En meinaa selvitä englanninkielisestä kirjallisuudesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan me asutaan. Yliopistojen muuttuminen yhä enemmän englanninkielisiksi on kyllä ikävää. Ja porukka tuntuu ihan innoissaan kannattavan tätä kehitystä. Minä korkeintaan sylkäisen englanninkielisiä kurssikirjoja ja aineistoja päin ja otan kurssista arvosanaksi ykkösen tai kakkosen ylpeänä. Se riittää, että läpi pääsee

Ei oo mitenkään mahdollista, että kaikkien erikoisalojen uusin tieteellinen tutkimus jne. pystyttäisi kääntämään suomeks. Eli tolla sun asenteella ei kyllä kovin pitkälle päästä.

Itsellä maisterivaiheen opinnot menossa eli ihan hyvin on toiminut. Mutta olenkin kunnianhimoton humanisti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan me asutaan. Yliopistojen muuttuminen yhä enemmän englanninkielisiksi on kyllä ikävää. Ja porukka tuntuu ihan innoissaan kannattavan tätä kehitystä. Minä korkeintaan sylkäisen englanninkielisiä kurssikirjoja ja aineistoja päin ja otan kurssista arvosanaksi ykkösen tai kakkosen ylpeänä. Se riittää, että läpi pääsee

Ei oo mitenkään mahdollista, että kaikkien erikoisalojen uusin tieteellinen tutkimus jne. pystyttäisi kääntämään suomeks. Eli tolla sun asenteella ei kyllä kovin pitkälle päästä.

Mutta kun siihenkään ei saa kaikkialla kannustusta, että edes tekisi gradun suomeksi. Hirveästi yritetään kääntää perusopinnotkin englanniksi. Ihan tarkoituksella köyhdytetään suomalaista tiedesanastoa. 

Toisaalta todella alkeellisella englannilla saa maisterin paperit Suomesta. Eli varsinkin jos pyrkii ulkomaille töihin, nämä minä-Tarzan-sinä-Jane-tasoiset gradut ovat oikotie muodolliseen pätevyyteen, jota kyseiset opiskelijat eivät ikinä saisi englanninkielisessä maassa.

Eiköhän sinulla ole jokin oppimisvamma. Suosittelen Tutorhousen palveluita.

Pikemminkin oppimisvimma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ongelma. Älyssä ei pitäis olla vikaa, kun ainakin Mensan virallisen testin mukaan äo oli 128. Eli siinä mielessä tuntuis tyhmältä ajatella että en sovi yliopistoon, kun äo on kuitenkin sama kuin tohtoreilla keskimäärin ja pelkkää maisterintutkintoa teen. En tiedä miksi sitten kielet on olleet mulle aina vaikeita. En myöskään muista sanojen merkityksiä ja kielioppikin on hukassa. Sitten kun lukiessa niitä sanoja kääntää, niin keskeinen ajatus hukkuu. Lukeminen on liian hidasta, keskittyminen hukkuu eikä pääse siihen samaan tilaan kuin suomenkielisiä kirjoja lukiessa, että asia vie mennessään ja johdattaa lukemista eikä tavallaan edes huomaa lukevansa.

Itse lopetin koko yliopisto-opinnot tämän ongelman takia. Aivoni ei ikinä oppineet tätä "poimi vain keskeisin asia" -juttua. Miten voit päätellä, mikä on keskeisintä, ellet saa selkoa myös niistä ns vähemmän keskeisistä jutuista.

Tämähän on tietyssä mielessä ongelmanratkaisua. Sinulla on esimerkiksi 10 aiheeseen liittyvää pienempää asiaa, jolloin kannattaa lähteä tutkimaan asioiden keskeisiä suhteita ja järjestystä - mikä asioita yhdistää, mikä on niiden pääkäsite, mikä on kaikkien asioiden taustalla tärkein vaikuttaja.

Ja tähänkö pääsee sillä ohjeella, että "silmäile vain tärkeimmät asiat tiivistelmästä"? Miksi aina neuvotaan tekemään noin, jos kuitenkin tarkoitetaan "tutki asioiden keskeiset suhteet ja järjestykset ja taustavaikuttajat"?

Hirveän ylimielistä on yleensä neuvominen näillä ihmisillä, joille oppiminen on helppoa. 

