Lue keskustelun säännöt.
Vaimo jäi kiinni pettämisestä itse teossa. Miten päästä yli ja antaa anteeksi?
07.04.2021 |
Mitään veetuilua ei tartte kirjoittaa. Olen saanut ihan tarpeeksi p**kaa niskaan ja sydämeen. Vaimo jäi kiinni hässimisestä meidän aviovuoteessa toisen miehen kanssa, suhdetta oli kestänyt puoli vuotta ja kuulemma eivät ole enää tekemisissä. Olen aivan mäsänä ja rikki. Ystäville ja suvulle en ole kertonut, en ole pystynyt, mutta pyysin samana iltana vaimoa pakkaamaan kamat ja häipymään yhteisestä kodista ainakin toistaiseksi. Vaimo majailee nyt siskonsa luona ja tässä vaiheessa varmaan ihmettelette miksi en ole laittanut eroa vireille. Yksinkertaisesti en kykene ja haluan kuulla syyn pettämiseen, mutta nyt tartten aikaa olla yksin ja miettiä. Olen ollut vuoden alusta saakka sairauslomalla ja pettämispäivänä olin sairaalassa tutkimuksissa, jolloin nämä kaksi olivat n*ineet keskenään. Lähtiessä en osannut sanoa vaimolle milloin tulen mutta sairaalareissulla voi vierähtää monta tuntia. Tulin lopulta kotiin ja näky oli sitä mitä en koskaan olisi halunnut nähdä. Itse en ole pettänyt enkä petä, mutta miten tästä voi päästä yli ja antaa anteeksi? Lapsia ei ole ja naimisissa on oltu yli 7 vuotta.
Kommentit (285)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon tätä elämää nähnyt, että se suhde on se kaikista pahin juttu, ei seksi. Seksi kännissä on todella paljon vähemmän pahempi juttu kuin selvinpäin todellakin harkiten.
Tuletkohan koskaan saamaan edes oikeaa todellista syytä pettämiselle.
mehän on kuultu jo todellinen syy: kyvyttömyys käsitellä ongelmia.
Joskus se saattaa olla myös: en rakasta sinua enää, en ole saanut sitä kakaistua ulos näin suoraan koska säälittää ja kuvittelin, että jos olen välinpitämätön ja kylmä niin sinunkin tunteet kuolee pois ja erosta tulee helppo. Rakastuin vatvoessa asiaa ja odotellessa ihmettä toiseen, haluan erota ja joudun sen nyt näin suoraan viimein sanomaan kun jäin kiinni pettämisestä.
Moni vaan ei saa vielä kiinni jäädessäänkään kerrottua totuutta, vaan petetyn reaktio säikäyttää ja alkaa peittely ja asioiden muka-korjaaminen. Se se vasta tyhmyyttä onkin, tilanne vaan entisestään kriisiytyy kun petetty huomaa, ettei toinen ole sydämellään näissä korjausyrityksissä mukana. Kuulin eräältä tuttavalta, että terapeutti oli pariterapiassa miehelleen tokaissut, ettei sinulla taida oikeasti olla halua tätä suhdetta hoitaa kuntoon. Oikeassa oli
Siis tuossa toisessa esimerkissäsikin oli kyse ihan samasta asiasta eli kyvyttömyydestä käsitellä tunteita. Ihan turha sitä pettämistä on romantisoida ja yrittää kääntää sitä niin että kyseessä olisi jonkinlainen palvelus petetylle. Pettäminen on petetylle traumaattinen tapahtuma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on täynnä naisia, vaihtoon vaan. Pettäjä ei jätä yhteen kertaan.
Korjaus: pettäjä ei ehkä jätä yhteen kertaan, samassa suhteessa. Mun ystävä rakastui toiseen lapsesta asti kestäneessä suhteessa, petti aikansa, lähti ja on nyt vuosia ollut onnellisesti naimisissa petoskumppaninsa kanssa. Entisellään myös uusi kumppani ja perhe. Vaikuttavat kovin onnellisilta hekin.
Kaikki pettäjät ei jää kiinni. Voi myös olla että pettäminen toistuu vasta useiden vuosien kuluttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä yli pääse. Ei koskaan.
Jos tunnetta on vielä tosi paljon jäljellä, voi jatkaa elämää kumppanin kanssa.
Mutta siellä taustalla se rankka pettäminen hiertää vielä tosi pitkään. Joskus elämän loppuun saakkan.
Pitää vain tutkiskella itseään. Että jaksanko kestää tämän, elämäni loppuun saakka.
