänellä ole sitä mitä muilla on.

En ole ajatellut, että itse pitäisi tarjota rasvattomia ja sokerittomia ruokia lapsille. Lapset ovat kyläilleet vuorotellen ja tarjoan mitä tarjoaisin muutenkin. Ihan normimääriä kasviksia ja hedelmiä, laatikoita yms mitä lapset tykkäävät syödä.  Tyttö on syönyt tällä perheellä vaihtelevasti näitä heidän ruokiaan. 

Sinulla ei taida olla omia lapsia, kun järkytyit noin kun kuvasin asian. Lapsen kaveripiireissä voi olla kaikenlaista. Toisen kaverin äiti on taas hamstraaja ja koti järkyttävässä kunnossa. Sinne tuntuu pahalta päästää lasta kyläilemään, mutta yritän tukea äitiä siivoamisessa ja olemaan arvostelematta häntä. Meillä kaikilla on omat ongelmamme, mutta yritän lapselle aina korostaa, että toisten koteja ei saa arvostella. 

Lasten kavereiden suhteen olen oppinut, että ne eivät ole minun kavereitani. Vanhempien kanssa tulee välillä toimeen välillä ei. Pitää yrittää olla näyttämättä omia asenteitaan ja kirjoittaa vaikka tällä palstalla. Lapsen kaverisuhteisiin pitää yrittää olla vaikuttamatta liikaa. Vanhempia tulee yrittää välttää mahdollisimman paljon :)

Minä kerron myös omakohtaisen kokemukseni ja ratkaisun asiaan.

13v tyttömme pyysi myös, että hänen koulukaverinsa saisi tulla luoksemme yöksi.

Epäilimme hetken, koska aiemmin nähtyämme tämän aikamieheltä vaikuttavan pojan, arvelimme tämän haluavan muutakin, kuin kaveruutta.

Otimme kuitenkin yövieraan vastentahtoisesti vastaan.

Paistoin porsaanulkofilettä ja tarjosin kyytipojaksi vielä karjalanpaistiakin.

Yövieras ei koskenutkaan ruokiimme.

Hän ei suostunut olemaan nälissään ja tuli todella vihaiseksi, joten tarjouduin keittämään puuroa ja sain taas palautetta, sekä pienimuotoista päällekäymistä.

Varsinainen kiukku kuitenkin alkoi siitä, kun hän halusi pakonomaisesti nukkua tyttömme kanssa samassa sängyssä, saman peiton alla ja me vanhempina kielsimme sen. Ihmettelimme tätä, kun poika kovasti halusi nukkumaan kellon ollessa vasta 16:30.

Tilanne eskaloitui siihen, että jouduimme heittämään tämän poikalapsen pihalle asunnostamme ja ilmoitimme asiasta koulukuraattorille.

Parin viikon päästä saimme kuulla tyttäreltämme, että tämä hänen kaverinsa oli hiljattain lähtenyt pois koulusta ja "Kadonnut" mystisesti jonnekin.

Hieman samankaltainen kokemus aikoinaan. Asuimme maatalossa ja pikkuserkkumme ahtaassa taajamakolmiossa. Sillä oli kani ja jostain syystä se kani kulkeutui meille asumaan ja tuon serkun piti vaan käydä sitä katsomassa. Kani unohtui kohta täysin kun tää likanpirpana oivalsi että meillä on paljon löyhempi meno kuin mihin kotonaan tottunut. Minä ja siskoni olimme saaneet olla ilman komentoa muttemme olleet sitä käyttäneet hyväksemme.

Mutta se riehaantui, huusi ja melskasi. Vanhemmistamme, liian vanhana lapset saanut etäinen mörikkä isä, masentunut, itseinhoinen kaappijuoppo äiti, ei ollut sille vastusta. Ja varsinkin äidillemme joka usein makasi heikkona krapulassa käyntiensä ajan, se oli avoimen röyhkeä.

Vihasimme tätä serkkua siskoni ja minä mutta mekin alistuimme koska äitimme itseinho oli tarttunut meihinkin.

