Mikä asia on eniten v*ituttanut töissä?
Uusi tietojärjestelmä, joka oli rakennettu päin helvettiä. Kaksi viikkoa meni ennen kuin suurimmat ongelmat saatiin korjattua.
Kommentit (34)
Monimutkaiset sosiaaliset pelit joiden jalkoihin itse työn tekeminen uhkaa jäädä
Jouluaattona eräs asiakas yritti kassalla syyttää minua valehtelijaksi.
Uudessa duunissa pyysin, että mitä sovittu läpinäkyvyyden suhteen ja luottamuksen rakentamiseksi, niin pidettäisiin, tai en edes pyytänyt että missä on se email osoite joka luvattu.
Työnantaja sanoi että olen kovin negatiivinen.
Muut rakentavat ehdotukset on torpattu. Joten olen lopettanut viestinnän. Ja hoidan vain duunin ja poistun.
Nyt tajuan miten se tunnelma siellä oli kuin kusi sukassa ja jännittynyt.
Työnantaja ei ole alan ihmisiä ollenkaan, vaan ainostaan sijoittaja ja perustaja. Kuten voi hyvin nähdä.
Nykyisessä työssä ei oikeastaan mikään. Jos ei sitä yhtä besservisseriä työyhteisössä lasketa. En jaksa häntäkään stressata.
Aiemmissa kiire, liian suuri määrä töitä henkilökuntaan nähden. Ja vielä sellaisia töitä jotka pitää tänään lähteä tai eilen.
Tai sitten se, ettei ollut mahdollista pitää taukoja välillä ihan säännöllisesti. Ei vessaan ei syömään tms.
Tyhmä uusi pomo, jota ei tuntenut alaa yhtään.
Asiakkaat. ASIAKKAAT!!!!!!!!!!!!!!!!! Joka helvetin päivä, tunti, minuutti ja hetki.
Yliviikarimainen diktaattori, jolla on oma nuoleskeleva hovinsa. Savustaa ja kiusaa sumeilematta ihmisiä, joista ei pidä tai jotka ovat asettuneet poikkiteloin tielleen eli kertovat työpaikan epäkohdista. On saanut myös avilta huomautuksia valitusten johdosta ja joutunut käräjien kautta korvauksia maksamaan muutamalle savustetulle. Onneksi eukko jää pian eläkkeelle, ehkä kunnon ihmiset pystyy lopulta jälleen hengittämään ja tekemään työtään oikeudenmukaisesti sekä hyvin.
Ainaiset ylityöt. Koskaan ei tiedä moneltako pääsee kotiin.
Ai asiakaspalvelutyössä? Kaikki. Ihan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Ai asiakaspalvelutyössä? Kaikki. Ihan kaikki.
Hi-five täältä - molemmilla käsillä! Amen!
Petetyt lupaukset. Pomo lupailee mitä sattuu ja aina ne lupaukset petetään. Koskaan ei voi luottaa hänen sanaansa. Vaihdankin työpaikkaa heti tilaisuuden tullen.
Töissä v tuttaa vain sinne meneminen ja siellä oleminen. Täysin hukkaan heitettyä aikaa mun ainoasta elämästä.
Se, että johdetaan vain johtamisen vuoksi. Työtään ei saa tehdä rauhassa, koska luodaan tyhjästä uudistus- ja johtamistarpeita. Kauhea ralli ja lopuksi kaikki on kuten ennenkin, taas hetken.
Arkkitehdit, jotka eivät tiedä suorittajien työstä mitään. Asioista päättäjät eli rahoittajat, jotka eivät tiedä kenenkään työstä mitään.
Psykiatrit ja hoitajat kiusaavat minua.
Hirveä kiire ja massiivinen työtaakka. Siinä on sellainen yhdistelmä, että olen varmaan vuoden sisällä burnoutissa. Ei pääse palautumaan yhtään, eikä pääse siihen laatuun, joka olisi edes kohtuullinen. Pitäisi saada lisää väkeä, jotta edes perusasiat saataisiin tehtyä kunnolla, mutta jos kolme ihmistä tekee seitsemän työt... mietin, että onkohan joka paikassa nyt samanlaista, että kannattaako enää vaihtaa..
Ne asiakkaat, jotka yrittävät panna paljaalla. Muka vahingossa kortsu "luiskahti" pois. Tiedän tasan tarkkaan, että ottavat sen itse pois.
Eniten vituttaa....kaikki