HUHTIKUU-05, viikko 33

Mulla ei ole ollut kone päällä ikuisuuksiin....ei vaan ole huvittanut.

Mulla on ollut päällä kuntoiluvimma ja olenkin joka ilta käynyt kävely- tai juoksulenkillä. Kai se on vähän terapiaa tämäkin.....

Tehtiin nyt sitten periaatepäätös, että Elmo ei tule mummini hautajaisiin ensi lauantaina. Perustelut : hautajaiset ovat Elmon uni-aikaan, eikä kiukkuinen ja väsynyt lapsi ole hautajaisissa kaikkein mukavin juttu. Toiseksi tiedän hautajaisissa itkeväni eikä Elmolle voi vielä selittää, miksi äiti itkee ( miksi turhaa ahdistaa pientä asialla mitä ei ymmärrä). Joten näillä mennään.

Huomenna alkaa (luojan kiitos) koulu ja esikoulu. Ei tässä muuten mitään, mutta kun tuo tulevan eskarin elämä on ihan sekaisin, kun odottaa/jännittää sitä eskarin alkua. Joten päästään siitäkin pahasta, kun sadaan se eskari polkaistua käyntiin.



Meillä alkaa nyt sitten samalla tämä harrasterumba, oikeastaan ekan kerran elämässä. Minä aloitan tanssitunnit torstaisin, esikoisella alkaa partio ja keskimmäinen menee keskiviikkoisin teräsmies-tanssitunneille ;-) ( on siis 5-7 vee poikien oma tanssitunti, jossa aiheet ovat esim. rosvot ja poliisit, intiaanit, viidakko etc.) Kuulosti niin hauskalta, että täytyy kokeilla :-) Meidän keskimmäinen, kun ei hirveästi ole näitä " juokse ja hikoile" -tyyppejä, niin kokeillaan nyt sitten tätä liikuntamuotoa. On meinaan tuo meidän keskimmäinen tullut isän puolen sukuun ja ovat taipuvaisia lihoamaan.

Mä olen ehkä hirveä äiti/ihminen ihan mikä vaan, mutta musta on kauheata, että täällä suomessakin alkaa olemaan niin hirveästi ylipainoisia lapsia. Musta on hirveä karhunpalvelus lapselle antaa tämän lihota ( väärä ruokavalio, sisällä nysvääminen koneiden ääressä), koska siitä on sitten niin vaikea päästä eroon ja on huonossa kunnossa jo lapsena. No siis tätä mieltä täällä.



Kiipeilygallup. Elmo rakastaa kiipeilyä tällä hetkellä ja saa kipeillä niin paljon kun huvittaa ( ei tietty pöydille). Mä kuulun kanssa siihen oppikuntaan, joka uskoo, että lapsi oppii vaan tekemällä !!!! Luotan siihen, että kun tätä kiipeilyä nyt jankataan ja jankataan, niin kohta jo osataan ja vältytään suurilta kupsahduksilta.



Ompun äidille tsemppiä. Minä muistan kanssa spekuloineeni vaikka mitä lapsen hoito- ja kasvatuskysymyksiä, kun meillä oli ainoastaan esikoinen. Useassa lapsessa on se hyvä puoli, ettei ehdi liikoja miettimään ,-) ei vaineskaan, juuri eilen pidettiin miehen kanssa " kasvatuspalaveri" aiheesta, kuinka paljon köyttä annetaan meidän tulevalle tokaluokkalaiselle ;-)

Kaiken lukemani perusteella, uskon, että olet Lauralle paras mahdollinen äiti maailmassa, eikä sinun tyttäresi sinua vihaa, vaan päinvastoin........rakastaa enemmän kuin mitään tässä maailmassa ;-)



Paljonkin piti kommentoida, mutten nyt muista mitä....lahopää, joten



Hyvää viikonalkua kaikille huhtihippusille

Ihana juttu! Onnea odotukseen.



Taallakin kakkonen pyorii mielessa, mutta ehka parempi saada elama vahan jarjestykseen ensin.



Anna kiipeilee myos koko ajan, ja samat saannot taalla, poyta on lahes ainoa minne ei saa menna.



Anna saa pelottavia raivareita nykyaan, itkee ihan raakkumalla hysteerisena, raapii itteaan ja minua, hakkaa, potkii yms. Unissaankin heraa ja tekee samaa...pelottavan nakosta enka tieda pitasko antaa vaan olla vai pakottaa syliin ...



Nyt lahdetaan ulos sateeseen



Kivaa viikonalkua



K

Tuohon sääntökysymykseen vastaisin, että meidän perheessä mennään aika pitkälle kyseisen perheen sääntöjen mukaan, missä milloinkin ollaan kylässä......poikkeuksena erittäin lepsut säännöt ;-)

Esim. Erään ystäväperheemme pojan (8 v.) ei tarvitse skeittaillessa ( ei vielä osaa) käyttää kypärää ja suojia, minä kuitenkin vaadin, että poikani pitää niin kypärän kuin vähintään rannesuojat skeittaillessaan

( ei vielä osaa). Meillä on kyllä aika tiukat säännöt ja rajat, mutta poikkeuksetta kaikki liittyy jotenkin turvallisuuteen ja niistä on aika perusteellisesti keskusteltu miehen kanssa.