Onko vaimo pettämisen jälkeen muuttunut, ja haluaa olla uskollinen lopun elämää.
Onko minun rakkauteni häntä kohtaaan niin suuri, että tämän ainoan kerran annan anteeksi.
Vai onko loukkaus niin suuri, että en hyväksy sitä, vaan lähden liitosta.
Nämä ovat helvetillisiä asioita, eikä näihin kenellekään ole mitään yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Kun ei edeltä käsin voi tietää, toistuuko pettäminen ja lopulta jään kuitenkin yksin.
Suosittelisin pariterapiaa, jossa asioistas puhuttaisiin syvällisesti, se saattaa näyttää tietä tulevaan.
Myös siihen ratkaisuun, että erotaan ja jossain vastaisuudessa on nainen, ihminen, joka haluaakin olla juuri tälle miehelle uskollinen ja elää hänen kanssaan elämänsä loppuun saaakka.
Pettäminen on aina kovan luokan juttu, ehkä rankimpia asioita mitä mies elämässään joutuu koskaan kokemaaan. Etenkin jos mies itse on ollut sitoutunut liittoon elämänsä loppuun asti.
Tässä on hyvä kirjoitus asiasta AP, mutta vielä oma näkemykseni:
Kannattaa yrittää keskustella vaimosi kanssa siitä ja niistä asioista mitkä johtivat tähän.
Kyllähän se on vaimon asia yrittää alkaa keskustelemaan mitkä asiat puolen vuoden pettämiseen johtivat, ei sitä tarvitse petetyn alkaa kyselemään. Jos ei vastapuolelta kuulu mitään halua jatkaa niin se on siinä.
Ei taida olla kerrottu onko kypsän iän avioliitto - tosi omituista että toinen on ollut sairauslomalla kuukausia ja kun käy sairaalassa niin muija vehtaa toisen kanssa kotona aviovuoteessa, ja selviää puolen vuoden salasuhde. Onks tää rouva ulkomaalainen vai heikkolahjainen, vai se panomies naapuri ja vähän tyhmä?
Ei kai ulkomaalaisuus ole tässä joku tekijä? Ajattelitko, että suomalaiset ovat keskimäärin uskollisempia puolisoita? Tilastojen mukaan eivät ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maailma on täynnä naisia, vaihtoon vaan. Pettäjä ei jätä yhteen kertaan.
Korjaus: pettäjä ei ehkä jätä yhteen kertaan, samassa suhteessa. Mun ystävä rakastui toiseen lapsesta asti kestäneessä suhteessa, petti aikansa, lähti ja on nyt vuosia ollut onnellisesti naimisissa petoskumppaninsa kanssa. Entisellään myös uusi kumppani ja perhe. Vaikuttavat kovin onnellisilta hekin.
Kaikki pettäjät ei jää kiinni. Voi myös olla että pettäminen toistuu vasta useiden vuosien kuluttua.
voiko olla myös, että kerran elämässä oli väärässä suhteessa, väärän ihmisen kanssa ja tämä tilanne ei toistu?
On se niin järkyttävän vaikeaa tunnustaa, että minuakin saatettaisi pettää ja siihen ei oikein yksiselitteistä syyllistä löydy. Oma mieheni kävi vieraissa pedeissä vaikka kotonakin oli jonkinlainen suhde. Ainakin todella läheinen ystävyyssuhde, jossa seksiäkin oli kun oli tarpeita. En ollut kuitenkaan kovinkaan lämmin ja lempeä, enemmän kuin sisko tai paras kaveri. Hän varmaankin kaipasi huomiota ja tunnetta, että on haluttu. En usko, että hän pettää nykyistään ja tämän uskallan sanoa kun hänet tunnen luultavasti paremmin kuin kukaan muu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkeinta näissä tapauksissa on se, että tämä pettäjä on lopulta se kaikkein heikoin ja rikkinäisin. Ap, on ymmärrettävää, että et nyt kykene ajattelemaan muita kuin vaimoasi ainoana rakkautenasi. Se on luonnollinen rehellisen ihmisen tunne.
Alkushokin jälkeen, tulet kuitenkin huomaamaan, että sinua on käytetty hyväksi.
Vaimosi ei kykene rehellisyyteen, jos kykenisi, hän olisi kertonut ettei rakasta sinua, ei halua sinua jne. ja olisitte kenties jo eronneet. Onko hän oikeastaan koskaan rakastanut? Ihastuminen ja rakastumisen tunne ei kauaa kestä, vaan ne muuttuvat rakkaudeksi, toisen ihmisen syvemmäksi arvostamiseksi ym.
