Lapsen yökyläkaverin kommentointi...

Vierailija kirjoitti:

Meillä paremmassa perheessä kävi  tuollainen tavistyttö yökylässä. Lapselle oli ihan uutta, että illalla mennään suihkuun (olin varannut hänelle oman kylpytakin ja -tohvelit) tai että hampaat pestään aamulla ja illalla. Samoin istuminen ruokasalissa aamupalalla ilman puhelinta tuntui suorastaan rangaistukselta, tyttö oli ihan ihmeissään, miksi siinä syömme emmekä kirjastossa, jossa olisi televisiokin. Ja Netflix. Tarjoilu oli outoa, miksi aamupalalla oli veitsi ja haarukka? Vaikka munakokkelia varten? Appelsiinimehu oli väärää, koska sitä ei tarjottu tölkistä ja murot samoin, missä niiden paketti oli, miksi murot oli kaadettu isoon kulhoon.

Leikit olivat sitä, että tyttö vaelsi kodissamme ja yritti rikkoa kaiken, mitä käsiinsä sai eli harrastusnukkekotiini olisi pitänyt tehdä suursiivous (onneksi menetin vain muutaman pienen maton, uudet on helppo tehdä), salissa olisi pitänyt leikkiä huonekaluhyppelyä (eli hyppyjä sohvalta pöydälle, siitä tuolille, edelleen lipaston päälle jne.) ja oman tytön huoneessa kaikki lelut olisi pitänyt levittää lattialle laatikoistaan ja sitten kävellä niiden päällä.

Illalla ei tietenkään voinut nukahtaa, koska meillä varmasti kummittelee. Lupasin tytölle, että kyllä, joka yö meillä vierailee haamu, sitä pitää vain odottaa tarpeeksi hiljaa.

Surkea yritys.

Muistuu mieleen oma lapsuus 90-luvulta. Mulla oli kaksi kaveria, joiden koteihin ei koskaan saanut mennä. Nämä kaverit siis ihan itse olivat tarkkoja, etteivät vie kavereitaan omaan kotiinsa. Sitten kavereillaan kylässä ollessa laittoivat paikat remonttiin. Meillä löysivät vanhempieni kondomikätköt, joita en itse ollut löytänyt, tai edes etsinyt ja isän asekaapin oveen löydettiin avain ja mentiin pelailemaan niiden pyssyjen kanssa...

Etkö aikuisena voinut puuttua asioihin ja opastaa parempaan käytökseen.

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin ensimmäisestä huonon käytöksen ilmaisusta soittanut lapsen vanhemmille, että hakekaa kakaranne kotiin.

Jos otan jonkun toisen lapsen meille yöksi, se on palvelus, ja oletan että mukula osaa käyttäytyä kuten kylässä käyttäydytään. Jos ei osaa, vanhemmat hakee pois. En minä ala muiden penikoita kasvattamaan.

Meillä on muutenkin se linja, että jos ruoasta ruikuttaa, lautanen/muki lähtee nenän edestä ja seuraava tilaisuus ravita itseään on, kun on seuraavan aterian aika. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta minä en ala rutinaa kuuntelemaan. Keneltäkään.

Onnea vaan syömishäiriöisten aikuiseten lasten kanssa jatkossa. Ruoalla alistaminen on kaikkein pahinta henkistä väkivaltaa mitä olla voi.

Nämä tapahtumat voi mielessään suhteuttaa siihen tilanteeseen, että lasten mukana kylään tulevat heidän vanhempansa, jotka vain kannustavat lapsia vahingontekoon, ja kun seuraavalla kerralla kieltäydyt ottamasta vastaan, näiden AIKUISTEN KAVERIT alkavat vainota sinua soitoilla. Piti ottaa salainen puhelinnumero.

Aivan tavallisia lausahduksia lapsen suusta. Suodatin ei pelaa vielä. Moni lapsi villiintyy yökylässä. Sokerihumala?