Nämä on eri asioita, molemmat tärkeitä ja toimivia. On varmasti kyllä haasteellista selvitä tieteellisestä aineistosta jos soveltamiskyky on tuota tasoa, voisikohan sitä jotenkin kehittää?

Jos haluat oikean ratkaisun loppuelämäksi, mene vuodeksi johonkin englanninkieliseen maahan töihin tai opiskelemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ongelma. Älyssä ei pitäis olla vikaa, kun ainakin Mensan virallisen testin mukaan äo oli 128. Eli siinä mielessä tuntuis tyhmältä ajatella että en sovi yliopistoon, kun äo on kuitenkin sama kuin tohtoreilla keskimäärin ja pelkkää maisterintutkintoa teen. En tiedä miksi sitten kielet on olleet mulle aina vaikeita. En myöskään muista sanojen merkityksiä ja kielioppikin on hukassa. Sitten kun lukiessa niitä sanoja kääntää, niin keskeinen ajatus hukkuu. Lukeminen on liian hidasta, keskittyminen hukkuu eikä pääse siihen samaan tilaan kuin suomenkielisiä kirjoja lukiessa, että asia vie mennessään ja johdattaa lukemista eikä tavallaan edes huomaa lukevansa.

Itse lopetin koko yliopisto-opinnot tämän ongelman takia. Aivoni ei ikinä oppineet tätä "poimi vain keskeisin asia" -juttua. Miten voit päätellä, mikä on keskeisintä, ellet saa selkoa myös niistä ns vähemmän keskeisistä jutuista.

Tämähän on tietyssä mielessä ongelmanratkaisua. Sinulla on esimerkiksi 10 aiheeseen liittyvää pienempää asiaa, jolloin kannattaa lähteä tutkimaan asioiden keskeisiä suhteita ja järjestystä - mikä asioita yhdistää, mikä on niiden pääkäsite, mikä on kaikkien asioiden taustalla tärkein vaikuttaja.

Alapeukuttakaa tätä viestiä niin maailma on vähän parempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ongelma. Älyssä ei pitäis olla vikaa, kun ainakin Mensan virallisen testin mukaan äo oli 128. Eli siinä mielessä tuntuis tyhmältä ajatella että en sovi yliopistoon, kun äo on kuitenkin sama kuin tohtoreilla keskimäärin ja pelkkää maisterintutkintoa teen. En tiedä miksi sitten kielet on olleet mulle aina vaikeita. En myöskään muista sanojen merkityksiä ja kielioppikin on hukassa. Sitten kun lukiessa niitä sanoja kääntää, niin keskeinen ajatus hukkuu. Lukeminen on liian hidasta, keskittyminen hukkuu eikä pääse siihen samaan tilaan kuin suomenkielisiä kirjoja lukiessa, että asia vie mennessään ja johdattaa lukemista eikä tavallaan edes huomaa lukevansa.

Itse lopetin koko yliopisto-opinnot tämän ongelman takia. Aivoni ei ikinä oppineet tätä "poimi vain keskeisin asia" -juttua. Miten voit päätellä, mikä on keskeisintä, ellet saa selkoa myös niistä ns vähemmän keskeisistä jutuista.

Tämähän on tietyssä mielessä ongelmanratkaisua. Sinulla on esimerkiksi 10 aiheeseen liittyvää pienempää asiaa, jolloin kannattaa lähteä tutkimaan asioiden keskeisiä suhteita ja järjestystä - mikä asioita yhdistää, mikä on niiden pääkäsite, mikä on kaikkien asioiden taustalla tärkein vaikuttaja.

Alapeukuttakaa tätä viestiä niin maailma on vähän parempi.

Tämä ketju alkaa vaikuttamaan niin monimutkaiselta, etten löydä viesteistäkään oleellista sisältöä :D

Mikä esim. alapeukkujen arvoisessa viestissä on huonointa vai onko koko viesti epäolennainen?

Minua kyllä kanssa raivostuttaa tämä englannin edelleen korostuva asema tieteissä. Kyllä meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme siitä, jos Suomessa ei voi suorittaa yliopisto-opintoja ilman englannin kielen taitoa. On äärimmäisen tärkeää pitää yllä myös suomenkielistä tiedekulttuuria.