Pettäjäpersoona on kehitystasoltaan kuin pieni lapsi, joka hakee huomiota mistä vaan, tunteakseen itsensä hyväksytyksi ja ihailluksi. Hän ei kykene aikuistenväliseen syvään suhteeseen, vaan hakee itsetuntoa pönkittävää jatkuvas rakastumisen tunnetta, jota siis on haettava aina ja aina uudestaan. Se on addiktiokierre, jossa hän itse kärsii, ja saa muut kärsimään.En pidä tuosta kaikki yhteen niputtavasta leimasta. EI ole mitään erityistä "pettäjäpersoonaa", vaan erilaisia elämäntilanteita ja motiiveja. Joku pettää kerran elämässään saadakseen aikaan eron, toinen pettää rakasta puolisoa saadakseen vaikka jotain fetissiä tyyddytettyä.
Petos mikä petos, miksi se siitä muuksi muuttuu? Jos on tarve fetisseille tms. niistä on kyettävä puhumaan parisuhteessa. Muutenhan eletään ns. puolivalot päällä, ja salaillaan omia tarpeita. Miten puoliso voi tietää, mitä häneltä odotetaan esim. fetissien toteuttamisen suhteen, jos niistä ei puhuta?
Ongelmana ylipäänsä on PUHUMATTOMUUS.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon tätä elämää nähnyt, että se suhde on se kaikista pahin juttu, ei seksi. Seksi kännissä on todella paljon vähemmän pahempi juttu kuin selvinpäin todellakin harkiten.
Tuletkohan koskaan saamaan edes oikeaa todellista syytä pettämiselle.
mehän on kuultu jo todellinen syy: kyvyttömyys käsitellä ongelmia.
Joskus se saattaa olla myös: en rakasta sinua enää, en ole saanut sitä kakaistua ulos näin suoraan koska säälittää ja kuvittelin, että jos olen välinpitämätön ja kylmä niin sinunkin tunteet kuolee pois ja erosta tulee helppo. Rakastuin vatvoessa asiaa ja odotellessa ihmettä toiseen, haluan erota ja joudun sen nyt näin suoraan viimein sanomaan kun jäin kiinni pettämisestä.
Moni vaan ei saa vielä kiinni jäädessäänkään kerrottua totuutta, vaan petetyn reaktio säikäyttää ja alkaa peittely ja asioiden muka-korjaaminen. Se se vasta tyhmyyttä onkin, tilanne vaan entisestään kriisiytyy kun petetty huomaa, ettei toinen ole sydämellään näissä korjausyrityksissä mukana. Kuulin eräältä tuttavalta, että terapeutti oli pariterapiassa miehelleen tokaissut, ettei sinulla taida oikeasti olla halua tätä suhdetta hoitaa kuntoon. Oikeassa oli
Siis tuossa toisessa esimerkissäsikin oli kyse ihan samasta asiasta eli kyvyttömyydestä käsitellä tunteita. Ihan turha sitä pettämistä on romantisoida ja yrittää kääntää sitä niin että kyseessä olisi jonkinlainen palvelus petetylle. Pettäminen on petetylle traumaattinen tapahtuma.
Jos tarkoitat käsittelyllä siis sen ääneen sanomista, että en rakasta enää, haluan erota ja päätöksessä myös pysymistä tapahtui mitä tapahtui, niin sitten kyllä, siitä on kysymys.
Jos taas tarkoitat, että sitä rakkauden päättymistä pitäisi jotenkin käsitellä, koska sen on toiselle jotenkin velkaa, ettei eroa ennen kuin jotain on niin hirveästi käsitelty, niin olet väärässä. Erota saa, ja rakkauden loppuminen on ihan riittävän hyvä syy.
Erokin on traumaattinen tapahtuma jätetylle, mutta hänkin on vastuussa puolestaan omista reaktioistaan. Joku haukkuminen, draamailu ja tavaraoiden särkeminen, ympäriinsä soittelu ja mustamaalaaminen, puhumattakaan näytösluontoiset suisiidi-yritykset tai lasten vieraannuttaminen eivät ole mikään jätetyn absoluuttinen oikeus kun 'ai niin sattuu'. Tiedätkö, että tämä maa on täynnä puolisoita, jotka eivät saa erotuksi juuri tuollaisen temppuilun pelossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon tätä elämää nähnyt, että se suhde on se kaikista pahin juttu, ei seksi. Seksi kännissä on todella paljon vähemmän pahempi juttu kuin selvinpäin todellakin harkiten.
