Lue keskustelun säännöt.
Olen elänyt muusikon puolisona nyt 12 vuotta ja ärsyttävintä on, kun
08.04.2021 |
ei ikinä tiedä, milloin iskee "inspirastio" tai mieleen tulvahtaa "hyvä melodia". Esimerkkejä: Istumme autossa matkalla jonnekin ja kuuntelemme radiota. Yhtäkkiä kuuluu "radio kiinni!" ja auto tien sivuun. Sitten istutaan 10-15 min. ja odotellaan, että mies saa melodian tai jonkun riimin muistiin. Tai keskellä yötä rävähtää valo päälle ja mies ponkaisee sängyn laidalle istumaan yleensä jotain sopertaen, ja unisena hyräilee melodian tai kirjoittaa säkeet puhelimeensa. Jos näin käy, tämä toistuu yleensä saman yön aika useamman kerran. Tai suvun juhlissa saatan ihmetellä, mihin mies on hävinnyt, niin jossain vaatehuoneessa tai pihalla laittaa taas melodiaa tai tekstipätkää muistiin. Ymmärrän, että luova työ vaatii tätä, mutta kun tätä tapahtuu noin 5 - 25 kertaa päivässä, se uuvuttaa koko perheen.
Kommentit (36)
Onko hän Kalevauvan sanoittaja? Silloin olemme osasyyllisiä kun annamme hyvää aineistoa jatkuvalla syötöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettekö te tajua että jos niitä ideoita ei laita ylös aika nopeasti, niin hetken päästä ne on unohdettuja ideoita?
Ei niitä ideoita tuolla tavalla kaikille pulppua. Ihan oikeasti, kuvattu käytös on outoa. Tiedän paljon ihmisiä, joilla on muistivihko ajatuksia varten, mutta eivät he yllätteän pysähdy keskellä tietä.
Ap, tuo on sitä miehen työtä.
Sellaista se on luovan ihmisen työ. Ei inspiraatiot tule siten, että istuu pöydän ääressä niitä odottelemassa.
Ei taiteellinen työ, kuten runous, kirjallisuus, maalaaminen ole mitään toimistotyötä.
Sävellys ja sanat tulevat aaltoina jne, ja hetimiten on kirjoitettava välähdys muistiin, ettei se katoa ja unohdu.
Ja noista välähdyksistä sitten kootaan joskus joku biisi.
Moni taiteilija/kirjailija työskentelee varsin kurinalaisesti ja suunnitelmallisesti, joten ei kovin ammatilliselta kuulosta.
Toki on luovia kausia, mutta myös aikoja jolloin voi olla vaan iskä tai puoliso. Ettei tarvi säätää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Moni taiteilija/kirjailija työskentelee varsin kurinalaisesti ja suunnitelmallisesti, joten ei kovin ammatilliselta kuulosta.
Toki on luovia kausia, mutta myös aikoja jolloin voi olla vaan iskä tai puoliso. Ettei tarvi säätää mitään.
Minusta tuo ammattimaisuuden puutteesta moittiminen on vähän kohtuutonta. Itse uskon, että eri ihmisillä luova prosessi vaan toimii eri tavalla. Joillekin toimii säännnöllinen työaika, toisilla ei.