T. fennisti

Ymmärrätkö, että suomalaisen tieteen opiskelu tai edes vain suomeksi opiskelu jättää meidät auttamatta jälkeen tiedemaailmassa?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrätkö, että suomalaisen tieteen opiskelu tai edes vain suomeksi opiskelu jättää meidät auttamatta jälkeen tiedemaailmassa?

Onneksi on suomalainen julkinen sektori. Sinne palkataan 'korkeakoulutettuja' kielitaidottomia möllejä, joita ei oikeasti mikään edes kiinnosta, paitsi ehkä rössypottu ja lampaiden madotus. Ei ihme, että Suomi on kehitysmaa verrattuna muihin vanhoihin EU-maihin. Ja uudetkin menevät meistä pian ohi.

Lue aiheesta suomenkielistä tutkimusta/kirjoituksia jos vain on. Itse tein noin aikanaan parin englanninkielisen paksun opuksen kanssa vaikka ei ollutkaan mitään kielen vaikeutta.

Kun löydät hyviä suomenkielisiä tekstejä, kirjoita itsellesi harjoituksen vuoksi muutamia mahdollisia tenttivastauksia sillä kielellä jolla joudut vastaamaan.

Mä selvisin hyvillä arvosanoilla.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa teet virheen että lähdet suomentamaan jokaista sanaa. Itselläni oli sama ongelma yliopiston alkaessa, välillä oli pitkiäkin kappaleita etten ymmärtänyt niiden tarkoitusta ollenkaan. Katsoin kääntäjällä useimmin esiintyvät sanat, päättelin mitä tässä nyt ehkä sanottiin ja siirryin seuraavaan kohtaan. 

En edelleenkään ymmärrä jokaista sanaa, mutta ymmärrän juurikin keskeisimmän sanoman ja kirjatenteistä tulee hyviä numeroita. Lue nyt se kirja vain läpi ja menet sillä mitä sieltä ymmärsit. Älä jää jankkaamaan mihinkään kohtaan.

Samaa mieltä, itse luin samalla tavalla kuin suomalaisia kirjoja, eli pääsääntöisesti ilman sanakirjaa ja lähes samalla nopeudella kuin suomeksi. Kaikkea en ymmärtänyt, mutta se ei ollut ongelma. Lisäksi olin onnekas, kun kohdalle sattui amerikkalaisen professorin kirjoittama kirja, joka tosiaan oli kirjoitettu kuin idioootille, samaa asiaa jauhettiin aina siihen vähän uutta lisäämällä uudelleen ja uudelleen, ja kun kirjan oli lukenut niin pakosti oppi sen mitä oli tarkoituskin oppia.

Vierailija kirjoitti:

Yliopistolla on varmasti joku psykologi tms tukihenkilö joka voi auttaa hakeutumaan esim. johonkin lukihäiriötesteihin tai muuten tuen piiriin. Ei kuulosta ihan normaalilta tuo vaikeuden määrä. Tsemppiä!

Onko tosiaan sen tyyppistä lukihäiriötä, joka ilmenee vain vieraissa kielissä? Äidinkielestä suorastaan pidän ja kirjoitin siitä

E:n. Luulisi, että lukihäiriö näkyisi sitten myös suomen kielen kohdalla jotenkin. Entä millä tavoin tämän tyyppistä häiriötä sitten voisi pyrkiä korjaamaan? Vai oliko tämä vain ilkeilyä?

Kiitos tsempeistä kuitenkin, mutta jotenkin kallistun itse enemmän huonon pohjatason, huonon ”enkkuitsetunnon” ja laiskuuden yhdistelmään. Monet viestit täällä ovat oikein innostaneet tarttumaan toimeen ja valaneen uskoa! Aloin jo selailemaan Academic word -listaa. Miten iso apu jo pelkästään siitä olisikaan ollut jo aiemmin!

Ap

Vierailija kirjoitti:

Et sää voi tieteellisiä artikkeleita kääntää google translatella. Sun kielitaito ei vaan tällä hetkellä riitä. Opiskele/harjoittele englantia ja yritä vuoden päästä uudestaan. Aloittaisin lukemalla/kuuntelemalla sellaista materiaalia josta ymmärrät enemmän. Sitä perusosaamista pitää nyt lujittaa. Sitten myöhemmin voit opetella akateemista sanastoa ja lukemaan akateemisia tekstejä. Niiden lukeminen helpottuu mitä enemmän niitä lukee. Mutta ei niihin voi hypätä jos ei osaa kielen perusteita.