Tuletkohan koskaan saamaan edes oikeaa todellista syytä pettämiselle.
mehän on kuultu jo todellinen syy: kyvyttömyys käsitellä ongelmia.
Joskus se saattaa olla myös: en rakasta sinua enää, en ole saanut sitä kakaistua ulos näin suoraan koska säälittää ja kuvittelin, että jos olen välinpitämätön ja kylmä niin sinunkin tunteet kuolee pois ja erosta tulee helppo. Rakastuin vatvoessa asiaa ja odotellessa ihmettä toiseen, haluan erota ja joudun sen nyt näin suoraan viimein sanomaan kun jäin kiinni pettämisestä.
Moni vaan ei saa vielä kiinni jäädessäänkään kerrottua totuutta, vaan petetyn reaktio säikäyttää ja alkaa peittely ja asioiden muka-korjaaminen. Se se vasta tyhmyyttä onkin, tilanne vaan entisestään kriisiytyy kun petetty huomaa, ettei toinen ole sydämellään näissä korjausyrityksissä mukana. Kuulin eräältä tuttavalta, että terapeutti oli pariterapiassa miehelleen tokaissut, ettei sinulla taida oikeasti olla halua tätä suhdetta hoitaa kuntoon. Oikeassa oli
Siis tuossa toisessa esimerkissäsikin oli kyse ihan samasta asiasta eli kyvyttömyydestä käsitellä tunteita. Ihan turha sitä pettämistä on romantisoida ja yrittää kääntää sitä niin että kyseessä olisi jonkinlainen palvelus petetylle. Pettäminen on petetylle traumaattinen tapahtuma.
Niin? Väitinkö jotain muuta? Mutta kuinka moni tuon todella haluaa kuulla? Vai mieluummin kuulisi jotain sen kaltaista kuin "olen ikäkriisissä", "en ole sinulle kyllin hyvä", " h*a vietteli". Hatunnosto heille, joille suhteessa voi todella turvallisesti kertoa mitä tuntee. Tuntuisikin oudolta, että tällaista puolisoa lähtisi pettämään, ehkä siinä sitten olisi jotain patologista jännityksen hakua mukana.
Olen itse kokenut lähes vastaavan elämäni täysin muuttaneen tapauksen 4 vuotta sitten. Avioliittovuosia oli takana 14. Alun itsesyytösten jälkeen, annoin itselleni ja nykyään ex-vaimolleni anteeksi. Yhteistä taipaletta emme jatkaneet. Ystävävinä olemme kuitenkin pysyneet.
Kovimpina hetkinä mietein "köysi kaulaan" tästä en yli pääse.
En täysin ole vieläkään "sinut" asian kanssa, ja tuskin koskaan tulen olemaankaan. Yhden neuvon annan.
Älä hoida itseäsi viinalla äläkä menetä "uskoasi" kaikkiin naisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei siitä yli pääse. Ei koskaan.
Jos tunnetta on vielä tosi paljon jäljellä, voi jatkaa elämää kumppanin kanssa.
Mutta siellä taustalla se rankka pettäminen hiertää vielä tosi pitkään. Joskus elämän loppuun saakkan.
Pitää vain tutkiskella itseään. Että jaksanko kestää tämän, elämäni loppuun saakka.
Onko vaimo pettämisen jälkeen muuttunut, ja haluaa olla uskollinen lopun elämää.
Onko minun rakkauteni häntä kohtaaan niin suuri, että tämän ainoan kerran annan anteeksi.
Vai onko loukkaus niin suuri, että en hyväksy sitä, vaan lähden liitosta.
Nämä ovat helvetillisiä asioita, eikä näihin kenellekään ole mitään yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Kun ei edeltä käsin voi tietää, toistuuko pettäminen ja lopulta jään kuitenkin yksin.
Suosittelisin pariterapiaa, jossa asioistas puhuttaisiin syvällisesti, se saattaa näyttää tietä tulevaan.
Myös siihen ratkaisuun, että erotaan ja jossain vastaisuudessa on nainen, ihminen, joka haluaakin olla juuri tälle miehelle uskollinen ja elää hänen kanssaan elämänsä loppuun saaakka.
Pettäminen on aina kovan luokan juttu, ehkä rankimpia asioita mitä mies elämässään joutuu koskaan kokemaaan. Etenkin jos mies itse on ollut sitoutunut liittoon elämänsä loppuun asti.
