Loukkaannutko, jos sinua ei muisteta synttäripäivänä?
Loukkaannutko, jos sinulle tosi läheinen ja rakas ihminen ei muista sinua syntymäpäivänäsi? Täytin vasta 30v ja mun sisko ei muistanut mua mitenkään. Pidin pienet juhlat perheen kesken ja sanoin kyllä, etten tarvitse mitään isompia lahjoja. Mutta edes joku kortti/kukka olisi ollut kiva. Itse en ikinä menisi kenenkään juhliin ilman jotain pientä muistamista, vaikka olisi sanottu ettei tarvitse lahjoja. Veisin edes kortin. Olen todella loukkaantunut. Kun otin asian puheeksi siskoni kanssa, niin hän loukkaantui puolestaan siitä, että en "arvostanut sitä että hän tuli paikalle". Hänen mielestään se hänen tulonsa oli se lahja..
Kommentit (34)
Hankala loukkaantua kun en yleensä muista syntymäpäivääni. Siis toki muistan päivämäärän, mutten kiinnitä siihen sen kummempaa huomiota ja se unohtuu. On sitäkin kivempaa jos sen joku sattuu muistamaan ja onnittelee.
No onhan tuo epäkohteliasta tulla synttärijuhliin ilman mitään muistamista.
Siis kyllähän sinua muistettiin, et vaan saanut lahjaa tms.
Luulin, ettei oikeasti muistettu.
Jaa, itse olen yllättynyt, jos edes vaivaudutaan onnittelemaan. Juhlia en ole pitänyt ja jos pitäisin niin enpä tiedä jaksaisinko loukkaantua.
Niin olen ihan aidosti tosi loukkaantunut tästä, mutta samalla tuntuu lapselliselta. Harmitti sekin, että sisko lähti puolustuskannalle kun sanoin asiasta ja meille syntyi riita. Muutkin vieraat muistivat jotenkin kortilla/kukalla/ jollain pienellä itsetehdyllä jutulla. Ap
Mä olen jo tottunut ettei mua muisteta synttäreinä eikä jouluna. Eikä kyllä nimppareina tai vaikka ystävänpäivänäkään..
En, koska en edes itsekään muista aina omaa syntymäpäivääni, saati sitten muiden synttäreitä.
Jos aina muistan vastapuolen synttärit, pidän vähän outona, jos toinen ei muista minua omana synttärinäni tekstarilla tms.
Synttärilahjojen vaatiminen tai odottaminen on kyllä aika pienisieluisuutta.
Äly hoi miten lapsellista ilmoittaa ettei tarvitse tuoda mitään, mutta sitten kun ilmaannutaan kädet tyhjinä siitä ollaan heti antamassa sanomista. Muakin ottaisi pannuun, sano ihan suoraan jos et kestä sitä ettei olla hankittu jotain helvatan korttia niin kaikki säästyy mielipahalta.
Miksi ihmiset sanovat "ei tarvitse mitään lahjoja" ja sitten vetävät herneet.
En tiedä, ei millään pahalla ap, mutta enemmän tuo kuulostaa joltain lapselliselta päähänpinttymältä. Tai muulta, jos siis olet oikeasti niin verisesti loukkaantunut.
Olisiko ollut parempi, jos sisaresi ei siis olisi tullut ollenkaan paikalle? (retorinen kysymys).
Niin tiedostan itsekin, että lapsellista, mutta tulee olo ettei sisko ollenkaan välitä. Itse vien synttäreille aina ajatuksella tehdyn kortin, varsinkin jos täyttää pyöreitä.. Minusta tökeröä tulla tyhjin käsin juhliin. Itse olin kuitenkin panostanut paljon juhliin mm. tarjottaviin. Ap
En loukkaannu, koska en ole ikinä ymmärtänyt että mikä järki syntymäpäivissä on. Jokainen on syntynyt joskus ilman että on siihen mitenkään itse vaikuttanut, joten miksi sitä pitäisi jotenkin juhlistaa? Ymmärrän että juhlitaan saavutuksia ja sellaisia juhlapäiviä joihin on itse voinut vaikuttaa (esim. valmistujaiset, häät), mutta mitä ihmeen juhlimista siinä on, että on vaan sattunut syntymään jonakin päivänä?
Vierailija kirjoitti:
En loukkaannu, koska en ole ikinä ymmärtänyt että mikä järki syntymäpäivissä on. Jokainen on syntynyt joskus ilman että on siihen mitenkään itse vaikuttanut, joten miksi sitä pitäisi jotenkin juhlistaa? Ymmärrän että juhlitaan saavutuksia ja sellaisia juhlapäiviä joihin on itse voinut vaikuttaa (esim. valmistujaiset, häät), mutta mitä ihmeen juhlimista siinä on, että on vaan sattunut syntymään jonakin päivänä?
vaikka se, että on siitä onnekas, että saa vielä näillä vuosin yhä elää. Ja ,että on siitä onnekas ,että on yhä niitä rakkaita läheisiä ihmisiä joiden kanssa juhlia vanhenemistaan ( toki näin korona-aikaan etänä).Ja, että on siitä onnekas , että on ihmisiä joille voi järjestää juhlia.
En loukkaannu, kun en ole koskaan tehnyt asiasta numeroa. Syntymäpäiväni ei ole näkyvillä sosiaalisessa mediassa ym. Se tuntuisi ehkä vähän pahalta, jos omat vanhemmat, veljeni ja mieheni eivät onnittelisi edes tekstiviestillä, mutta en odota heiltäkään mitään sen isompaa.
En ihan ymmärrä sitä suomalaisten tapaa, että sanotaan että "ei minulle tarvitse mitään lahjoja tuoda/ei tarvitse sen kummemmin muistaa" mutta sitten jos joku ei tuo lahjaa tai kukkapuskaa, ollaan loukkaantuneita. Jos haluaa muistamisia, niin älä sitten sano, ettet halua!
Tänä vuonna täytin 50v kuten lukuisat ystäväni, eikä minua juuri ole muistanut kukaan. En tiedä loukkaako vai surettaako enemmän, mutta ei tämä näkymättömyys kivaa ole.
Vierailija kirjoitti:
En loukkaannu, kun en ole koskaan tehnyt asiasta numeroa. Syntymäpäiväni ei ole näkyvillä sosiaalisessa mediassa ym. Se tuntuisi ehkä vähän pahalta, jos omat vanhemmat, veljeni ja mieheni eivät onnittelisi edes tekstiviestillä, mutta en odota heiltäkään mitään sen isompaa.
En ihan ymmärrä sitä suomalaisten tapaa, että sanotaan että "ei minulle tarvitse mitään lahjoja tuoda/ei tarvitse sen kummemmin muistaa" mutta sitten jos joku ei tuo lahjaa tai kukkapuskaa, ollaan loukkaantuneita. Jos haluaa muistamisia, niin älä sitten sano, ettet halua!
Minua taas ei kiinnosta yhtään mitkään lahjat, mutta toivon, että rakkaimpani sanoa sen pienn " Hyvää synttäriä" tms.
1
En. Syntymäpäivien muistelu ja juhliminen on muutenkin ihmeellistä touhua. Lasten kohdalla vielä ymmärrän, mutta kun joku ilmoittaa pyöreistä vuosistaan oikein sanomalehdessä, niin on kyseinen traditio viety jo liian pitkälle. Syntämäpäivä on vain yksi päivä muiden joukossa.
Just vaahtosin miehelleni, että lapseni ei varmaan muista mun synttäriä :D
Kuunteleeko pöllöpalstakin meitä?