Korona etäännyttänyt ihmisistä

Ei tunnu. Ei sitten yhtään. Päinvastoin olen pitänyt ystäviini yhteyttä ihan samalla tapaa kuin ennenkin ja ystävät pitävät tietenkin myös minun suuntaani yhteyttä. En ole tähän mennessäkään tarvinnut ystävyyteen naamakkain oloa, vaan voin puhua vaikka puhelimessa tai viestitellä ja se on ihan hyvä.

Ei aikuisilla ihmisillä ole aina mahdollisuus olla naamat vastatusten halutessaan kaveerata. Aikuisilla ihmisillä on muutakin elämää kuin ystävät.

Ehkä syytä ei ole koronan, vaan sinun tai ystävien arkielämän.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä syytä ei ole koronan, vaan sinun tai ystävien arkielämän.

Voipi olla.

Mitä voin tehdä asialle?

Minkälaista elämää ystäväsi elävät? Opiskelevatko he, käyvätkö töissä, entä harrastuksissa? Ovatko he parisuhteessa, onko lapsia ja muita juttuja, jotka pitää hoitaa ensisijaisesti ja sitten tulevat vasta kaverit.

Jos sinä taas asut yksin jossakin yksiössä, missä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi pihatöitä, sinulla ei ole ehkä muuta kuin työ, jota ei tarvitse tehdä kotona enää töiden jälkeen ja aikaa vaikka kuinka, niin tottakai sinulla mahdollisuus tuijottaa sitä puhelinta, lähteä lenkille vaikka joka päivä muutamaksi tunniksi ja viettää vapaata viikonloppuisinkin. Ei se ole koronan syy mitenkään, vaan erilaisten elämäntilanteiden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä syytä ei ole koronan, vaan sinun tai ystävien arkielämän.

Voipi olla.

Mitä voin tehdä asialle?

Yrittää keksiä vapaa-ajallesi muutakin elämää kuin ystävät. He ovat varmaan ystäviäsi tästä eteenpäinkin, mutta omilla ehdoillaan, ei sinun määrittelemillä ehdoilla.

Minulla on kavereita, joilla ei ole koronapsykoosia, joten olen voinut tavata heitä ihan normaalisti ilman, että kukaan pitää maskia tai ”turvavälejä”. Ai jai sentään, onpa elämä mukavaa, kun ei ole koronapsykoosissa.

Mä olen jäänyt ihan yksin. Viestittely kavereille oli niin yksipuolista (aina mun aloitteesta), joten väsyin ja annoin olla. Lapsia mulla on, mutta aikuista seuraa ei ollenkaan. Ja koska olen työtön niin ei ole aikuiskontakteja edes työn merkeissä. Aika vähissä on elämänilo tällä hetkellä :(

En ole tavannut ketään vuoteen joten vähän se on etäännyttänyt.

Oli tapana tavata tuopin äärellä, niin onhan se talvella hankalampaa. Jos joku kysyisi kävelylle, niin en lähtisi, ei ole mun juttu.

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu. Ei sitten yhtään. Päinvastoin olen pitänyt ystäviini yhteyttä ihan samalla tapaa kuin ennenkin ja ystävät pitävät tietenkin myös minun suuntaani yhteyttä. En ole tähän mennessäkään tarvinnut ystävyyteen naamakkain oloa, vaan voin puhua vaikka puhelimessa tai viestitellä ja se on ihan hyvä.

Ei aikuisilla ihmisillä ole aina mahdollisuus olla naamat vastatusten halutessaan kaveerata. Aikuisilla ihmisillä on muutakin elämää kuin ystävät.

Anna kun arvaan, olet introvertti?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kavereita, joilla ei ole koronapsykoosia, joten olen voinut tavata heitä ihan normaalisti ilman, että kukaan pitää maskia tai ”turvavälejä”. Ai jai sentään, onpa elämä mukavaa, kun ei ole koronapsykoosissa.

Joku psykoosi sulla on, ja sairaudentuntokin puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu. Ei sitten yhtään. Päinvastoin olen pitänyt ystäviini yhteyttä ihan samalla tapaa kuin ennenkin ja ystävät pitävät tietenkin myös minun suuntaani yhteyttä. En ole tähän mennessäkään tarvinnut ystävyyteen naamakkain oloa, vaan voin puhua vaikka puhelimessa tai viestitellä ja se on ihan hyvä.

Ei aikuisilla ihmisillä ole aina mahdollisuus olla naamat vastatusten halutessaan kaveerata. Aikuisilla ihmisillä on muutakin elämää kuin ystävät.

Anna kun arvaan, olet introvertti?

Ei vättämättä introvertti vaan elämässä on paljon muitakin ihmisiä kuin ystävät. Ennen pandemiaa soittelin vanhemmilleni pari kertaa kuukaudessa ja kävin ehkä kerran kuukaudessa käymässä. Nyt pandemian aikana soittelen pari kertaa viikossa, mutta en käy lainkaan, koska vanhempani kuuluvat riskiryhmään. Käytän siis vanhempiini enemmän aikaa kuin aiemmin. Samoin pidän nyt yhteyttä enemmän sisaruksiini, lapsiini ja sisarusteni lapsiin. Ulkoilen yksin asuvan siskoni kanssa, joka asuu lähellä. Aiemmin tavattiinkasvotusten ehkä kerran kuukaudessa, nyt useammankerran viikossa. Ja kaikenpäälle sitten työt, kotityöt, nyt keväällä pihan laitto ja lisäksi mulla on remonttikin menossa. Viestittelen toki ystävillenikin, mutta nyt ei ole samalla tavalla mahdollisuutta tavata kasvotusten kuin ennen pandemiaa. 