Oman lapsen kuolema on rankimpia asioita elämässä, mitä mies voi joutua kokemaan.
Pattayalle eroterapiaan, kuten moni on tehnyt ja hymyssä suin ollaan jo parin viikon päästä.
Ei kannata tuhlata elämää turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon tätä elämää nähnyt, että se suhde on se kaikista pahin juttu, ei seksi. Seksi kännissä on todella paljon vähemmän pahempi juttu kuin selvinpäin todellakin harkiten.
Tuletkohan koskaan saamaan edes oikeaa todellista syytä pettämiselle.
mehän on kuultu jo todellinen syy: kyvyttömyys käsitellä ongelmia.
Joskus se saattaa olla myös: en rakasta sinua enää, en ole saanut sitä kakaistua ulos näin suoraan koska säälittää ja kuvittelin, että jos olen välinpitämätön ja kylmä niin sinunkin tunteet kuolee pois ja erosta tulee helppo. Rakastuin vatvoessa asiaa ja odotellessa ihmettä toiseen, haluan erota ja joudun sen nyt näin suoraan viimein sanomaan kun jäin kiinni pettämisestä.
Moni vaan ei saa vielä kiinni jäädessäänkään kerrottua totuutta, vaan petetyn reaktio säikäyttää ja alkaa peittely ja asioiden muka-korjaaminen. Se se vasta tyhmyyttä onkin, tilanne vaan entisestään kriisiytyy kun petetty huomaa, ettei toinen ole sydämellään näissä korjausyrityksissä mukana. Kuulin eräältä tuttavalta, että terapeutti oli pariterapiassa miehelleen tokaissut, ettei sinulla taida oikeasti olla halua tätä suhdetta hoitaa kuntoon. Oikeassa oli
Siis tuossa toisessa esimerkissäsikin oli kyse ihan samasta asiasta eli kyvyttömyydestä käsitellä tunteita. Ihan turha sitä pettämistä on romantisoida ja yrittää kääntää sitä niin että kyseessä olisi jonkinlainen palvelus petetylle. Pettäminen on petetylle traumaattinen tapahtuma.
Jos tarkoitat käsittelyllä siis sen ääneen sanomista, että en rakasta enää, haluan erota ja päätöksessä myös pysymistä tapahtui mitä tapahtui, niin sitten kyllä, siitä on kysymys.
Jos taas tarkoitat, että sitä rakkauden päättymistä pitäisi jotenkin käsitellä, koska sen on toiselle jotenkin velkaa, ettei eroa ennen kuin jotain on niin hirveästi käsitelty, niin olet väärässä. Erota saa, ja rakkauden loppuminen on ihan riittävän hyvä syy.
Erokin on traumaattinen tapahtuma jätetylle, mutta hänkin on vastuussa puolestaan omista reaktioistaan. Joku haukkuminen, draamailu ja tavaraoiden särkeminen, ympäriinsä soittelu ja mustamaalaaminen, puhumattakaan näytösluontoiset suisiidi-yritykset tai lasten vieraannuttaminen eivät ole mikään jätetyn absoluuttinen oikeus kun 'ai niin sattuu'. Tiedätkö, että tämä maa on täynnä puolisoita, jotka eivät saa erotuksi juuri tuollaisen temppuilun pelossa?
Kyllä, tarkoitin juuri sitä, että jos suhteessa on ongelmia joita ei voi tai halua korjata, silloin asia kuuluu sanoa ääneen ja erota.
Jokainen on tosiaan vastuussa omasta käytöksestään enkä ole muuta väittänytkään vaan nimenomaan siitä lähtökohdasta olen koko ajan puhunut. Jos toinen uhkailee niin pettäminenhän vain mitä luultavimmin pahentaa tilannetta.
Onneksi en koskaan mennyt naimisiin tai parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon tätä elämää nähnyt, että se suhde on se kaikista pahin juttu, ei seksi. Seksi kännissä on todella paljon vähemmän pahempi juttu kuin selvinpäin todellakin harkiten.
Tuletkohan koskaan saamaan edes oikeaa todellista syytä pettämiselle.
mehän on kuultu jo todellinen syy: kyvyttömyys käsitellä ongelmia.
