Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Millaisia ovat ne ihmiset, joilla avoin parisuhde oikeasti toimii? Mitä luonteenpiirteitä se edellyttää?
10.04.2021 |
Harkitsemme mieheni kanssa tätä suhdemuotoa, mutta emme kumpikaan ole varmoja, mitä se käytännössä tarkoittaisi ja miten vaikuttaisi? Sen tiedän, että toisilla tuota ei voi kuvitellakaan, mutta toisaalta joillakin toimii erittäin hyvin (tunnen jopa yhden pariskunnan).
Kommentit (32)
Jos asiaa pitää oikein miettiä niin ei ole teitä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi seukkaatte jos ette riitä toisillenne?
Pitää olla rohkea ja valmis kokeilemaan uutta. Siksi onnistuu yleensä vain nuorilta.
Juuri tuon luonnon millainen kerrot olevasi. Hajalla..
mies53v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette te mitään harkitse. Haluat paheksua muita ja usuttaa mammalahkon hyeenalauman lailla heidän kimppuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kannattaa ainakin huomioida, että naisille on enemmän seuraa tarjolla kuin miehille, tai siis naisen on helpompi löytää seksiseuraa. Jos siis tuo avoin suhde tarkoittaa sitä, että sinulla voi olla rinnakkaisseksisuhde. Sitten taas miehesi pitää olla todella miellyttävän oloinen ja näköinen, että löytäisi jonkun pelkän sivusuhteen siihen rinnalle tai seikkailua. Ja en siis nyt kirjoita tätä palstan ulimiehen näkökulmasta, vaan tarkoitan nyt sitä, että on mahdollista, että kun päätätte, että kumpikin saa käydä vieraissa tahollaan niin nainen on sitten se, joka saa helpommin ja enemmän kokemuksia ja mies jääkin lehdellä soittelemaan. Ja se voi kaihertaa, vaikka molemmilla on se sama vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Se kannattaa ainakin huomioida, että naisille on enemmän seuraa tarjolla kuin miehille, tai siis naisen on helpompi löytää seksiseuraa. Jos siis tuo avoin suhde tarkoittaa sitä, että sinulla voi olla rinnakkaisseksisuhde. Sitten taas miehesi pitää olla todella miellyttävän oloinen ja näköinen, että löytäisi jonkun pelkän sivusuhteen siihen rinnalle tai seikkailua. Ja en siis nyt kirjoita tätä palstan ulimiehen näkökulmasta, vaan tarkoitan nyt sitä, että on mahdollista, että kun päätätte, että kumpikin saa käydä vieraissa tahollaan niin nainen on sitten se, joka saa helpommin ja enemmän kokemuksia ja mies jääkin lehdellä soittelemaan. Ja se voi kaihertaa, vaikka molemmilla on se sama vapaus.
Juuri tämä on se avoimen suhteen isoin ongelma. Naiselle se tarkoittaa loputonta valikoimaa oman miehen rinnalle ja mies lähinnä vetää kahvia puhelimen äärellä naisen viettäessä aikaa muiden miesten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä muistaa, että avoimet suhteet ovat prosentuaalisesti hyvin hyvin pieni osa parisuhteista. Ja vielä pienempi osa ovat ne avoimet suhteet, jotka oikeasti toimivat pitkässä juoksussa. Voisin kuvitella miehenä sanovani naiselle: "Mähän olen siis parisuhteessa, mutta meillä on avoin suhde avopuolisoni kanssa. Olisi kiva, jos voitais sun kanssa tehdä omia juttujamme you know...?" Varmaan paljon tippuisi oman avopuolison rinnalle naisia.
