Päästäisitkö lapsesi rauhanturvaajaksi?
Ilmeisesti armeijassa puhetta ollut.
Kommentit (17)
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Ei ole minun päätös, mutta olisin ylpeä jos lasta kiinnostaisi lähteä rauhanturvaajaksi.
Vierailija kirjoitti:
On ollut ja hienosti meni.
Oliko kyseinen lapsi yläasteella j ännäpoika?
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Taidat olla hiukan yksinkertainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Taidat olla hiukan yksinkertainen.
Miten niin? Rauhanturvasmistehtävät eivät ole CV:ssä mikään erityinen meriitti, joten sinne lähtevät keskimääräistä näköalattomammat, jotka eivät tiedä, mitä elämällään tehdä. Suurella osalla entisistä rauhanturvaajista on vakavia mielenterveysongelmia ja vaikeuksia saada se tavallinen elämä sujumaan. Kuka sellaista haluaa lapsilleen? Ei niissä tehtävissä eletä pumpulissa, siellä näkee asioita, joita kukaan ei halua nähdä ja toisaalta arki on koko ajan sen odottamista, että jotain ikävää tapahtuu.
Oletko itse ollut rauhanturvaajana, tiedätkö päivä- ja viikkorytminja elämän tylsyyden omassa rauhanturvaajien reservaatissa keskellä ei mitään?
siellä tosiaan näkee miten suomen ja eritoten spr,n rahoja "pistetään afrikan kaivoon" onko sinulla pelko että hän kantaakin leijona korua kun on nähnyt rahojen haaskauksen. onhan tutkimuskin jossa "turvaajana" näkijänä kokeneena äänestää perus suomalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Taidat olla hiukan yksinkertainen.
Miten niin? Rauhanturvasmistehtävät eivät ole CV:ssä mikään erityinen meriitti, joten sinne lähtevät keskimääräistä näköalattomammat, jotka eivät tiedä, mitä elämällään tehdä. Suurella osalla entisistä rauhanturvaajista on vakavia mielenterveysongelmia ja vaikeuksia saada se tavallinen elämä sujumaan. Kuka sellaista haluaa lapsilleen? Ei niissä tehtävissä eletä pumpulissa, siellä näkee asioita, joita kukaan ei halua nähdä ja toisaalta arki on koko ajan sen odottamista, että jotain ikävää tapahtuu.
Oletko itse ollut rauhanturvaajana, tiedätkö päivä- ja viikkorytminja elämän tylsyyden omassa rauhanturvaajien reservaatissa keskellä ei mitään?
Voi luoja mitä paskaa taas.
Kysymyksen asettelu on väärä koska en voisi vaikuttaa aikuisen lapseni valintoihin.
Jos hän moiseen hommaan pääsisi/lähtisi niin olisin ylpeä hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ollut ja hienosti meni.
Oliko kyseinen lapsi yläasteella j ännäpoika?
Ei ollut, eikä ole vieläkään. Työskentelee arvostetussa ammatissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Taidat olla hiukan yksinkertainen.
Miten niin? Rauhanturvasmistehtävät eivät ole CV:ssä mikään erityinen meriitti, joten sinne lähtevät keskimääräistä näköalattomammat, jotka eivät tiedä, mitä elämällään tehdä. Suurella osalla entisistä rauhanturvaajista on vakavia mielenterveysongelmia ja vaikeuksia saada se tavallinen elämä sujumaan. Kuka sellaista haluaa lapsilleen? Ei niissä tehtävissä eletä pumpulissa, siellä näkee asioita, joita kukaan ei halua nähdä ja toisaalta arki on koko ajan sen odottamista, että jotain ikävää tapahtuu.
Oletko itse ollut rauhanturvaajana, tiedätkö päivä- ja viikkorytminja elämän tylsyyden omassa rauhanturvaajien reservaatissa keskellä ei mitään?
Toisille se nyt vaan sopii ja pää kestää. Myöhemmin jos tuntuu, ettei saa normi elämää sujumaan, onpahan ainakin rahaa jemmassa ja aikaa miettiä mitä ehkä haluaa tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Taidat olla hiukan yksinkertainen.
Miten niin? Rauhanturvasmistehtävät eivät ole CV:ssä mikään erityinen meriitti, joten sinne lähtevät keskimääräistä näköalattomammat, jotka eivät tiedä, mitä elämällään tehdä. Suurella osalla entisistä rauhanturvaajista on vakavia mielenterveysongelmia ja vaikeuksia saada se tavallinen elämä sujumaan. Kuka sellaista haluaa lapsilleen? Ei niissä tehtävissä eletä pumpulissa, siellä näkee asioita, joita kukaan ei halua nähdä ja toisaalta arki on koko ajan sen odottamista, että jotain ikävää tapahtuu.
Oletko itse ollut rauhanturvaajana, tiedätkö päivä- ja viikkorytminja elämän tylsyyden omassa rauhanturvaajien reservaatissa keskellä ei mitään?
Siis olet yksinkertainen, kuten jo arvelinkin. Se, ettei naapurin peräkamarinpoika elämässään onnistunut, riippunut siitä, onko ollut rauhanturvaajana vai ei. Sinua fiksumpi tämän ymmärtää selittämättä.
Ei kai ne alaikäisiä sinne ota. Ja täysi-ikäisiä ei tarvitse "päästää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin puhuisin hyvin vakavasti siitä, millainen uhka tulevaisuuden kannalta se on. Naapurissa on noin 45v insinööri, joka on ollut rauhanturvaamistehtävissä, mutta ei ole kotimaassa onnistunut luomaan minkäänlaista omaa elämää. Ei ystäviä, ei harrastuksia, ei työpaikkaa, vanhempien luona elelee ja odottaa seuraavaa mahdollisuutta. Tavallinen elämä on liian tylsää.
En halua lapsilleni juurettomuutta.
Taidat olla hiukan yksinkertainen.
Miten niin? Rauhanturvasmistehtävät eivät ole CV:ssä mikään erityinen meriitti, joten sinne lähtevät keskimääräistä näköalattomammat, jotka eivät tiedä, mitä elämällään tehdä. Suurella osalla entisistä rauhanturvaajista on vakavia mielenterveysongelmia ja vaikeuksia saada se tavallinen elämä sujumaan. Kuka sellaista haluaa lapsilleen? Ei niissä tehtävissä eletä pumpulissa, siellä näkee asioita, joita kukaan ei halua nähdä ja toisaalta arki on koko ajan sen odottamista, että jotain ikävää tapahtuu.
Oletko itse ollut rauhanturvaajana, tiedätkö päivä- ja viikkorytminja elämän tylsyyden omassa rauhanturvaajien reservaatissa keskellä ei mitään?
Tunnen muutaman jotka ovat olleet rauhanturvaajina.
Molemmat hyvin fiksuja ihmisiä. Toinen eläköitynyt armeijasta ja tekee nyt toista uraa, toinen aktiivipalveluksessa majurina.
Ilkeitä asioita näkee ihan poliisina, sosiaalihuollon työntekijönä tai ensihoitajana myös...
No ei se minulle kuulu mitä aikuinen lapsi haluaa.