Joskus se saattaa olla myös: en rakasta sinua enää, en ole saanut sitä kakaistua ulos näin suoraan koska säälittää ja kuvittelin, että jos olen välinpitämätön ja kylmä niin sinunkin tunteet kuolee pois ja erosta tulee helppo. Rakastuin vatvoessa asiaa ja odotellessa ihmettä toiseen, haluan erota ja joudun sen nyt näin suoraan viimein sanomaan kun jäin kiinni pettämisestä.
Moni vaan ei saa vielä kiinni jäädessäänkään kerrottua totuutta, vaan petetyn reaktio säikäyttää ja alkaa peittely ja asioiden muka-korjaaminen. Se se vasta tyhmyyttä onkin, tilanne vaan entisestään kriisiytyy kun petetty huomaa, ettei toinen ole sydämellään näissä korjausyrityksissä mukana. Kuulin eräältä tuttavalta, että terapeutti oli pariterapiassa miehelleen tokaissut, ettei sinulla taida oikeasti olla halua tätä suhdetta hoitaa kuntoon. Oikeassa oli
Siis tuossa toisessa esimerkissäsikin oli kyse ihan samasta asiasta eli kyvyttömyydestä käsitellä tunteita. Ihan turha sitä pettämistä on romantisoida ja yrittää kääntää sitä niin että kyseessä olisi jonkinlainen palvelus petetylle. Pettäminen on petetylle traumaattinen tapahtuma.
Niin? Väitinkö jotain muuta? Mutta kuinka moni tuon todella haluaa kuulla? Vai mieluummin kuulisi jotain sen kaltaista kuin "olen ikäkriisissä", "en ole sinulle kyllin hyvä", " h*a vietteli". Hatunnosto heille, joille suhteessa voi todella turvallisesti kertoa mitä tuntee. Tuntuisikin oudolta, että tällaista puolisoa lähtisi pettämään, ehkä siinä sitten olisi jotain patologista jännityksen hakua mukana.
Kirjoitustavastasi johtuen luulin sinun listanneen kaksi eri syytä pettämiseen.
Miksi ei haluaisi kuulla? Minä päinvastoin luulen, että moni erittäin mielellään kuulisi. Tuota syytä tosin harvoin kukaan saa, sillä ihmiset joiden asioiden käsittelytaidot ovat puutteelliset, eivät tätä heikkoutta itsessään tunnista niin että osaisivat sen sanoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkeinta näissä tapauksissa on se, että tämä pettäjä on lopulta se kaikkein heikoin ja rikkinäisin. Ap, on ymmärrettävää, että et nyt kykene ajattelemaan muita kuin vaimoasi ainoana rakkautenasi. Se on luonnollinen rehellisen ihmisen tunne.
Alkushokin jälkeen, tulet kuitenkin huomaamaan, että sinua on käytetty hyväksi.
Vaimosi ei kykene rehellisyyteen, jos kykenisi, hän olisi kertonut ettei rakasta sinua, ei halua sinua jne. ja olisitte kenties jo eronneet. Onko hän oikeastaan koskaan rakastanut? Ihastuminen ja rakastumisen tunne ei kauaa kestä, vaan ne muuttuvat rakkaudeksi, toisen ihmisen syvemmäksi arvostamiseksi ym.
Pettäjäpersoona on kehitystasoltaan kuin pieni lapsi, joka hakee huomiota mistä vaan, tunteakseen itsensä hyväksytyksi ja ihailluksi. Hän ei kykene aikuistenväliseen syvään suhteeseen, vaan hakee itsetuntoa pönkittävää jatkuvas rakastumisen tunnetta, jota siis on haettava aina ja aina uudestaan. Se on addiktiokierre, jossa hän itse kärsii, ja saa muut kärsimään.En pidä tuosta kaikki yhteen niputtavasta leimasta. EI ole mitään erityistä "pettäjäpersoonaa", vaan erilaisia elämäntilanteita ja motiiveja. Joku pettää kerran elämässään saadakseen aikaan eron, toinen pettää rakasta puolisoa saadakseen vaikka jotain fetissiä tyyddytettyä.
Petos mikä petos, miksi se siitä muuksi muuttuu? Jos on tarve fetisseille tms. niistä on kyettävä puhumaan parisuhteessa. Muutenhan eletään ns. puolivalot päällä, ja salaillaan omia tarpeita. Miten puoliso voi tietää, mitä häneltä odotetaan esim. fetissien toteuttamisen suhteen, jos niistä ei puhuta?
Ongelmana ylipäänsä on PUHUMATTOMUUS.
