Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies puhuu exästään ja itsestään yhä ”me”-muodossa, ja se häiritsee
09.04.2021 |
Reality check: minua on alkanut häiritä, että kertoessaan menneisyydestään mies puhuu aina kaikesta me-muodossa. ”Ma vietimme joulua sinä vuonna..” / ”Kävimme Irlannissa katsomassa sitä ja tätä”. / ”Meillä oli tapana paistaa pihviä juhannuksena”
Ymmärrän kyllä itsekin ennen naimisissa olleena, että puolisollani on myös ex-vaimo, joka on ollut iso osa hänen elämäänsä. Exä ei sinällään minua vaivaa, on ihan mukavan oloinen ihminen. Mutta jotenkin koen, että tässä hetkessä se ”me”-viittaus kuuluisi vain nykyiseseen suhteeseen, kun ei ole enää ”heitä”. Mulle tulee kaikista noista me-jutuista semmoinen ällötys, että ainakaan juuri samalla tavalla en haluaisi tehdä asioita nykyisessä suhteessamme..
Toivottavasti saitte kiinni, mitä yritän sanoa :D
Olenko nyt pikkumainen ja typerä, onko tämä vain minun ongelmani? Vai kehtaanko pyytää mieheltä, että voisiko hän mieluummin keskittyä kertomaan itsestään ja omista kokemuksistaan minä-muodossa? En haluaisi olla kohtuuton..
Kommentit (34)
Kyllä mä käytän me-muotoa aina, jos en oo yksin ollut matkassa. Sanoisin, että "Sillon kun me käytiin Italiassa..." ja olen siellä käynyt äitini kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä ymmärrä. Tuntuisi hullulta puhua vaan itsestään, jos on tosiaan ollut reissussa eksän kanssa. Samalla tavalla puhun, jos olen ollut kavereiden kanssa reissussa. Sehän tulee ihan luonnostaan puhuttua noin, menisi tosi vaikeaksi, jos sanomisia pitäisi alkaa miettiä niin tarkasti ettei saa sanoa me.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mitä ihmettä nyt taas. Minusta tuossa puhetavassa ei ole mitään outoa. He olivat silloin "me", vaikka eivät enää ole, kai nyt verbien aikamuodot ymmärrät? Minusta siinä ei ole mitään eroa sanooko "kävimme silloin Italiassa" vai "kävin silloin Marja-Tertun kanssa Italiassa", samaa tarkoittavat.
Olennaista ei ole sanamuoto vaan se, mihin sävyyn, kuinka usein ja miksi hän puhuu noista asioista. Jos puhuu usein ja selvästi haikailee eksää takaisin tai puheista ilmenee, että eksän kanssa oli nuo asiat paljon kivempia kuin sun, niin siihen kiinnittäisin huomiota. Jos puhe on neutraalia ja liittyy jotenkin siihen, mistä puhutte, niin se on normaalia keskustelua, esim. Italia-esimerkissä nyt vaikka suunnittelette yhdessä matkaa sinne, on ihan loogista että hän kertoo missä kohteissa kävi Marja-Tertun kanssa Italiassa käydessään.
Ylipäänsä itse en ymmärrä sitä, että puolison edellisistä suhteista, seksisuhteista ym. ei haluta tietää mitään. Jotkut eivät halua kai tietää edes sitä, montako niitä on ollut yms. Minä ainakin haluan tietää aivan kaiken, jokaisen teini-iän pari viikkoa kestäneen kimpassa olonkin. Ne ovat osa puolisoni menneisyyttä ja minä haluan tuntea hänet kokonaan, ja jos menneisyydessä on asioita, joita en tiedä, en tunne häntä kokonaan. Ja sama toisinpäin, minusta olisi erittäin outoa jos puolisoni ei haluaisi tietää menneistä suhteistani. Tulisi mieleen, onko hän ollenkaan tosissaan. Minusta kaikki pitää voida kertoa eikä niistä pidä loukkaantua, tietysti eksien henkilökohtaisia asioita ei ole hyvä levitellä.
Ai kamala. Kun on aloittanut ensimmäisen seurustelusuhteen 44 vuotta sitten, niin kyllä olisi melkoinen työ muistella ihan joka ikistä "kimpassa oloa". Onneksi on mies, joka ei myöskään ole ikinä kokenut tarpeelliseksi muistella. Molemmat tiedämme toistemme edellisestä avioliitosta ja se riittää.
No ei niitä nyt tarvitse ensitreffeillä luetella, mutta kyllä nyt pitkässä suhteessa vuosien kuluessa tulee kerrottua kaikki. Esim. jos on keskustelu "millainen olit teininä", niin siinä voi kertoa kimpassa oloista. No jos niitä on paljon, niin ehkäpä jokaisella ei ole väliä, olennaista kaiketi on se, kuinka paljon niillä on ollut puolisolle väliä ja ovatko ne vaikuttaneet siihen kuka hän on nykyään. Esim. suhde, jossa on harrastanut ekan kerran seksiä, on oleellinen, vaikka olisi ollut nuorenakin ja lyhytkestoinen.
No, mulla ei ole ollut ennen nykyistä puolisoa kuin yksi suhde ja hänellä ei yhtään, joten ei ole ollut vaivalloista kertoa. Ylipäänsä keskustelemme paljon ja oma ja toistemme historia on aihe, josta riittää loputtomasti keskusteltavaa. Kyllä minua kiinnostaa puolisoni menneisyydessä kaikki merkityksettömätkin asiat, koska minua kiinnostaa puolisoni.