Mutta yhden kerran meni yli kun se likka otti sisareni tossumopon ja ajoi sillä rapa roiskuen. Isämme sai raivarin ja huusi pää punaisena. Tuntui että kaikki mitä oli padonnut sisäänsä tuli ulos.

Tällä röyhkeällä kakaralla meni vetelät housuun -kuvannollisesti- ja pakeni kauhuissaan eikä sitä sen koommin näkynyt.

Loppu hyvin kaikki hyvin. En muista mitä kanille tapahtui. 🐇

Vierailija kirjoitti:

Minä kerron myös omakohtaisen kokemukseni ja ratkaisun asiaan.

13v tyttömme pyysi myös, että hänen koulukaverinsa saisi tulla luoksemme yöksi.

Epäilimme hetken, koska aiemmin nähtyämme tämän aikamieheltä vaikuttavan pojan, arvelimme tämän haluavan muutakin, kuin kaveruutta.

Otimme kuitenkin yövieraan vastentahtoisesti vastaan.

Paistoin porsaanulkofilettä ja tarjosin kyytipojaksi vielä karjalanpaistiakin.

Yövieras ei koskenutkaan ruokiimme.

Hän ei suostunut olemaan nälissään ja tuli todella vihaiseksi, joten tarjouduin keittämään puuroa ja sain taas palautetta, sekä pienimuotoista päällekäymistä.

Varsinainen kiukku kuitenkin alkoi siitä, kun hän halusi pakonomaisesti nukkua tyttömme kanssa samassa sängyssä, saman peiton alla ja me vanhempina kielsimme sen. Ihmettelimme tätä, kun poika kovasti halusi nukkumaan kellon ollessa vasta 16:30.

Tilanne eskaloitui siihen, että jouduimme heittämään tämän poikalapsen pihalle asunnostamme ja ilmoitimme asiasta koulukuraattorille.

Parin viikon päästä saimme kuulla tyttäreltämme, että tämä hänen kaverinsa oli hiljattain lähtenyt pois koulusta ja "Kadonnut" mystisesti jonnekin.

Mitä tyttönne kertoi tästä tyypistä? Harmittiko häntä, että poikanen joutui lähtemään? Jotenkin superepäilyttävä, hyvä että olitte tarkkoina. 

Nostan tämän kommenttini sivulta 14:

Olipa aiheesta kertynyt pitkä ja monipuolinen keskustelu! Kiitos kaikille kommentoijille näkemyksistä asiaan liittyen! Hyviä pointteja olette tuoneet esille ja olen niitä miettinyt tässä. Sitäkin paljon, että eihän sitä tosiaan koskaan tiedä, mistä pohjalta lapsen kommentit ja käytös kumpuavat. Ja huomioin senkin, että olen tyttöä ennenkin miettinyt. On tavallaan ujon oloinen ja hieman sisäänpäin kääntynyt, mutta meillä "uskaltaa" nykyään olla muutakin-esimerkiksi juuri isoääninen ja vähän villi.

Tytöt leikkivät ja viettävät aikaa yleensä oikeastaan aina meillä, ei koskaan tämän tytön luona ja jos tyttäreni joskus kysyykin, että oltaisiinko välillä heidän luonaan niin yleensä se ei sovi, vaikka välimatkaa ei ole paljon. Tytöt viihtyvät toistensa seurassa ja olen pyrkinyt mahdollistamaan heidän kaveruuttaan sillä, että meillä saavat olla ja viettää aikaa. Toki välillä patistan heidät myös ulkoilemaan keskenään. Tyttäreni ei ole myöskään koskaan saanut olla heillä yötä eikä tuo kaveri koskaan ehdotakaan, että olisivat siellä yötä. Siksikin ehkä pahoitin mieleni, että olen pyrkinyt parhaani mukaan joustamaan ja tukemaan tyttöjen kaveruutta mahdollisuuksien mukaan. Ja nytkin halusin, että yökyläily olisi kiva juttu ja sitten kommentointi olikin ikävän sävyistä. Kuitenkin tyttöjen yhdessä olo mahdollistuu ainoastaan enimmäkseen sillä, että saavat olla meillä tai ulkoilla yhdessä. Toki aina ei meillekään voi tulla ja on omia menoja, mutta ns. turhaan en koskaan kiellä.