Ei puhumattomuus välttämättä ole sen pettäjän ongelma. Pettäjä on voinut on voinut kertoa fetissistään useita (kymmeniäkin) kertoja, mutta petetyn vastaus on voinut olla: "hyi inhottavaa, onko sinun pakko, täytyykö sinun, miksi sinun pitää olla tuollainen, nyt jo lopeta tuo höpöttäminen, annahan olla, en halua kuulla" ja lopuksi: "tästä ei enää puhuta".
Nimin. Puhua on koetettu
En tajua sitä, miksi vaimosi pitäisi siihen joku syy keksiä. Helpottaisiko sinua se, että hän sanoisi "olet niin surkea sängyssä, että piti hakea muualta" tai " olet sellainen tossu ja kynnysmatto, xxx on OIKEA mies" ? Sekö tyydyttäisi uteliaisuutesi ja saisi sinut antamaan anteeksi?
Joskus itsekin pettäneenä tiedän, ettei siihen mitään syytä tarvita. Pelkkä tilaisuus riittää. Kiva kokeilla toista välillä.
Muutenkin vaikutti vähän siltä, että vaimosi halusi jäädä kiinni, kun aviovuoteeseen miehen toi, ja tilanteessa missä tiesi sinun ennemmin tai myöhemmin olevan tulossa.
Saman kokenut, eronnut, tällä hetkellä yksin ja onnellinen. Jatka elämääsi yksin, luottamus on mennyttä, muuten joudut olemaan epäluuloinen ja kärsivä aina tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen niin paljon tätä elämää nähnyt, että se suhde on se kaikista pahin juttu, ei seksi. Seksi kännissä on todella paljon vähemmän pahempi juttu kuin selvinpäin todellakin harkiten.
Tuletkohan koskaan saamaan edes oikeaa todellista syytä pettämiselle.
mehän on kuultu jo todellinen syy: kyvyttömyys käsitellä ongelmia.
Joskus se saattaa olla myös: en rakasta sinua enää, en ole saanut sitä kakaistua ulos näin suoraan koska säälittää ja kuvittelin, että jos olen välinpitämätön ja kylmä niin sinunkin tunteet kuolee pois ja erosta tulee helppo. Rakastuin vatvoessa asiaa ja odotellessa ihmettä toiseen, haluan erota ja joudun sen nyt näin suoraan viimein sanomaan kun jäin kiinni pettämisestä.
Moni vaan ei saa vielä kiinni jäädessäänkään kerrottua totuutta, vaan petetyn reaktio säikäyttää ja alkaa peittely ja asioiden muka-korjaaminen. Se se vasta tyhmyyttä onkin, tilanne vaan entisestään kriisiytyy kun petetty huomaa, ettei toinen ole sydämellään näissä korjausyrityksissä mukana. Kuulin eräältä tuttavalta, että terapeutti oli pariterapiassa miehelleen tokaissut, ettei sinulla taida oikeasti olla halua tätä suhdetta hoitaa kuntoon. Oikeassa oli
Siis tuossa toisessa esimerkissäsikin oli kyse ihan samasta asiasta eli kyvyttömyydestä käsitellä tunteita. Ihan turha sitä pettämistä on romantisoida ja yrittää kääntää sitä niin että kyseessä olisi jonkinlainen palvelus petetylle. Pettäminen on petetylle traumaattinen tapahtuma.
Niin? Väitinkö jotain muuta? Mutta kuinka moni tuon todella haluaa kuulla? Vai mieluummin kuulisi jotain sen kaltaista kuin "olen ikäkriisissä", "en ole sinulle kyllin hyvä", " h*a vietteli". Hatunnosto heille, joille suhteessa voi todella turvallisesti kertoa mitä tuntee. Tuntuisikin oudolta, että tällaista puolisoa lähtisi pettämään, ehkä siinä sitten olisi jotain patologista jännityksen hakua mukana.
Kirjoitustavastasi johtuen luulin sinun listanneen kaksi eri syytä pettämiseen.
Miksi ei haluaisi kuulla? Minä päinvastoin luulen, että moni erittäin mielellään kuulisi. Tuota syytä tosin harvoin kukaan saa, sillä ihmiset joiden asioiden käsittelytaidot ovat puutteelliset, eivät tätä heikkoutta itsessään tunnista niin että osaisivat sen sanoittaa.