Kyllähän siinä aika erikoisia ominaisuuksia täytyy olla henkisellä puolella, että pystyy täysin sivuuttamaan yhden luonnollisista tunteista eli mustasukkaisuuden. Minusta ainakin vaikuttaa siltä, ettei tuollaiset ihmiset oikeasti toisesta välitä ja tuntevat kumppaniaan kohtaan lähinnä sisaruksellisia tunteita. Ei normaali ihminen kestä ajatusta, että kumppani harrastaa seksiä muiden kanssa. Tai jos se sitten tyydyttää kun itsekin saa hässiskellä ympäriinsä ja se tuntuu kivalta, sellanen hetimullekaikkinyt. Mutta veikkaanpa, että jos moinen sopimus on suhteessa tehty ja toinen saa enemmän vierasta seksiä kuin toinen, niin kyllä siinä alkaa vähän hymy hyytymään alakynteen jääneellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaverini tekivät avoimen suhteen. Ero tuli siitä, kun mies sitten sattui rakastumaan panokaveriinsa.
Vierailija kirjoitti:
No ihan ensimmäiseksi oman parisuhteen on oltava TODELLA hyvässä kunnossa. Huonoa parisuhdetta ei voi korjata avoimeen suhteeseen siirtymisellä. Hyvin monella on tämä mielikuva, ja se on tuhoon tuomittu ajatus.
Ei pidä paikkaansa. Meillä avoin suhde pelasti avioliiton. Olemme siis olleet mieheni kanssa lukioikäisestä asti ja olimme toistemme ainoat kumppanit melkein nelikymppiseksi asti. Siinä sitten hiljalleen huomattiin, että huolimatta perusteissaan hyvästä parisuhteesta alkoi sellainen miehen ja naisen välillä kuuluva jännite sammua ja suhde tuntua enemmän kaveri- ja huoltosuhteelta (meillä on lapsia). Päätettiin yhdessä, että avaamme suhteemme ja katsomme, mitä seuraa. Ja kappas, se että tiesi toisella olevan mahdollisuus tapailla muita, alkoi tuoda myös omaan suhteeseen takaisin sitä jännitystä ja halua nähdä oikeasti sen eteen vaivaa, että parisuhde voisi hyvin.
Tuota vaihetta kesti noin vuoden, jonka jälkeen yhdessä päätettiin lopettaa avoin suhde. Nyt parisuhteemme voi oikein hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minusta avoin suhde perustuu vain siihen yksinkertaiseen ajatukseen, että ihminen HALUAA olla oman kumppanin kanssa, vaikka myös muita on tarjolla. Sehän sitä todellista rakkautta on ja siinähän se parisuhde nimenomaan testataan, kun ei perinteiseen tapaan ole PAKKO olla kenenkään kanssa.
Minä elän vaimoni kanssa avoimessa suhteessa ja jostakin syystä tuo haluaa olla minun kanssa, vaikka olisi muitakin tarjolla. Joku siis lienee kunnossa meidän suhteessa.
Yleensa nää polyamoriset naiset (siis nää jotka olleet julkisuudessa) ei ole kauhean viehättäviä. Mutta näitä miehiä on paljon, joille "kaikki mikä liikkuu" on pantavaa.
Onko se taloudellinen juttu, sitten se mikä pitää siinä suhteessa, jos haluaa kuitenkin seksiä muiden kanssa koko ajan. Pitäis olla sen verran itsekunnioitusta ettei nyt jokaisen patjaksi ala tosta vaan. Olis sitten sinkku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan ensimmäiseksi oman parisuhteen on oltava TODELLA hyvässä kunnossa. Huonoa parisuhdetta ei voi korjata avoimeen suhteeseen siirtymisellä. Hyvin monella on tämä mielikuva, ja se on tuhoon tuomittu ajatus.
Ei pidä paikkaansa. Meillä avoin suhde pelasti avioliiton. Olemme siis olleet mieheni kanssa lukioikäisestä asti ja olimme toistemme ainoat kumppanit melkein nelikymppiseksi asti. Siinä sitten hiljalleen huomattiin, että huolimatta perusteissaan hyvästä parisuhteesta alkoi sellainen miehen ja naisen välillä kuuluva jännite sammua ja suhde tuntua enemmän kaveri- ja huoltosuhteelta (meillä on lapsia). Päätettiin yhdessä, että avaamme suhteemme ja katsomme, mitä seuraa. Ja kappas, se että tiesi toisella olevan mahdollisuus tapailla muita, alkoi tuoda myös omaan suhteeseen takaisin sitä jännitystä ja halua nähdä oikeasti sen eteen vaivaa, että parisuhde voisi hyvin.