Voi kauhistus. Lapset sanovat asiat suoraan. Yökylässä villiintyy kiltimpikin lapsi joskus. Ihan normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa äitiä harmittaa, kun ”paremman väen” tyttö olikin ihan tavallinen? Äiti varmaan kovasti haluaa, että tyttären kaveripiiriin tulee ns. parempaa väkeä ja nyt kävi näin.

Ei voi sun vastaukseen kuin päätään puistella ja todeta, että voi sua reppanaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata jäädä vatvomaan. Kyseessä oli kuitenkin vain lapsi. Puhuvat mitä puhuvat. Ymmärrän harmistuksen silti, kun olit heidän viihtymistään ajatellut.

Tämä.

Lapset nyt on... lapsia. Ja varsinkin uusissa jännittävissä tilanteissa saattaa käytös olla älytöntä. Et ota enää yökylään kyseistä lasta jos et halua, mutta noitahan varmasti tulee jatkossakin. Lapsillakin on huonoja päiviä ja pääsee sammakoita suusta.

Itse kyllä komennan lapsia, mikäli eivät käyttäydy. En ymmärrä tätä, että nykyään ei uskalleta sanoa lapsille mitään suoraan, mieluummin vaikka otetaan aina vanhempiin yhteyttä. Kyllä vieraillekin lapselle voi sanoa asioista.

Vierailija kirjoitti:

Minä olisin ensimmäisestä huonon käytöksen ilmaisusta soittanut lapsen vanhemmille, että hakekaa kakaranne kotiin.

Jos otan jonkun toisen lapsen meille yöksi, se on palvelus, ja oletan että mukula osaa käyttäytyä kuten kylässä käyttäydytään. Jos ei osaa, vanhemmat hakee pois. En minä ala muiden penikoita kasvattamaan.

Meillä on muutenkin se linja, että jos ruoasta ruikuttaa, lautanen/muki lähtee nenän edestä ja seuraava tilaisuus ravita itseään on, kun on seuraavan aterian aika. Kaikesta ei tarvitse pitää, mutta minä en ala rutinaa kuuntelemaan. Keneltäkään.

Toivottavasti tämä oli provo. Muutoin olen todella pahoillani lastesi puolesta. Tällaisiin koteihin ei onneksi vieraat mene monta kertaa.

Olen aina pitänyt omituisena sitä kun aikuiset ihmiset loukkaantuvat pikkulasten puheista. Itselläni olisi mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Meillä yökylään tulevia vieraita koskevat samat säännöt ku muitakin. Kivaa saa olla ja riehuminenkin menee, mutta kun aikuinen pyytää lopettamaan leikit tai rauhottumaan niin sitten tehdään niin.

Meidän talossa aikuisella on viimeinen sana - neuvotellaan asioista ja sovitaan pelisäännöt yhdessä mutta aikuisella on se painavin sana.

Jännittävässä tilanteessa lapsen suusta voi tuossa iässä tulla vaikka mitä. Hän halusi sanoa jotain, ei varmaan ollut oikein miettinyt että kommenttinsa loukkaavat kaverin äitiä.

Lapset myös kokeilevat vieraiden ihmisten kanssa rajojaan. Kuinka pitkälle voi mennä. Vaikka kotona samat asiat olisi kielletty. 10 vuotias on vielä ihan lapsi.

Ei saa arvottaa ihmisiä, särähtää korvaan paremman perheen lapsi. Tälläiset asenteet on esimerkiksi syrjinnän jakiusaamisen taustalla.

Lapsi on lapsi jolla on oikeus olla lapsi, me aikuiset ollaan esimerkkejä ja ohjataan lapsia oikeaan suuntaan.

Ap ota tilanne haltuun jos tulee vastaava eteen. Lempeillä sanoilla oikeaan aikaan saa paljon vastetta.

Siis eikö kukaan täällä ymmärrä että tuo on aivan normaalia lapselta? Lapsella on tietty käsitys, kotoa opittu, miltä kaakao maistuu. Kun se maistuu jossain muualla erilaiselta, totta kai lapsi sen huomaa ja kommentoi. Se kertoo samalla lapselle itselleen ettei kaikki ole samanlaista kuin kotona ja samaan aikaan tulee epämiellyttävä olo kun maailma avartuu ja koti-ikävä kun kaikki ei olekaan tuttua ja turvallista.

