En meinaa selvitä englanninkielisestä kirjallisuudesta

Kantsii katsoa oisko syksyllä jo opiskelijaviisumeita ausseihin tai uuteen-seelantiin? Samalla välttyisi koronalta? Vaihtoon semmoseen jos on, takaisin tuskin kantsii tulla.

No ei todella kannata teettää muilla.

Aloita perusteista. Katso vaikka Graham Nortonin ohjelma kerran viikossa. Kunhan alkaa pysyä kärryillä yksinkertaisessa kahvipöytäkeskustelussa, on aika laajentaa osaamistaan akateemiseen kirjallisuuteen.

No luet tietenkin samoista aiheista ja tyypeistä suomeksi kaiken mitä löytyy. Ihan varmasti pääset ainakin läpi tenteistä, vaikka et lukisi juuri sitä kirjaa, joka on vaatimuksissa. Mutta joudut ehkä hyväksymään heikommat arvosanat.

Suomessahan me asutaan. Yliopistojen muuttuminen yhä enemmän englanninkielisiksi on kyllä ikävää. Ja porukka tuntuu ihan innoissaan kannattavan tätä kehitystä. Minä korkeintaan sylkäisen englanninkielisiä kurssikirjoja ja aineistoja päin ja otan kurssista arvosanaksi ykkösen tai kakkosen ylpeänä. Se riittää, että läpi pääsee

Vierailija kirjoitti:

Netistä löytyy avuliaita jotka pientä summaa vastaan tekevät työt. Lisäksi useista kirjoista löytynee aiempien vuosikurssien tekemiä töitä kyselemällä, voi muilta pyytää apua jne.

Mutta oikeasti kannattaisi vaikka vuosi opetella sitä kieltä ensin.

Aikoinaan pienryhmissä oli aika harva ryhmä joka itse teki eikä kopsannut. (Harmi kyllä itse olin semmosissa joissa itse tehtiin, aikaa meni.)

Nykyisin saa plagiointisyytteen ja menettää opiskeluoikeutensa että en kyllä suosittelisi.

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan me asutaan. Yliopistojen muuttuminen yhä enemmän englanninkielisiksi on kyllä ikävää. Ja porukka tuntuu ihan innoissaan kannattavan tätä kehitystä. Minä korkeintaan sylkäisen englanninkielisiä kurssikirjoja ja aineistoja päin ja otan kurssista arvosanaksi ykkösen tai kakkosen ylpeänä. Se riittää, että läpi pääsee

Riippuu alasta ja kunnianhimosta. Englanti on tiedemaailman kieli, joten pakko sitä on opetella, jos ei tyydy ajatukseen virkamiesurasta Suomen maakunnissa.

Kuinka tukevan kännin englanninkielinen kirjallisuus aiheuttaa? Miksi siitä pitäisi selvitä?

Jouduin joskus tenttimään Guattarin ja Deleuzen teoksen 'Capitalism and Schizophrenia' ja sen jälkeen ihan kaikki englanninkieliset akateemiset tekstit ovat tuntuneet helpoilta, mukaan lukien Hobsbawmin tuotanto.

Hanki helpompaa englanninkielistä kirjallisuutta eka, ihan jotain perus kaunokirjallisuutta. Sit ala lukea. Älä käytä sanakirjaa äläkä käännä tekstiä liikaa mielessäsi. Lue ja lue ja lue, vaikka eka tuntuis, ettet ymmärrä. Mut sit kun se sama tuntematon sana tulee vastaan kerta toisensa perään eri yhteyksissä, niin alatkin ymmärtää sen merkityksen (ja paljon paremmin, kuin sanakirjasta katsomalla).

Sit teet tota niin pitkään, että sun mieli alkaa prosessoida suoraan englanniks, eikä pyri kääntämään suomeks.

Ton jälkeen voit alkaa perehtyä siihen tieteellisempää tekstiin.

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan me asutaan. Yliopistojen muuttuminen yhä enemmän englanninkielisiksi on kyllä ikävää. Ja porukka tuntuu ihan innoissaan kannattavan tätä kehitystä. Minä korkeintaan sylkäisen englanninkielisiä kurssikirjoja ja aineistoja päin ja otan kurssista arvosanaksi ykkösen tai kakkosen ylpeänä. Se riittää, että läpi pääsee

Ei oo mitenkään mahdollista, että kaikkien erikoisalojen uusin tieteellinen tutkimus jne. pystyttäisi kääntämään suomeks. Eli tolla sun asenteella ei kyllä kovin pitkälle päästä.