Ap

No, ei todellakaan kuulu 10-vuotiaan päästellä "sammakoita". Huonosti kasvatettu. Kotona todennäköisesti korostetaan omaa erinomaisuutta ja vertaillaan toisiin. Sinänsä tuollainen riehuminen on normaalia lapsilla yökylässä, seiniin jättipallon heittelyn voi yksinkertaisesti kieltää. Ei lapset mene kieltämisestä rikki, vaikka jotkut niin luuleekin.

Siskoni naapurin tyttö on samanlainen arvostelija. Saattaa tulla esim. keittiöön katsomaan ostoskassien purkamista ja kommentoi kaikkea, että "meille  ei osteta noin epäterveellisiä...". Sanoin siskolleni, että toteaa tuolle muuten fiksulle 9-vuotiaalle, että "kuule, sinulle ei kuulu meidän ruokaostokset ja menepäs siitä pois".

Aika ihme jos kahdessa perheessä kaikki olisi tarkasti samanlaista.

Melko erikoisia vanhempia. 13-vuotias tyttö tuo pojan yökylään?

Olisihan sitä voinut kysyä, että minkämerkkistä kaakaota siellä korona on.   Ja samoin muidenkin ruokien suhteen.   Ei sitä tarvitse loukkaantua, jos lapsi kertoo rehellisen mielipiteen.  samoin voisi etukäteen tiedustella lapsen vanhemmilta, että  mitä lapsi on tottunut syömään ja mitä sopii antaa.  Voihan lapsi olla vaikka allergeeninen joilleksin ruoka-aineille.

Sama asia saattaa olla vanhempienkin tuttavien kanssa.  Sinä voit hoitaa kaiken kohtuudella, mutta silti et kykene tarjoamaan vieraille välttämättä heitä miellyttäviä ruokia ta kahvipöydän antimia.  Sitä pitää vain olla itsenäinen ja olla välittämättä muiden mielipiteista, jos on kohtuudella toiminut.

Vierailija kirjoitti:

No, ei todellakaan kuulu 10-vuotiaan päästellä "sammakoita". Huonosti kasvatettu. Kotona todennäköisesti korostetaan omaa erinomaisuutta ja vertaillaan toisiin. Sinänsä tuollainen riehuminen on normaalia lapsilla yökylässä, seiniin jättipallon heittelyn voi yksinkertaisesti kieltää. Ei lapset mene kieltämisestä rikki, vaikka jotkut niin luuleekin.

Siskoni naapurin tyttö on samanlainen arvostelija. Saattaa tulla esim. keittiöön katsomaan ostoskassien purkamista ja kommentoi kaikkea, että "meille  ei osteta noin epäterveellisiä...". Sanoin siskolleni, että toteaa tuolle muuten fiksulle 9-vuotiaalle, että "kuule, sinulle ei kuulu meidän ruokaostokset ja menepäs siitä pois".

Mielestäni voisit mieluimmin kysyä, että mitkä ruoat olisivat terveellisempiä ja ottaa mahdollisesti opiksi, vaikka sanoja onkin vain 9-vuotias.  No kaikki ihmiset eivät kestä juuri mitään totuuksia, vaan ne koetaan arvosteluina.

Vierailija kirjoitti:

Minä kerron myös omakohtaisen kokemukseni ja ratkaisun asiaan.

13v tyttömme pyysi myös, että hänen koulukaverinsa saisi tulla luoksemme yöksi.

Epäilimme hetken, koska aiemmin nähtyämme tämän aikamieheltä vaikuttavan pojan, arvelimme tämän haluavan muutakin, kuin kaveruutta.

Otimme kuitenkin yövieraan vastentahtoisesti vastaan.

Paistoin porsaanulkofilettä ja tarjosin kyytipojaksi vielä karjalanpaistiakin.

Yövieras ei koskenutkaan ruokiimme.

Hän ei suostunut olemaan nälissään ja tuli todella vihaiseksi, joten tarjouduin keittämään puuroa ja sain taas palautetta, sekä pienimuotoista päällekäymistä.