Ja nämä tunteet purkaantuu juuri ”epäsopivalla” käytökselle kun ei tiedä miten päin olisi tai miten olla toisten kotona ja ns. vieraan ihmisen armoilla!

Miten helvetissä ihmiset ei ymmärrä ihan tavanomaisia lapsen kehitysvaiheisiin kuuluvia myllerryksiä. Ja vielä itse mennään lisääntymään mistään mitään tajuamatta.

Jos ”vanhemmat” on näin pihalla kaikesta, ei ihme että lapset voi huonosti tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina pitänyt omituisena sitä kun aikuiset ihmiset loukkaantuvat pikkulasten puheista. Itselläni olisi mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Se on sitä, kun ei omakaan tunteidenhallinta ole kunnossa. Jos vanhempi loukkaantuu lapsen sanomisista, hän viestii lapselle, että hän on solmussa omien tunteidensa kanssa. Tällöin kasvattaa väistämättä myös tunteitaan ja ajatuksiaan pelkääviä ja häpeileviä lapsia. Surullista, mutta liiankin tavallista.

Vierailija kirjoitti:

Aika outoa, ettei kymmenvuotiaalta voi odottaa käytöstapoja. Olisin hävennyt silmät päästäni, jos olisin kuullut lasteni arvostelevan mitään tarjoiluja missään yhteydessä sen ikäisenä. Viisivuotias ja sitä pienempi voi niin tehdä ja se menee vielä ymmärtämättömyyden piikkiin.

Kuinka monta kertaa tämä tyttö oli ollut yökyläilemässä siihen mennessä? Oliko ensimmäinen kerta ylipäänsä?

Ei aina voi osata kaikkea uutta. Emännän olisi pitänyt empaattisesti opettaa. Muuten jää väärä kuva tai häpeää seuraavassa paikassa, kun tajuaa.

Nääh. Jonkun pikkupissiken arvostelua ei kannata ottaa niin vakavasti. Jos ei kaakao kelpaa, niin voi voi.

Talossa talon tavoilla. Eli riehumiseen voi puuttua.

Jos herkkähipiäinen äiti ei enää halua arvostelijaa kotiinsa, se voi vaikuttaa todella paljon tyttären sosiaalisiin suhteisiin. Hän saattaa jäädä porukasta ulos.

Eli nyt vaan äityliini, leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Aivan tavallisia lausahduksia lapsen suusta. Suodatin ei pelaa vielä. Moni lapsi villiintyy yökylässä. Sokerihumala?

Sokerihumalan lisäksi myös jännitys. Ja tunne, että on pakko olla kivaa.

Kiinnostaisi edelleen tietää oliko se kaakao vesikaakaota, rasvattomaan maitoon sekoitettua vai kevytmaitoon?

Koska vesikaakao tai rasvattomaan maitoon sekoitettuna on latkua ja mautonta.

En ihmettele jos lapsi sen huomasi kun itsekin sen huomaisin.

Lapsi ei vielä suodata, sanoo sen ääneen. Ei siitä pidä loukkaantua vaan voisi sanoa, että on sitten ehkä eri makuista kuin kotona. Aikuinen ei ehkä sanoisi mitään. Vaikka ajattelisi.

Mietin jos panostit sokerimuroihin niin miksi et panostanut hyvään kaakaoon?

Minun yksi kaverini oli lapsena tuollainen. Hänen yökyläilyjensä jälkeen äitini aina päivitteli hänen huonoa käytöstään minulle, ja se vain pahensi tilannetta, koska tajusin itsekin, että ystäväni kommentit olivat tökeröitä. Hävetti hänen puolestaan, mutta ystävänä hän oli kuitenkin kiva, joten tuntui kurjalta, että äitini näytti niin avoimesti, ettei yhtään pidä hänestä. Minusta olisi ollut parempi kommentoida heti niissä tilanteissa eikä haukkua ystävääni minulle jälkikäteen...