Mies puhuu exästään ja itsestään yhä ”me”-muodossa, ja se häiritsee
Reality check: minua on alkanut häiritä, että kertoessaan menneisyydestään mies puhuu aina kaikesta me-muodossa. ”Ma vietimme joulua sinä vuonna..” / ”Kävimme Irlannissa katsomassa sitä ja tätä”. / ”Meillä oli tapana paistaa pihviä juhannuksena”
Ymmärrän kyllä itsekin ennen naimisissa olleena, että puolisollani on myös ex-vaimo, joka on ollut iso osa hänen elämäänsä. Exä ei sinällään minua vaivaa, on ihan mukavan oloinen ihminen. Mutta jotenkin koen, että tässä hetkessä se ”me”-viittaus kuuluisi vain nykyiseseen suhteeseen, kun ei ole enää ”heitä”. Mulle tulee kaikista noista me-jutuista semmoinen ällötys, että ainakaan juuri samalla tavalla en haluaisi tehdä asioita nykyisessä suhteessamme..
Toivottavasti saitte kiinni, mitä yritän sanoa :D
Olenko nyt pikkumainen ja typerä, onko tämä vain minun ongelmani? Vai kehtaanko pyytää mieheltä, että voisiko hän mieluummin keskittyä kertomaan itsestään ja omista kokemuksistaan minä-muodossa? En haluaisi olla kohtuuton..
Kommentit (34)
Ymmärrän sinua, kyllä se ärsyttää jos entinen puoliso on puheissa koko ajan. Tietenkään muistoja on hankala muuttaa minä-muotoon, jos mukana on ollut muita. Jospa ette muistelisi niin paljon?
Kysy häneltä joskus, ketkä "me". Kävitkö äitisi kanssa? Jospa ymmärtäisi vihjeestä.
Miehenä sanoisin, että jos nainen, jonka kanssa olen parisuhteessa horisisi koko ajan ex-miehestään ja käyttäisi noin me muotoa, niin saattelisin ulos. Tosin myönnän että tämä existä puhuminen taitaa olla enemmän näiden beta miesten tapa, naiset ovat tässä asiassa paljon fiksumpia eivätkä kauheasti ääneen muistele.
Jos siitä menneisyydestä haluaa tietää pitää kestää myös se vastaus.
Minua ärsytti silloin aikoinaan se, kun mies soitti ex-vaimolleen lasta koskevia asioita ja aloitti, että "minä täällä hei". Se oli lankapuhelinaikaa ja jotenkin piti ilmaista, että kuka tässä soittaa ja minä muistan kiukustuneeni siitä "minä täällä heistä". :D Että jaksoinkin.
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin, että jos nainen, jonka kanssa olen parisuhteessa horisisi koko ajan ex-miehestään ja käyttäisi noin me muotoa, niin saattelisin ulos. Tosin myönnän että tämä existä puhuminen taitaa olla enemmän näiden beta miesten tapa, naiset ovat tässä asiassa paljon fiksumpia eivätkä kauheasti ääneen muistele.
Kyseletkö sinä naisen menneisyydestä tai haluatko tietää siitä?
Silloin he olivat he. Minusta taas olisi outoa, jos menneestä puhuisi minä-muodossa ikään kuin olisi tehnyt ne asiat yksin.
Esim. "Minä muutin vuodeksi Saksaan" ja syy muuttoon olisi ollut silloisen puolison työ tmv.
Et voi poistaa miehen menneisyyttä. Hän on kokenut paljon asioita ennen sinua toisen naisen kanssa. Ei auta muu kuin hyväksyä. Eikä se ole sinulta pois. Kyllä minäkin olen nykyiselle puolisolleni kertonut aiemmista reissuistani enkä ole muuttanut niitä minä-muotoon. Käytän kyllä enemmänkin ilmaisua "silloin thaimaassa nähtiin xx...". Joskus varmaan olen sanonut "kävimme" tai muuta. On normaalia muistella menneitä, ei se tarkoita että haikailee eksän luokse vaikka muistelisi sitä reissua tai jotain muuta yhdessä koettua asiaa. Sellaista se elämä vain on. En siis olisi huolissani ellei mies sitten tahallaan tunnu sinua ärsyttävän puheillaan.
Heittääkö mies nuo kommentit niin, ettei se varsinaisesti liity aiheeseen? Esim. Puhutte miten voisitte paistaa pihvejä ruuaksi niin mies heittää tuon juhannuskommentin. Tai jos puhutte jostain vuodesta ja sen (yleisistä) tapahtumista, niin heittää muiston exästään. Jos kyllä niin juokse, mies haluaisi exänsä takaisin ja olet vain laastari. Nimim. kokemusta on. Ex saatiin liitettyä jopa unimaskiin.
Jos mies on ollut esimerkiksi aiemmassa suhteessaan sanotaan vaikka 10 vuotta. Se on pitkä aika ja siihen aikaan kuuluu varmasti enemmän asioita joita hän on tehnyt vaimonsa kanssa yhdessä kuin yksin. Olisi kohtuutonta vaatia miestä puhumaan siis vain muistoista ja asioista, joita hän on tehnyt yksin. Jokaisella meistä on menneisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä sanoisin, että jos nainen, jonka kanssa olen parisuhteessa horisisi koko ajan ex-miehestään ja käyttäisi noin me muotoa, niin saattelisin ulos. Tosin myönnän että tämä existä puhuminen taitaa olla enemmän näiden beta miesten tapa, naiset ovat tässä asiassa paljon fiksumpia eivätkä kauheasti ääneen muistele.
Kyseletkö sinä naisen menneisyydestä tai haluatko tietää siitä?