No, sinä et sitten ole ollut suhteessa ihmisen kanssa joka ei eroa hyväksy. Minä taas tiedän, että moni torjuu täysin puolison ilmaisut tunteiden loppumisesta tai halusta ottaa etäisyyttä vaikka asumuseron kautta. Et itse sitten ilmeisesti koskaan ole kuullut tapauksista, joissa toisen pyytäessä eroa, tai vaikapa juuri asumuseroa / 'taukoa' toinen osapuoli vastaa uhkaamalla vaikkapa lasten viemisellä tai suisiidilla? Näitähän on jonkin verran toteutettukin ja jäljelle jääneet kertovat pelänneensä, että näin käy, mutta eivät olleet kuitenkaan täysin uskoneet siihen. Ymmärrätkö kuinka vaikeaa usein miehen on kävellä ulos kotoaan puolison jäädessä sinne sekavassa mielentilassa lääkepurkkien kanssa? Jos kumppani on vaikeasti läheisriippuvainen tai epävakaa, hänellä ei välttämättä ole muita läheisiä, ketä voisi apuun kutsua. Kun tilanne toistuu ja kroonistuu, siitä voi tulla vuosien painostava helvetti molemmille osapuolille, josta on todella vaikea päästä irti. Toivoisin, että jokainen tällaisessa tilanteessa uskaltaisi hakea puolueetonta keskusteluapua, mutta inhimillistä lienee sekin, että monesti se ymmärtäjä löytyy ihan muualta elämänpiiristä ja sen myötä myös perspektiivi ja uskallus repiä itsensä vapaaksi.
Kyllä noita neuvojia on akuutissa tilanteessa luettu näiltä palstoilta, mutta se on vaan hieman eri asia oikeasti kylmänviileästi todeta rakkaalle ihmiselle, että tämä oli tässä, vedä itsesi sit kiikkuun jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Surkeinta näissä tapauksissa on se, että tämä pettäjä on lopulta se kaikkein heikoin ja rikkinäisin. Ap, on ymmärrettävää, että et nyt kykene ajattelemaan muita kuin vaimoasi ainoana rakkautenasi. Se on luonnollinen rehellisen ihmisen tunne.
Alkushokin jälkeen, tulet kuitenkin huomaamaan, että sinua on käytetty hyväksi.
Vaimosi ei kykene rehellisyyteen, jos kykenisi, hän olisi kertonut ettei rakasta sinua, ei halua sinua jne. ja olisitte kenties jo eronneet. Onko hän oikeastaan koskaan rakastanut? Ihastuminen ja rakastumisen tunne ei kauaa kestä, vaan ne muuttuvat rakkaudeksi, toisen ihmisen syvemmäksi arvostamiseksi ym.
Pettäjäpersoona on kehitystasoltaan kuin pieni lapsi, joka hakee huomiota mistä vaan, tunteakseen itsensä hyväksytyksi ja ihailluksi. Hän ei kykene aikuistenväliseen syvään suhteeseen, vaan hakee itsetuntoa pönkittävää jatkuvas rakastumisen tunnetta, jota siis on haettava aina ja aina uudestaan. Se on addiktiokierre, jossa hän itse kärsii, ja saa muut kärsimään.En pidä tuosta kaikki yhteen niputtavasta leimasta. EI ole mitään erityistä "pettäjäpersoonaa", vaan erilaisia elämäntilanteita ja motiiveja. Joku pettää kerran elämässään saadakseen aikaan eron, toinen pettää rakasta puolisoa saadakseen vaikka jotain fetissiä tyyddytettyä.
Petos mikä petos, miksi se siitä muuksi muuttuu? Jos on tarve fetisseille tms. niistä on kyettävä puhumaan parisuhteessa. Muutenhan eletään ns. puolivalot päällä, ja salaillaan omia tarpeita. Miten puoliso voi tietää, mitä häneltä odotetaan esim. fetissien toteuttamisen suhteen, jos niistä ei puhuta?
Ongelmana ylipäänsä on PUHUMATTOMUUS.Ei puhumattomuus välttämättä ole sen pettäjän ongelma. Pettäjä on voinut on voinut kertoa fetissistään useita (kymmeniäkin) kertoja, mutta petetyn vastaus on voinut olla: "hyi inhottavaa, onko sinun pakko, täytyykö sinun, miksi sinun pitää olla tuollainen, nyt jo lopeta tuo höpöttäminen, annahan olla, en halua kuulla" ja lopuksi: "tästä ei enää puhuta".
Nimin. Puhua on koetettu
Maksulliset on tota varten. Ei tuohon tarvita vakkaria
Oksettaa nää, petetään kunnes jäädään kiinni. Olisiko lopettanut, jos ei olisi jäänyt.