Oma mies myös muusikko, jazz/rock-kitaristi ja tehnyt jonkin verran myös sovituksia ihan tunnettujen suomalaisten artistien kappaleisiin. TV:ssäkin ollut usein taustabändissä jne. Hän on ehdottomasti myös näitä ap:n puolison kaltaisia eli inspiraatio tulee kun se tulee eikä kelloa katso. Eikä se tule ollenkaan päättämällä istua studiossa säätämässä kitaran ja softien kanssa tiettynä aikana. Se säännöllinen työaika sopii sitten jo saatujen ideoiden ja melodioiden valmiiksi työstämiseen, mutta ei ideoiden saantiin, ne tulee milloin tulee ja pitää saada ylös heti. Meillä yleinen on aamuyön herääminen niin että unessa on tullut ideoita :D
Itseäni ei ole kyllä koskaan häirinnnyt tuo vaikka meillä on 3 lasta. Päinvastoin, täysin ei-luovana insinöörinä ihailen luovaa prosessia, että miten ihmeessä sellaisia inspiraatioita voi vaan jostain tulla. Ja miten toisella aina soi joku musiikki päässä. Jos mulla pyörisi myös elektroniikkainsinöörin työt yhtään päässä kun olen vapaalla, sekoaisin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meillä vain tuollaista ole. Meillä on siis kahden muusikon talous (tai no, keikkoja on ja voinee pitää kakkostyönä. Molemmilla kuitenkin luovan alan päätyöt, siitä ei sen enempää ettei tule turhia tunnistamisia.)
Noita muka-luovia diivoja on nähty. Tuo on kyykyttämistä, typerää diivailua ja turhaa tärkeilyä.
Meillä lähinnä on ehkä tavanomaista enemmän viheltelyä ja hyräilyä. Joskus automatkoilla kuunnellaan jotain tiettyjä juttuja läpi, ja pohditaan. Jos puoliso ei olisi alan ihmisiä, en viitsisi edes kiusata häntä näillä, mutta kun tehdään samoja hommia niin se on molemmille asia eteenpäin. Ja muistiin merkkaamiseen käytän puhelimen sanelinta, mutta ei koko maailman tarvitse pysähtyä sen tähden.
Mä olen kirjoittaja ja kyllä mielellään laitan ideoita ylös. Tunnistan itsessäni tuon, että usein parhaat ideat tuntuvat tulevan juuri epäsopivassa paikassa. Luulen, että siinä on kyse sisäisestä kriitikosta/muista mielen lukoista - kun pitäisi olla siellä sukujuhlissa, tuleekin ideoita ja sitten toisaalta kun varaa oman aikansa Suurelle Luomistyölle, kynnys onkin niin kova, että mitään ei synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuollaisella määrällä inspiraatiota ja tuotantoa on varmaan Gramex-tulot sitä luokkaa, että voitte palkata autokuskin, niin ei tarvitse tien poskessa nököttää...
Mikä ihmeen oletus on, että inspiraatio tarkkoittaisi automaattisesti radiohittejä?
No jos ei suolla, sitten varmaan perhekin voi jo ilmoittaa, että inspiraatio on kiva juttu, mutta annosteltuna. MUTTA jos perheen leveä elämä on noista inspiraationpurskahduksista kiinni, sitä on varmaan vaan siedettävä.
Jotenkin hellusta, kun Suomessa yhä kuvitellaan, että musiikin tekemisellä rikastuu. Keikat on ne joista se raha tulee, jos tulee. Nyt on kuivat vuodet ollut, mutta muutenkin rahakkaimmat keikat menee samoille nimille vuodesta toiseen. Heidän bändissään soittaminen tuo ok tulotason. Voi ostaa joskus jopa kinkkuakin leipänsä päälle.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kirjoittaja ja kyllä mielellään laitan ideoita ylös. Tunnistan itsessäni tuon, että usein parhaat ideat tuntuvat tulevan juuri epäsopivassa paikassa. Luulen, että siinä on kyse sisäisestä kriitikosta/muista mielen lukoista - kun pitäisi olla siellä sukujuhlissa, tuleekin ideoita ja sitten toisaalta kun varaa oman aikansa Suurelle Luomistyölle, kynnys onkin niin kova, että mitään ei synny.