Minua tietysti kiinnostaa mitä naisen elämässä on tapahtunut siihen mennessä, mitä kouluja hän käynyt ja miten on kokenut elämänsä siihen asti. Ja tietysti pääpiirteen vakavista suhteista on hyvä tietää. Minua kiinnostaa lähinnä nykyhetki ja tulevaisuus, menneisyydestä en ole kiinnostunut yksityiskohdista. Esimerkiksi nämä kysymykset siitä montako toisella on ollut ovat aika lapsellisia.
Auts :( muistan vieläkin miten eka poikaystäväni kutsui minua exänsä nimellä kun puhui ystävilleen. Ja tästä on 30 vuotta aikaa. Se oli vahinko, mutta sun mies tekee tota siis tahallaan - onpa loukkaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Heittääkö mies nuo kommentit niin, ettei se varsinaisesti liity aiheeseen? Esim. Puhutte miten voisitte paistaa pihvejä ruuaksi niin mies heittää tuon juhannuskommentin. Tai jos puhutte jostain vuodesta ja sen (yleisistä) tapahtumista, niin heittää muiston exästään. Jos kyllä niin juokse, mies haluaisi exänsä takaisin ja olet vain laastari. Nimim. kokemusta on. Ex saatiin liitettyä jopa unimaskiin.
Ehkä enemmän ne muistot liittyvät kumminkin siihen, mitä hän on tehnyt tai kokenut. Mutta kuten sanottu, kertoo ne ”me”-muodossa. Ja tuo juhannusesimerkki tuli siis tilanteessa, missä juteltiin juhannuksenviettotavoista.
En voi sanoa, ettenkö olisi pari kertaa noissa yhteyksissä ajatellut tuota laastari-mahdollisuuttakin analysoidessani juuri tätä me-viestintää... Mutta meillä on tosi hyvä ja rakastava suhde, ja taatusti pilaisin suhteen spekuloimalla liikaa. Siksi nytkin kysyn, että tuntuuko nämä minun ajatukset ihan hulluilta, että voinko minä näistä edes ääneen miehelle sanoa (vai prosessoinko asian kaikessa hiljaisuudessa yksin, koska ei ole miehen ongelma).
Ap
Jos mies kertoo tarinaa, jossa hän ja ex ovat käyneet Irlannissa, niin mitä persoonapronominia sinun mielestäsi hänen pitäisi käyttää? Mitä ap käyttäisi itse: kävin, kävit, kävi, kävimme, kävitte, kävivät, käytiin?
En ole kertaakaan aikuisilta lapsilta kysynyt mitä exsälle kuuluu.Enkä kysy.15 kulunut aikaa.
No mitä ihmettä nyt taas. Minusta tuossa puhetavassa ei ole mitään outoa. He olivat silloin "me", vaikka eivät enää ole, kai nyt verbien aikamuodot ymmärrät? Minusta siinä ei ole mitään eroa sanooko "kävimme silloin Italiassa" vai "kävin silloin Marja-Tertun kanssa Italiassa", samaa tarkoittavat.
Olennaista ei ole sanamuoto vaan se, mihin sävyyn, kuinka usein ja miksi hän puhuu noista asioista. Jos puhuu usein ja selvästi haikailee eksää takaisin tai puheista ilmenee, että eksän kanssa oli nuo asiat paljon kivempia kuin sun, niin siihen kiinnittäisin huomiota. Jos puhe on neutraalia ja liittyy jotenkin siihen, mistä puhutte, niin se on normaalia keskustelua, esim. Italia-esimerkissä nyt vaikka suunnittelette yhdessä matkaa sinne, on ihan loogista että hän kertoo missä kohteissa kävi Marja-Tertun kanssa Italiassa käydessään.
Ylipäänsä itse en ymmärrä sitä, että puolison edellisistä suhteista, seksisuhteista ym. ei haluta tietää mitään. Jotkut eivät halua kai tietää edes sitä, montako niitä on ollut yms. Minä ainakin haluan tietää aivan kaiken, jokaisen teini-iän pari viikkoa kestäneen kimpassa olonkin. Ne ovat osa puolisoni menneisyyttä ja minä haluan tuntea hänet kokonaan, ja jos menneisyydessä on asioita, joita en tiedä, en tunne häntä kokonaan. Ja sama toisinpäin, minusta olisi erittäin outoa jos puolisoni ei haluaisi tietää menneistä suhteistani. Tulisi mieleen, onko hän ollenkaan tosissaan. Minusta kaikki pitää voida kertoa eikä niistä pidä loukkaantua, tietysti eksien henkilökohtaisia asioita ei ole hyvä levitellä.
äidinkieli kirjoitti:
Jos mies kertoo tarinaa, jossa hän ja ex ovat käyneet Irlannissa, niin mitä persoonapronominia sinun mielestäsi hänen pitäisi käyttää? Mitä ap käyttäisi itse: kävin, kävit, kävi, kävimme, kävitte, kävivät, käytiin?
Onko se tieto edes tarpeellinen, että exän kanssa kävi? Vai riittäisikö vain se tieto, että hän on käynyt? Ainahan voi kysyä, että kenen kanssa, jos se kiinnostaa. Passiivi on melko neutraali näissä.
Mitä ihmettä? Hehän paistoivat pihvejä ja kävivät Irlannissa. Valehdellako pitäisi? Vai eivätkö mammat ymmärrä suomen kielen persoonapronomineja ja aikamuotoja?
No onhan toi vähän...outoa. Ei ne ole enää me .Pitäis käyttää vaikka nimeä siinä kohtaa. Pirjon kans sillo joskus... jos nyt on ihan pakko puhua, mitä on entisen kanssa tehnyt...
Ketä kiinnostaa?