Niin sitten luin tuon oman kirjoitukseni lasten lihavuudesta ja ajattelin, että oliko se nyt kuitenkin tulkittavissa turhan usealla tavalla.......

Siis, jos nyt poissuljetaan tietysti esim. tietyt sairaudet niin mielestäni vanhemmat voivat ohjata lapsensa elämäntapoja ja ruokailutottumuksia hyvin paljon ( kuten myös vaimo miehen ;-))

Esim. meidän esikoinen on aina ollut kasvisten, marjojen ja hedelmien suurkuluttaja, mutta sitten taas tämä keskimmäinen on ihan " aito jenkki" . Jos hän saisi itse päättää niin meillä ei syötäisi kuin pizzaa, hodareita, hampurilaisia, tortilloja ja ranskalaisia. Kun pienenä sai ensimmäisen kerran palan pizzaa, niin herralla silmät muljahtivat päässä ja sydän oli viety samantien ;-)

Niinpä meillä on vuosien saatossa kehuttu, uhkailtu, kiristetty ja lahjottu, mutta loppuen lopuksi olen saanut herran syömään myös vihannekset ja salaatit lautaselta ja nykyään jopa väittää tykkäävänsä salaatista.......... 10 vuotta sitten muuten myös aikoinani kiristin miestäni, että jos et ota salaattiakin et saa lisää ruokaa....... kotityranni täällä hei ;-)

No joo, mutta vastuuttomista vanhemmista puheen ollen. Mies vei tänään lapset linnanmäelle eivätkä ole vieläkään tulleet....... sanoin juuri äsken puhelimessa miehelle, että kiva kun pojat ovat ensimmäisenä koulu- ja eskaripäivänä väsyneitä..........

No nyt kävi ovi....siis pojat yöpuulle ja sassiin

Meillä meni yö ihan pipariksi, Anton heräili koko yön ja lopulta 5.30 tuli viimeinen niitti, vähän on väsy olo.



Yhdyn Vaakamomin kommenttiin, että usemman lapsen kanssa ei niin paljon kerkeä miettimään. Meillä myös koitetaan ohjata poikia syömään terveellisesti, vihanneksia lounaalla ja aina ruokailun päätteksi annan marjoja/hedelmiä. Liityn myös hirveä ihminen/äiti klubiin (jos sen määrittää mielipide lasten lihavuudesta) Olen samoilla linjoilla myös siitä, että vanhempien on ohjattava lapsia syömään terveellisesti ja liikkumaan (en tarkoita 7 kertaa viikossa treenejä) vaan luonnollista liikkumista puistossa/pihalla tms. aMeidän esikoinen joutuu syömään myös vihennekset lautaselta, ei kyllä mutise onneksi. Anton saa myös vihanneksia lautaselle, jälkkäriksi tarjotaan hedelmiä/marjoja ruokailun päätteksi. Tietokoneella pelaaminen on meillä hyvin rajoitettua, samoin tv:n katselu, ilmeisesti minäkin olen kotityranni ;)



Sellaisen gallupin laitan pystyyn, miten paljon ulkoilette lasten kanssa kun tuolta Venäjän puolelta niitä savuja tulee? Nukuttateko ulos hiput?



Juupa,ei muista yhtään oliko muuta, toivotan siis hauskaa päivää kaikille



Mareila+Anton

Jatkan vielä eilistä kiittelyä - kyllä te olette ihania ihmisiä! Yksi täällä senkun valittaa vaan, ja te jaksatte kannustaa. Kiitos.



Vaakamom - en ole tainnut edes ottaa osaa mummisi kuoleman johdosta. Pahoittelut ja vomia lauantain hautajaisiin!



Ja minäkin uskon (ja myös toivon), että jos lapsia olisi useampi tai jos olisin töissä, en todellakaan ehtisi pähkäillä niin paljon näitä juttuja. Harmi ettei noi kotihommatkaan ei vie mua niin mukanaan, että innostuisin ajattelemaan (tai jopa tekemään!) vaikka niitä : ). Olisi varmaan hyvä, jos olisi joku oma pitkäjänteisempi proggis meneillään, opiskelua vaikka. Aionkin ilmoittautua yhdelle avoimen yliopiston kurssille täksi syksyksi joten saapa nähdä, miten se vaikuttaa asioihimme. Luentoja on vain pari tuntia kerran viikossa ja sen lisäksi jotain kirjoitustöitä. Kurssi on folkloristiikkaa ja aiheena " Suvun historia ja kertomusperinne" . Odotan innolla!



Mareila, mäkin mietin juuri tänään, että mitenkähän on ulkoilun laita kun tuota savua on ilmassa niin paljon. Käytiin kyllä aamulla koiranlenkityksellä, mutta muuten ei nyt jääty pihalle leikkimään. En laittaisi Lauraa nyt ulos nukkumaan, eikä meidän makkarin ikkunaakaan voinut jättää auki päiväunten ajaksi. Harmi.