Yliopistolla on varmasti joku psykologi tms tukihenkilö joka voi auttaa hakeutumaan esim. johonkin lukihäiriötesteihin tai muuten tuen piiriin. Ei kuulosta ihan normaalilta tuo vaikeuden määrä. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ongelma. Älyssä ei pitäis olla vikaa, kun ainakin Mensan virallisen testin mukaan äo oli 128. Eli siinä mielessä tuntuis tyhmältä ajatella että en sovi yliopistoon, kun äo on kuitenkin sama kuin tohtoreilla keskimäärin ja pelkkää maisterintutkintoa teen. En tiedä miksi sitten kielet on olleet mulle aina vaikeita. En myöskään muista sanojen merkityksiä ja kielioppikin on hukassa. Sitten kun lukiessa niitä sanoja kääntää, niin keskeinen ajatus hukkuu. Lukeminen on liian hidasta, keskittyminen hukkuu eikä pääse siihen samaan tilaan kuin suomenkielisiä kirjoja lukiessa, että asia vie mennessään ja johdattaa lukemista eikä tavallaan edes huomaa lukevansa.

Itse lopetin koko yliopisto-opinnot tämän ongelman takia. Aivoni ei ikinä oppineet tätä "poimi vain keskeisin asia" -juttua. Miten voit päätellä, mikä on keskeisintä, ellet saa selkoa myös niistä ns vähemmän keskeisistä jutuista.

Täällä onkin jo paljon hyviä vinkkejä ja kannustusta, asiattomat viestit kannattaa jättää ihan omaan arvoonsa.

Jos käsitin oikein niin tehtävässäsi tärkeintä olisi ymmärtää lähdemateriaalin suuremmat kokonaisuudet. Sinun ei kannata tuhlata aikaa jokaisen sivun kääntämiseen vaan keskittyä otsikoihin sekä kunkin aihekokonaisuuden alkuun sekä vilkaista onko lopussa jonkinlainen kooste.

Tämän tehtävän kannalta ei ehkä ole enää aikaa parantaa kielitaitoa maagisesti sormia napsauttamalla juuri nyt, mutta tulevaisuuden kannalta sinun kannattaa alkaa tutustumaan myös vapaa-ajalla englanninkielisiin materiaaleihin. Oman alan osalta kannattaa aloittaa kevyemmistä ja lyhyemmistä teksteistä, mielellään niistä aihepiireistä, joista tiedät jo paljon suomeksi. Silloin itse aihe on tuttu ja pääset varmasti pidemmälle vieraskielisen tekstinkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ongelma. Älyssä ei pitäis olla vikaa, kun ainakin Mensan virallisen testin mukaan äo oli 128. Eli siinä mielessä tuntuis tyhmältä ajatella että en sovi yliopistoon, kun äo on kuitenkin sama kuin tohtoreilla keskimäärin ja pelkkää maisterintutkintoa teen. En tiedä miksi sitten kielet on olleet mulle aina vaikeita. En myöskään muista sanojen merkityksiä ja kielioppikin on hukassa. Sitten kun lukiessa niitä sanoja kääntää, niin keskeinen ajatus hukkuu. Lukeminen on liian hidasta, keskittyminen hukkuu eikä pääse siihen samaan tilaan kuin suomenkielisiä kirjoja lukiessa, että asia vie mennessään ja johdattaa lukemista eikä tavallaan edes huomaa lukevansa.

Itse lopetin koko yliopisto-opinnot tämän ongelman takia. Aivoni ei ikinä oppineet tätä "poimi vain keskeisin asia" -juttua. Miten voit päätellä, mikä on keskeisintä, ellet saa selkoa myös niistä ns vähemmän keskeisistä jutuista.

Tämähän on tietyssä mielessä ongelmanratkaisua. Sinulla on esimerkiksi 10 aiheeseen liittyvää pienempää asiaa, jolloin kannattaa lähteä tutkimaan asioiden keskeisiä suhteita ja järjestystä - mikä asioita yhdistää, mikä on niiden pääkäsite, mikä on kaikkien asioiden taustalla tärkein vaikuttaja.

Google kääntäjä-sovellus puhelimeen tai tablettiin. Skannaat sivun nopeasti ja tsekkaat onko siinä mitään tärkeää. Kuraahan se suomennos on, mutta nopealla vilkaisulla näkee onko sivussa mitään mihin pitäisi tarkemmin perehtyä.