Varsinainen kiukku kuitenkin alkoi siitä, kun hän halusi pakonomaisesti nukkua tyttömme kanssa samassa sängyssä, saman peiton alla ja me vanhempina kielsimme sen. Ihmettelimme tätä, kun poika kovasti halusi nukkumaan kellon ollessa vasta 16:30.

Tilanne eskaloitui siihen, että jouduimme heittämään tämän poikalapsen pihalle asunnostamme ja ilmoitimme asiasta koulukuraattorille.

Parin viikon päästä saimme kuulla tyttäreltämme, että tämä hänen kaverinsa oli hiljattain lähtenyt pois koulusta ja "Kadonnut" mystisesti jonnekin.

Omituinen tarina.

ooo kirjoitti:

Lisäyksessä totesin jo, etten ole aiemmin tiennyt, että perhe suhtautuu näin kiihkeästi asioihin tai lähinnä äiti. Olen suoraan sanottuna heidän kotonaan käydessäni ajatellut, että ovat köyhiä, kun ei ole juuri huonekaluja tai leluja lapsilla. Se on minulle ok ja olen tuntenut myötätuntoa. Kodin näkeminen on selittänyt minulle sitä miksi tyttö on niin kova kaiken tavaran perään. Hän kokee koko ajan, ettei hänellä ole sitä mitä muilla on.

En ole ajatellut, että itse pitäisi tarjota rasvattomia ja sokerittomia ruokia lapsille. Lapset ovat kyläilleet vuorotellen ja tarjoan mitä tarjoaisin muutenkin. Ihan normimääriä kasviksia ja hedelmiä, laatikoita yms mitä lapset tykkäävät syödä.  Tyttö on syönyt tällä perheellä vaihtelevasti näitä heidän ruokiaan. 

Sinulla ei taida olla omia lapsia, kun järkytyit noin kun kuvasin asian. Lapsen kaveripiireissä voi olla kaikenlaista. Toisen kaverin äiti on taas hamstraaja ja koti järkyttävässä kunnossa. Sinne tuntuu pahalta päästää lasta kyläilemään, mutta yritän tukea äitiä siivoamisessa ja olemaan arvostelematta häntä. Meillä kaikilla on omat ongelmamme, mutta yritän lapselle aina korostaa, että toisten koteja ei saa arvostella. 

Lasten kavereiden suhteen olen oppinut, että ne eivät ole minun kavereitani. Vanhempien kanssa tulee välillä toimeen välillä ei. Pitää yrittää olla näyttämättä omia asenteitaan ja kirjoittaa vaikka tällä palstalla. Lapsen kaverisuhteisiin pitää yrittää olla vaikuttamatta liikaa. Vanhempia tulee yrittää välttää mahdollisimman paljon :)

Se, että sä kuorit tekstistäsi pois halveeraavat ja jopa rasistiset osat, ei muuta asiaa. Kerroit ostavasi herkkuja ja vieväsi sinne sun tänne jne. Jos jossakin perheessä herkkuja vaikkapa rajoitetaan, on sitä kunnioitettava myös tämän perheen lapsen ollessa kylässä. Ja jos tuo sinulla ei ole lapsia-kommentti oli minulle, niin kyllä on ja työskentelenkin heidän parissaan. En järkyttynyt asian kuvauksesta vaan tavastasi tuoda se esiin. Sen lisäksi kerroin sinulle mitä muiden perheiden sääntöjen kunnioitus tarkoittaa. Etkä sinä voi tietää mitä lapsi kokee, teet tulkinnan aikuisen näkökulmasta siksi, että toiset elää eri tavalla kuin sinä.

Vierailija kirjoitti:

Aika puppua. Koko ketjun piilevä tarkoitus ilmeisesti päästä nälvimään ns. parempia perheitä, mitä se parempi sitten mahtaa tarkoittakaan.

Toinen ketjun tarkoitus on vahvistaa ajatusta paremmista ja huonommista perheistä, joissa parempien perheiden lapset eivät osaa käyttäytyä aikuisen toiveiden mukaisesti, kun taas huonompien perheiden penskat/penikat jne. osaavat koska heitä on näpäytetty, nöyryytetty ja rankaistu.