Eilen Laura nukkui sitten yhdet päiväunet, joiden kesto oli ruhtinaalliset Yksi Tunti ja Viisi Minuuttia. Siltä varalta, että tänään käy samoin, menen nyt pikapikaa makuuasentoon edes vähäksi aikaa.



Lämpimiä terveisiä kaikille!

Ompunäiti ja Laura 9.4.

Muuten, vaakamom, minä myös ota osaa! Taisin olla sillon juuri nettilomalla kun asiasta kirjoitit.



Siis mikä savupilvi siellä on?? Miten multa on voinut " muun maailman" asiat näin mennä ohi!



Olen samoilla linjoilla lasten liikalihavuuden suhteen. Toki lapsia on eri mallisia niin kuin aikuisiakin mutta itse asiassa täällä Saksassa tuo lasten lihavuus on todellinen ongelma. Tuntuu että lapset eivät lainkaan ulkoile, olen aina psitänyt merkille kuinka esim esikoisen kavereista suurin osa inhoaa ulkona oloa. Sen lisäksi ruokailutottumukset on surkeat. Joka paikassa tuputetaan namia ja keksiä ja leivosta. Keitetyt perunat on lähes tuntemattomia, niiden sijaan syödään ranskiksia ja paljon spagettia. Lastenlääkäri on aina ollut niin hyvillään että onpa hyvä että teillä on hoikat lapset kun hänestä tuntuu että suurin osa vastaanotolle tulevista nykyään on reilusti ylipainoisia. Minua vähän nauratti koska olen kuullut että lastemme mitoilla monelle on Suomen neuvoloissa käsketty syöttää enemmän... vaikka ei minusta meidän lapsukaiset mitään liian laihoja ole ollenkaan.



Keskimmäinen on tänään ekaa kertaa tarhassa koko päivän, haetaan ennen puoli neljää vasta. Muuten apropo, tuo tarha on saanut kunniakirjan että on kaupungin terveellisin päiväkoti, syövät terveellistä ruokaa ja " pakkoulkoilevat" joka päivä =) Iltapäivällä on esikoisen kaverisynttärijuhlat, me pidetään ne yhdessä pomppulinnasisäleikkipaikassa (vai joko mä senkin olen ehtinyt selittää).



Muuten tänne kuuluu ihan samaa vanhaa. Eilen mies oli illalla pelaamassa sählyä ja Amanda nukahti ensi kertaa sänkyynsä niin että mä en ollut oikeen edes näköetäisyydellä. Jouduin nimittäin lukemaan iltasadun keskarille ja halusin tehdä sen tämän sängyn vieressä. Niin se Amandakin nukahti muumitarinaan. Mutta nyt pitää mennä tekemään lounasta, koululainen tulee kohta kotiin.

Kent: Venäjän puolella on roihunnut aikas pahat metsäpalot ja ystävällinen tuuli on niitä kuljetellut tänne Suomeen. Joten sellainen savupilvi täällä. Anton ei nuku ulkona, juuri tuli radiosta, että varsinkin Etelä-Suomessa, niillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia, hengitysvaikeusten muodossa etc. Eli summa summarum, me olemme sisällä.



Ompunäiti tuli mieleen, noista teidän uniongelmista, voiko olla, että olet itse niin stressaantunut, että se vaikuttaa Lauraan? Tai minkälainen rytmi teillä on? Mietin vaan, että meillä helpottui rytmin muokkauksella, laitoin Antonin aikaisemmin nukkumaan, niin sai pidemmät yöunet ja kun oli aamun touhunnut leväneeneä, paiväunet maistuivat paremmin. No tässä vaan yksi idea.



Meidän elämään tulee muutos, palkaamme opiskelija tytön lasten hoitajaksi, siis hän kävisi satunnaisesti hoitamassa poikia, niin minä pääsisin tekemään omia juttuja. Ei siis jokapäivä, vaan silloin tällöin. Alkaa vähän ärsyttää, kun koskaan en pääse jumppaan tms. kun miehellä on niin paljon töitä+opiskelut päälle. Ja ensi kevään minulla alkaa ISO luku urakka, joten mies saattaa tarvita apua. Tyttö olisi ystävämme pikkusisko, eli tuttu sinänsä.



Muuten tässä menee aika kivasti, Anton on alkanut viihtyä vähän paremmin itsekseen leikkimässä ja tuntuu vähän levollisemmalta, jos tämä on vain tyyntä myrskyn edellä, no nauti siitä =) KOhta voisi taas treffejä järjestellä.



Tänää tuli tilaamani otsakuumemittari, Anton kun ei anna mitata pyllystä, joten tilasin sitten uuden. Hintaa ei ollut kuin 35e yhteensä (sis.posti yms kulut) Olen katsonut apteekista ja Instumentariumista niitä ja aika kovaa hintaa niistä on pyydetty. Hyvin tämä ainakin näyttäisi toimivan, kun itselleni sitä kokeilin =)



Mutta nyt jollekkin muulle puheen vuoro, mukavaa viikkoa kaikille



T:Mareila+Anton