Itselläni oli vastaava ongelma opiskelujen alussa. Tuntui, että energia kului materiaalin kääntämiseen, ei niinkään sisällön sisäistämiseen ja oppimiseen. Muutamat tentit alkuun reputin tämän takia, mutta pikkuhiljaa kieli alkoi luonnistumaan. Aikaa ja perslihaksia siinä kului mutta nykyisin voin sanoa hallitsevani alani akateemisen kielen myös vieraalla kielellä. Tsemppiä AP!

Vierailija kirjoitti:

Tuossa teet virheen että lähdet suomentamaan jokaista sanaa. Itselläni oli sama ongelma yliopiston alkaessa, välillä oli pitkiäkin kappaleita etten ymmärtänyt niiden tarkoitusta ollenkaan. Katsoin kääntäjällä useimmin esiintyvät sanat, päättelin mitä tässä nyt ehkä sanottiin ja siirryin seuraavaan kohtaan. 

En edelleenkään ymmärrä jokaista sanaa, mutta ymmärrän juurikin keskeisimmän sanoman ja kirjatenteistä tulee hyviä numeroita. Lue nyt se kirja vain läpi ja menet sillä mitä sieltä ymmärsit. Älä jää jankkaamaan mihinkään kohtaan.

Hyvä, jos menestyit tuolla tavalla, mutta jos lause on oikeasti pitkä ja polveileva, siinä voi käydä niin, ettei tajua esim. tupla-negatiivia, jolloin merkitys kääntyykin ihan päinvastaiseksi. Kirjoitapa sitten sellainen väärinymmärrys koevastaukseen, niin huonosti käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama ongelma. Älyssä ei pitäis olla vikaa, kun ainakin Mensan virallisen testin mukaan äo oli 128. Eli siinä mielessä tuntuis tyhmältä ajatella että en sovi yliopistoon, kun äo on kuitenkin sama kuin tohtoreilla keskimäärin ja pelkkää maisterintutkintoa teen. En tiedä miksi sitten kielet on olleet mulle aina vaikeita. En myöskään muista sanojen merkityksiä ja kielioppikin on hukassa. Sitten kun lukiessa niitä sanoja kääntää, niin keskeinen ajatus hukkuu. Lukeminen on liian hidasta, keskittyminen hukkuu eikä pääse siihen samaan tilaan kuin suomenkielisiä kirjoja lukiessa, että asia vie mennessään ja johdattaa lukemista eikä tavallaan edes huomaa lukevansa.

Itse lopetin koko yliopisto-opinnot tämän ongelman takia. Aivoni ei ikinä oppineet tätä "poimi vain keskeisin asia" -juttua. Miten voit päätellä, mikä on keskeisintä, ellet saa selkoa myös niistä ns vähemmän keskeisistä jutuista.

Tämähän on tietyssä mielessä ongelmanratkaisua. Sinulla on esimerkiksi 10 aiheeseen liittyvää pienempää asiaa, jolloin kannattaa lähteä tutkimaan asioiden keskeisiä suhteita ja järjestystä - mikä asioita yhdistää, mikä on niiden pääkäsite, mikä on kaikkien asioiden taustalla tärkein vaikuttaja.

Ja tähänkö pääsee sillä ohjeella, että "silmäile vain tärkeimmät asiat tiivistelmästä"? Miksi aina neuvotaan tekemään noin, jos kuitenkin tarkoitetaan "tutki asioiden keskeiset suhteet ja järjestykset ja taustavaikuttajat"?

Hirveän ylimielistä on yleensä neuvominen näillä ihmisillä, joille oppiminen on helppoa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessahan me asutaan. Yliopistojen muuttuminen yhä enemmän englanninkielisiksi on kyllä ikävää. Ja porukka tuntuu ihan innoissaan kannattavan tätä kehitystä. Minä korkeintaan sylkäisen englanninkielisiä kurssikirjoja ja aineistoja päin ja otan kurssista arvosanaksi ykkösen tai kakkosen ylpeänä. Se riittää, että läpi pääsee

Ei oo mitenkään mahdollista, että kaikkien erikoisalojen uusin tieteellinen tutkimus jne. pystyttäisi kääntämään suomeks. Eli tolla sun asenteella ei kyllä kovin pitkälle päästä.

Mutta kun siihenkään ei saa kaikkialla kannustusta, että edes tekisi gradun suomeksi. Hirveästi yritetään kääntää perusopinnotkin englanniksi. Ihan tarkoituksella köyhdytetään suomalaista tiedesanastoa.