Vika on sinussa. On aika katsoa peiliin ja alkaa miettimään mikä on pielessä että entiset ystävät ovat alkameet karttaa ja vältellä sinua. Ehkä olet liian sosiaalinen, ehkä tungetteleva, päällekäyvä, optimistinen tai liian puheliasta sorttia. Opettele tulemaan toimeen ihmisten kanssa niin alat saaman taas ystäviä ja sosiaalista elämää. Muutos lähtee aina itsestä ja on vain sinusta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tunnu. Ei sitten yhtään. Päinvastoin olen pitänyt ystäviini yhteyttä ihan samalla tapaa kuin ennenkin ja ystävät pitävät tietenkin myös minun suuntaani yhteyttä. En ole tähän mennessäkään tarvinnut ystävyyteen naamakkain oloa, vaan voin puhua vaikka puhelimessa tai viestitellä ja se on ihan hyvä.

Ei aikuisilla ihmisillä ole aina mahdollisuus olla naamat vastatusten halutessaan kaveerata. Aikuisilla ihmisillä on muutakin elämää kuin ystävät.

Anna kun arvaan, olet introvertti?

Ei vättämättä introvertti vaan elämässä on paljon muitakin ihmisiä kuin ystävät. Ennen pandemiaa soittelin vanhemmilleni pari kertaa kuukaudessa ja kävin ehkä kerran kuukaudessa käymässä. Nyt pandemian aikana soittelen pari kertaa viikossa, mutta en käy lainkaan, koska vanhempani kuuluvat riskiryhmään. Käytän siis vanhempiini enemmän aikaa kuin aiemmin. Samoin pidän nyt yhteyttä enemmän sisaruksiini, lapsiini ja sisarusteni lapsiin. Ulkoilen yksin asuvan siskoni kanssa, joka asuu lähellä. Aiemmin tavattiinkasvotusten ehkä kerran kuukaudessa, nyt useammankerran viikossa. Ja kaikenpäälle sitten työt, kotityöt, nyt keväällä pihan laitto ja lisäksi mulla on remonttikin menossa. Viestittelen toki ystävillenikin, mutta nyt ei ole samalla tavalla mahdollisuutta tavata kasvotusten kuin ennen pandemiaa. 

Ja olen siis eri henkilö kuin jolle vastasit. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä syytä ei ole koronan, vaan sinun tai ystävien arkielämän.

Voipi olla.

Mitä voin tehdä asialle?

Yrittää keksiä vapaa-ajallesi muutakin elämää kuin ystävät. He ovat varmaan ystäviäsi tästä eteenpäinkin, mutta omilla ehdoillaan, ei sinun määrittelemillä ehdoilla.

"Hyväksy yksinäisyytesi ja että kukaan ei halua nähdä sinua. Ala vaikka harrastaa palapelien kokoamista tai yksin kävelyä. Hyväksy almu kun joku vaivautuu tapaamaan."

Missä ovatkin Ap:n puolisot ja lapset? Entä koira? Leiki lastwm kanssa ja käytä koiraa lenkillä, ala viettämään muutenkin enemmän aikaansa oman perheesi kanssa. Pitääkää tänään vaikka pelipäivä. Tämä aika on rankkaa aivan meille kaikille, mutta kun on oma ydinperhe lähellä niin kenenkään ei tarvitse kestää tätä yksin eikä kukaan tätä kestäkkään.

Vierailija kirjoitti:

Vika on sinussa. On aika katsoa peiliin ja alkaa miettimään mikä on pielessä että entiset ystävät ovat alkameet karttaa ja vältellä sinua. Ehkä olet liian sosiaalinen, ehkä tungetteleva, päällekäyvä, optimistinen tai liian puheliasta sorttia. Opettele tulemaan toimeen ihmisten kanssa niin alat saaman taas ystäviä ja sosiaalista elämää. Muutos lähtee aina itsestä ja on vain sinusta kiinni.

Olet ihan sekopää

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kavereita, joilla ei ole koronapsykoosia, joten olen voinut tavata heitä ihan normaalisti ilman, että kukaan pitää maskia tai ”turvavälejä”. Ai jai sentään, onpa elämä mukavaa, kun ei ole koronapsykoosissa.

Niinhän se on.

Vierailija kirjoitti:

Missä ovatkin Ap:n puolisot ja lapset? Entä koira? Leiki lastwm kanssa ja käytä koiraa lenkillä, ala viettämään muutenkin enemmän aikaansa oman perheesi kanssa. Pitääkää tänään vaikka pelipäivä. Tämä aika on rankkaa aivan meille kaikille, mutta kun on oma ydinperhe lähellä niin kenenkään ei tarvitse kestää tätä yksin eikä kukaan tätä kestäkkään.

Haista nyt pee, oletko oikeasti vai tahallasi tyhmä vai provoiletko vain? Kaikilla ei ole ydinperhettä.

Entä jos se on lähentänyt joitakin ihmisiä, vaikkei ole kyljessä kiinni.