Yleensä hyviä lauseen pätkiä ja/tai kappaleita, ideoita tulee yllättävissä tilanteissa. Mä nauhotan puhelimeen ja onhan mulla muistikirja mukana. Silti se ei aikaa hirveesti vie. Autolla ajaessa saa äkkiäkin nauhotettua juttunsa ylös. Pyrin, etten perhettä häiritse sen enempää. Joskus saatan myös kuvailla tilannetta, jossa moinen pilkahdus tapahtui. Siihen saattaa päästä myöhemmin kiinni vielä uudestaan ja lähtee juttua tulemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko mies muka alussa täysin erilainen? Tuollaisia ne on silloin kuin luovuus kukkii. Mä olisin sinuna ihan onnellinen, että mies kuitenkin haluaa selvästi olla sun kanssa ja ns. päästää sut prosessin lähelle. Toiset taiteilijat eristäytyy ja haluavat olla ihan omissa maailmoissaan, kun on luova työ päällä. Ei kai tuo ole kamalan paha, että käy ottamassa itsekseen ideat talteen. Moni tekee samaa ihan vaan älypuhelimen kanssa, mikä on toki normaalimpaa mutta sitäkin ärsyttävämpää. Ei kai kumppanilta voi vaatia että olisi koko ajan läsnä, mutta toki silloin on ihan eri asia, jos kumppani ei oikeasti esim. kuuntele sinua. Se on sitten jo ku sipäistä, jos ei keskity ollenkaan toiseen jutellessa vaan lähtee sanoittamaan biisejä kesken keskustelun tai kun oikeasti tarvitset häntä. Se olisi itsekästä, mutta tuo kuulostaa siltä että hän vain on omistautunut jutulleen. Ei se kukko käskien laula eikä ideat välttämättä tule siellä studiolla juuri silloin kun "pitäisi". Toivottavasti ne biisit nyt on edes sitten hyviä, että olisi jotain palkitsevaa sullekin siinä. :D Kamalinta on kuvailemasi tyylinen "muusikkomies" jonka tekeleitä ei jaksa yhtikäs kukaan kuunnella eikä voi toiselle sanoa että tulet tarvitsemaan ehkä toisen työn...
En ole ap, mutta luitko edes aloitusta? Toki kuka tahansa voi olla poissaoleva silloin tällöin tai tehdä omia juttujaan. Mutta onko sinulla tapana pysäyttää auto räplätäksesi älykännykkää tai herätkö toistuvasti kumppanisi yöllä vain tehdäksesi omia juttuja?
Luin mä. Ymmärrän vaan AP:n miestä siinä mielessä että olen itsekin luova ihminen, mutta pakko myöntää että en ikinä kehtaisi tuolla tavoin käskeä puolisoa esim. ajamaan autoa tien sivuun idean tullessa. Korkeintaan ottaisin puhelimen taskusta ja pyytäisin laittamaan radion kiinni ja olemaan kenties puhumatta hetken niin, että saan kirjoitettua idean talteen. Tuollaisen tien sivuun pysähtymisen tekisin vain, jos olisin ihan satavarma että nyt olen saanut ihan uskomattoman idean eikä meillä olisi kiire mihinkään. :D Toisaalta, puolisoni on kyllä myös sellainen taiteilijatyyppi että ymmärtäisi tämän (ellei tätä toistuisi vähän väliä eri tilanteissa) mutta ymmärrän että kaikki EIVÄT ymmärrä.