Ja unohda se google translate nyt ihan kokonaan. Ja ylipäätää kääntäminen. Akateemisia tekstejä et tule koskaan ymmärtämään jos tarvitset sanakirjaa/kääntäjää.

Ai? Olen maisterivaiheen opiskelija ja olen saanut kursseista pelkästään numeroita 4 ja 5 koko opiskelujen ajan. Pääsääntöisesti kaikkien kurssien aineistot englanniksi.

Google kääntäjä antaa nopean osviitan siitä onko kyseisellä sivulle mitään oleellista. Jos on, niin sitten tarkempi oma suomennos. Jokainen voi opiskella tyylillään, minua tuo on auttanut (kai sitä on jotain kurssien aineistosta tällä tyylillä ymmärtänyt, kun tuollaisia numeroita vetää.)

Ei englantilaisetkaan osaa kaikkia omia sivistyssanojaan. Kannattaa Translaten sijaan katsoa Merriam-Websteristä merkitykset, siellä ne on selitettynä. Usein sana on vieläpä käytössä suomeksi melkein samana, sivistyssanavarasto kasvaa :D

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä kanssa raivostuttaa tämä englannin edelleen korostuva asema tieteissä. Kyllä meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme siitä, jos Suomessa ei voi suorittaa yliopisto-opintoja ilman englannin kielen taitoa. On äärimmäisen tärkeää pitää yllä myös suomenkielistä tiedekulttuuria.

T. fennisti

Kyllä se ongelma on siinä kohtaa, että vaaditaan kirjoittamaan englanniksi, ei lukemaan sitä. Suomenkielisiä julkaisuita ja popularisointia ei arvosteta rahahauissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä kanssa raivostuttaa tämä englannin edelleen korostuva asema tieteissä. Kyllä meidän kaikkien pitäisi olla huolissamme siitä, jos Suomessa ei voi suorittaa yliopisto-opintoja ilman englannin kielen taitoa. On äärimmäisen tärkeää pitää yllä myös suomenkielistä tiedekulttuuria.

T. fennisti

Kyllä se ongelma on siinä kohtaa, että vaaditaan kirjoittamaan englanniksi, ei lukemaan sitä. Suomenkielisiä julkaisuita ja popularisointia ei arvosteta rahahauissa.

Tähän on onneksi ammattikääntäjät ja copy-editoijat saatavilla. Kirjoittavat kyllä suomenkielisen artikkelin aivan uuteen uskoon englanniksi.

Mä muistan kun jouduin kolmantena opiskeluvuotenani ensimmäistä kertaa lukemaan tenttikirjan englanniksi. Oli kamalaa. Kirja oli aika ohut, vajaat 200 sivua, mutta kykenin lukemaan sitä niin hitaasti ja tuskaisesti, ettei ollut tottakaan. Ehdin niukin naukin lukemaan kirjan kerran kokonaan ennen tenttiä, vaikka olin varannut sille runsaasti aikaa. Pääsin onneksi läpi ekalla yrittämällä.

Mutta siitä sitten se kielitaito vähitellen karttui muun osaamisen ohella. Luin opintojen edetessä useampia lyhyempiä artikkeleita ja kun seuraava englanninkielinen tenttikirja tuli vastaan, sen lukeminen sujui jo paljon helpommin. Myös vapaa-ajallani aloin lueskella englanninkielisiä kirjoja ja englanninkielisiä nettisivustoja. Pari vuotta myöhemmin luin englantia jo varsin sujuvasti ja nykyisin kirjahyllyssäni on oikeastaan enemmän englannin- kuin suomenkielisiä kirjoja. Tuleehan sitä aina välillä vastaan vaikeita sanoja ja joskus väsyneenä pitää vähän tuijottaa ennen kuin ymmärtää, jos on pitkä virke, mutta nykyisin koen lukevani englanninkielisiä romaaneja miltei yhtä sujuvasti ja nopeasti kuin suomenkielisiäkin.

Olisi kiva kuulla ap sitten myöhemmin, miten tehtävä meni. Tule päivittämään tänne :)