Tuota vaihetta kesti noin vuoden, jonka jälkeen yhdessä päätettiin lopettaa avoin suhde. Nyt parisuhteemme voi oikein hyvin.
Mutta ehkä teillä oli kykyä keskustelella tilanteista ja tunteista, joita tuli vastaan?
Ymmärtäisin myös tuon "ei korjaa huonoa suhdetta" niin, että suhteessa on jotenkin dynamiikka pielessä tai kommunikaatio pielessä. Että ei kyetä sitten puhumaan asioista, tai vaikka mustasukkaisuudesta tulee iso juttu.
Ja te olitte myös tilanteessa, jossa ei olisi ollut mitään hävittävää, jos tuo ei olisi toiminut, se olisi ollut ero ja eron syyksi ei olisi voinut laittaa avoimen suhteen asioita kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan ensimmäiseksi oman parisuhteen on oltava TODELLA hyvässä kunnossa. Huonoa parisuhdetta ei voi korjata avoimeen suhteeseen siirtymisellä. Hyvin monella on tämä mielikuva, ja se on tuhoon tuomittu ajatus.
Ei pidä paikkaansa. Meillä avoin suhde pelasti avioliiton. Olemme siis olleet mieheni kanssa lukioikäisestä asti ja olimme toistemme ainoat kumppanit melkein nelikymppiseksi asti. Siinä sitten hiljalleen huomattiin, että huolimatta perusteissaan hyvästä parisuhteesta alkoi sellainen miehen ja naisen välillä kuuluva jännite sammua ja suhde tuntua enemmän kaveri- ja huoltosuhteelta (meillä on lapsia). Päätettiin yhdessä, että avaamme suhteemme ja katsomme, mitä seuraa. Ja kappas, se että tiesi toisella olevan mahdollisuus tapailla muita, alkoi tuoda myös omaan suhteeseen takaisin sitä jännitystä ja halua nähdä oikeasti sen eteen vaivaa, että parisuhde voisi hyvin.
Tuota vaihetta kesti noin vuoden, jonka jälkeen yhdessä päätettiin lopettaa avoin suhde. Nyt parisuhteemme voi oikein hyvin.
Ettei tämä suhdemuoto olisi pelastanut vain sinua naisena? Luulen, ettei mies hyötynyt tuosta avoimesta suhteesta yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
No minusta avoin suhde perustuu vain siihen yksinkertaiseen ajatukseen, että ihminen HALUAA olla oman kumppanin kanssa, vaikka myös muita on tarjolla. Sehän sitä todellista rakkautta on ja siinähän se parisuhde nimenomaan testataan, kun ei perinteiseen tapaan ole PAKKO olla kenenkään kanssa.
Minä elän vaimoni kanssa avoimessa suhteessa ja jostakin syystä tuo haluaa olla minun kanssa, vaikka olisi muitakin tarjolla. Joku siis lienee kunnossa meidän suhteessa.
Mitä tuo tarkoittaa, että "on muita tarjolla". Odottavatko ne jotenkin sinua niin kauan, että suhde päättyy eroon? Missä nämä muut ovat odottamassa, jotka ovat aina ja ikuisesti tarjolla?
Avoin suhde on lupa nussia muita. En itse viitsisi moiseen ryhtyä, mutta kukin tyylillään tietysti.
Alue: Aihe vapaa
No ihan ensimmäiseksi oman parisuhteen on oltava TODELLA hyvässä kunnossa. Huonoa parisuhdetta ei voi korjata avoimeen suhteeseen siirtymisellä. Hyvin monella on tämä mielikuva, ja se on tuhoon tuomittu ajatus.
Lisäksi tietysti pitää luottaa omaan kumppaaniin ja suhteeseen todella paljon, olla riittävän hyvä itsetunto itselläkin ja ei tietenkään saa olla perinteisesti mustasukkaisuuteen taipuvainen.