Yritin tuolla vastauksellani lähinnä kysyä sitä, että tuliko tämä miehen käytös todella yllätyksenä AP:lle? Jos on aina ollut tuollainen, miten se on alkanut häiritä vasta 12 vuoden jälkeen? AP ei myöskään kertonut herättääkö puoliso tarkoituksella yöllä vai lähteekö hissukseen toiseen huoneeseen hyräilemään ideat talteen, mihin AP sitten ehkä kenties herkkäunisena herää? On aika eri asia, häiritseekö toista ja rikkoo toisen rajoja vai häiriintyykö puoliso vain siitä että toinen tekee omaa juttuaan erikoisella tavalla eikä ole aina 24/7 läsnä. Nämä ovat vähän semmoisia juttuja, että toista tai itseään ei voi kuitenkaan määräänsä enempää muuttaa. On kohtuullista pyytää kumppania ottamaan muut huomioon mutta eipä siihen oikein voi kukaan puuttua, miten hänen kuuluu ideoitaan työstää. Jos ne ideat tulee noin ja toista rakastaa sellaisena, eikö noihin tilanteisiin voi silloin vain sopia yhteiset pelisäännöt? Kuten että "älä laita valoa yöllä päälle jos lähdet huoneesta, älä laula korvan juuressa, älä pysäytä autoa biisien takia jos olemme yhtä aikaa matkalla johonkin vaan anna minun ajaa" jne... Jos näitä pyyntöjä ei kunnioita, sitten ei ole tosiaan kyse inspiraation mukaan tempautumisesta vaan epäempaattisuudesta. Mutta tosiaan kiinnostaisi tietää onko miehen käytös ollut samanlaista ihan seurustelun alusta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuollaisella määrällä inspiraatiota ja tuotantoa on varmaan Gramex-tulot sitä luokkaa, että voitte palkata autokuskin, niin ei tarvitse tien poskessa nököttää...
Mikä ihmeen oletus on, että inspiraatio tarkkoittaisi automaattisesti radiohittejä?
No jos ei suolla, sitten varmaan perhekin voi jo ilmoittaa, että inspiraatio on kiva juttu, mutta annosteltuna. MUTTA jos perheen leveä elämä on noista inspiraationpurskahduksista kiinni, sitä on varmaan vaan siedettävä.
Jotenkin hellusta, kun Suomessa yhä kuvitellaan, että musiikin tekemisellä rikastuu. Keikat on ne joista se raha tulee, jos tulee. Nyt on kuivat vuodet ollut, mutta muutenkin rahakkaimmat keikat menee samoille nimille vuodesta toiseen. Heidän bändissään soittaminen tuo ok tulotason. Voi ostaa joskus jopa kinkkuakin leipänsä päälle.
OK, eli niitä inspiraationpurskahdusten tuottamia tekeleitä ei voi esittää livenä ja samalla tienata rahaa? Vain ainoastaan levyillä? Vai mikä tässä oli tämä pointti? Ja jonkun verran on kuolleitakin muusikoita, joiden rojaltit elättää edelleen perheitä. Tuskin ne paljon keikoilla enää käy? Muutaman ammattimuusikon tunnen, ei niillä nyt ihan todella surkeasti mene, jos eivät pulloon ja pölyyn niitä tulojaan kaada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta ukon tuoma leipä maistuu kuitenkin?
Tiedän tunteen. Mulla on musiikkia tekevä poikaystävä. Hänellä ei tule tuollaisia hetkellisiä inspiraatioita, jotka vaativat pysähtymään, mutta hän soittelee kitaraa ja laulelee jatkuvasti. Aluksi se oli kivaa, mutta kun samaa biisiä hiotaan kuukausitolkulla eikä kotona ole koskaan hiljaista, niin meinaa savu nousta korvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käy ylikierroksilla.
Ei ole elämässään valmis parisuhteeseen. Ei ehkä koskaan.
En ymmärrä, miksi olet hänen kanssaan.
Naisen kuuluu arvostaa luovaa miestä, ja tarjoilla ruokaa seksiä ja lämpöä, sekä vetäytyä tarvittaessa. Naiset harvoin ymmärtävät mitä on olla luova; naiset sopivat paremmin tukemaan luovuutta.
t. luova mies joka ansaitsee sillä myös rahaa
Huutonaurua.
N
No jos ei suolla, sitten varmaan perhekin voi jo ilmoittaa, että inspiraatio on kiva juttu, mutta annosteltuna. MUTTA jos perheen leveä elämä on noista inspiraationpurskahduksista kiinni, sitä on varmaan vaan siedettävä.