Vierailija kirjoitti:
äidinkieli kirjoitti:
Jos mies kertoo tarinaa, jossa hän ja ex ovat käyneet Irlannissa, niin mitä persoonapronominia sinun mielestäsi hänen pitäisi käyttää? Mitä ap käyttäisi itse: kävin, kävit, kävi, kävimme, kävitte, kävivät, käytiin?
Onko se tieto edes tarpeellinen, että exän kanssa kävi? Vai riittäisikö vain se tieto, että hän on käynyt? Ainahan voi kysyä, että kenen kanssa, jos se kiinnostaa. Passiivi on melko neutraali näissä.
Kun ihmiset kertovat toisilleen tarinoita tekemisistään, heillä on tapana kertoa (ainakin läheisten kanssa keskustellessa), kenen kanssa he ovat asioita tehneet. Passiivi tosiaan olisi kieliopillisesti neutraalimpi, vaikkakin puhekielessä synonyymi monikon ensimmäiselle persoonalle ("me"). Se on samalla myös kieliopillisesti väärä muoto. Me on täten ihan asiallinen persoona käytettäväksi ap:n mainitsemissa tilanteissa.
Taitaa kuitenkin ap:n todellinen ongelma olla se, että hänen mielestään mies puhuu exastänsä liikaa, tai tuo nämä tarinat esille tilanteissa, joissa saattaa tulla käsitys, että mies haikailee aikoja eksänsä kanssa (ei niinkään tietyn persoonapronominin käyttö). Tämä asia on sen verran subjektiivinen, että saaduilla tiedoilla on mahdotonta sanoa, onko ongelma ap:ssä vai miehessä.
Nyt on jälleen sellainen ongelma, jota en itse ymmärrä. Puolisoni on aikoinaan käynyt mm. edellisen puolisonsa kanssa moottoripyörällä Kreikassa ja opiskellut ulkomailla. Olisi aika outoa, jos hän olisi kertonut asiasta minä-muodossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on jälleen sellainen ongelma, jota en itse ymmärrä. Puolisoni on aikoinaan käynyt mm. edellisen puolisonsa kanssa moottoripyörällä Kreikassa ja opiskellut ulkomailla. Olisi aika outoa, jos hän olisi kertonut asiasta minä-muodossa.
Samaa mieltä. Minulla on pitkä sinkkutausta ja useimmat reissumuistoni ja vastaavat ovat kavereiden kanssa. Ekassa lauseessa mainitsen kenen kanssa ollaan asia tehty ja tarinan jatkuessa puhun "me". Mies puhuu samoin, mutta monet muistot on pitkäaikaisen avokkinsa kanssa. En ole tajunnut että tästäkin olisi pitänyt loukkaantua. Minusta kuulostaisi oudolta puhua pelkässä minä-muodossa, kun kumpikin tietää ettei toinen ole sitä tyyppiä joka lähtee kahden viikon lomamatkalle yksin.
Hyvinkin voi olla vielä rakkautta jäljellä exään, vaikka eivät yhdessä voineetkaan enää olla. Asiat joskus vain menee niin solmuun. Nuoruudessa tunteet voi olla voimakkaampia muutenkin ja yhdessä on koettu paljon. Aika julmaa olisi kieltää se aika elämästä, ja siitä puhuminen. Se se voi hajottaa. Eikö ole parempi, jos puhuu sovussa menneisyydestään, eikä joudu yksikseen sitä panttaamaan ja salaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan että sinua ärsyttäisi myös jos hän sanoisi "minä ja (exän nimi) mentiin...".
Ikävää että ukkosi joutuu niin tarkkailemaan puhumistaan.
Eihän tässä nyt kuitenkin ole joku muu ongelmana kuin tuo sanamuoto. Kannattaa varmaan tuosta ruveta nillityämään, on ainakin vaikeaa sitten miehelle joka yrittää asetella sanojaan Just niin kuin sinä haluat 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenkieleen pitäisi keksiä uusi muoto exän kanssa tekemisistä puhumiseen.
Me+ex eli mex?
"Muistan kun mex käytiin...".
Mun mielestä ihan pikkumaista puuttua tuollaiseen. Varmaan on tunteita exään, mutta kyllä ne haalistuu ajan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä miehesi sanoi kun puhuit tästä hänen kanssaan? Ja miten itse puhut kun puhut asioista, jotka tapahtui ennen nykyistä liittoasi? "Minä kävin häämatkalla Kreikassa"?
Olen nainen ja kertaakaan en ole jollekin ukolle ruvennut puhumaan mitä tein exän kanssa.olen vain kertonut missä olen käynyt ja mitä tehnyt..uuteen suhteeseen on ihan turha tuoda vanhoja luurankoja.
Voin minä päässäni muistella moniakin asioita,tuskinpa nykyistä kiinnostaa kuulla mitä olen exän kanssa tehnyt. Mennyt ON mennyttä. Ja jos kiinnostaa,niin varmaan kysyy että kenen kanssa olit vaikka Italiassa.
Alue: Aihe vapaa
Ai kamala. Kun on aloittanut ensimmäisen seurustelusuhteen 44 vuotta sitten, niin kyllä olisi melkoinen työ muistella ihan joka ikistä "kimpassa oloa". Onneksi on mies, joka ei myöskään ole ikinä kokenut tarpeelliseksi muistella. Molemmat tiedämme toistemme edellisestä avioliitosta ja se riittää.