!!Alkuviikkoon MARRASkuiset!!

Noemalle onnittelut hienosta reissusta ja kiltin lapsen yökylästä :) Eikö oo heti rennompi olo vaiks vaa kävi pois? Mul ainaki o ollu parempi jaksaminen pelkästää leffakäynnistä!



Nii tosiaa... jotai syys/talvi vaatetta tarvis alkaa miettiin. Ja varsinkin kun hoidossa sitte touhaavat uskoste pihallakin... Pitäskö ostaa eriksee syksyksi ja talveksi haalarit?? Vai voiko ostaa jotain mikä kestää lumet ja vedet ja minkä alle mahtuis talvella reilusti lämmintä? Mä en yhtää nyt tiiä... Ainaki talvipopot pitää hankkii kun tuo poika pieni jo niin kovasti talsii. Nyt meil on vaa tommosii kesäpopoi. Ja narulliset talvitassut siis tarvii olla ku Miro ainaki repii noi nyt hetimiten pois jalastaan :(



Me on tänää lähetty reisuun ennen kasii. Rattailtii ylämummol hoitoon ku mul oli lekuri. Sit piti hoitaa 100 ja 1 asiaa ja kotona oltii vasta puol yhen mais. Mut hyvin jakso poika istuu ja viihtyy ratas-reissul :) Sitte maistuki parin tunnin nokoset et äiti sai keskittyy kirjaansa :) Hittolainen ku aika vierähti sen paris nii, et kun Miro heräs ni meinasin jo sille alkaa et " kuin sää nyt jo heräsit ja näi vähä aikaa nukuit" :) En huomannu et oli muutama tunti vierähtäny :D Ilma on ollu kivan vilponen mut silti nii nihkee, et hiki tuli kävelles vaik käsivarret oliki vilposet.



Mites teil on paino-asiat nyt kun " vauvat" on 9kk!? Mul tuli odotusaikana 20kg joista 14 jäi sairaalaan. Muutama kilo lähti 5vko imetyksen aikana ja jäljellä on tällä hetkellä... kai 2kg tai jotai. Kun ennen raskautumista laihduin melkee 10kg ni en tiä lähtöpainoo. Tuntuu et ylimääräst ois viel mut kaik vanhat housut menee mukisematta :) Paidat ei oikeen sovi enään, en tiiä oisko tissit sitte isommiks jääny ku ennen vai mist johtuu... mut siitä kohtaa ne kuitenkin krinnaa vastaa ja jäävät liian lyhyiksi sitte, höh!!



Kohta pitäs laittaa " tossavainen" univalmiiks. Tuskin maltan odottaa että pääsen sitte taas kirjaan kiinni. Luetteks te paljon?? Mä aina aika ajoin hurahdan siihen harrastukseen ja sitte menis vaikka kuinka paljon. Nyt ei vaa voi lukee ku sillon ku laps nukkuu. Emmä muute pysty keskittyy vaik isäntä lupaiski kattoo häne perää...



Hei mut nyt mä lopetan ku taas tulis juttuu vaiks kuiks, eikä se kuitenkaa oo mitenkää mitää järkevää :)



-Jonsku-

noema: ihana että yökyläily meni hienosti ja omat juhlat myös. Itsekin haaveilen tuosta aamulla myöhään nukkumisesta... Ja potkua lukemiseen!



puhihaa: onneksi olo parempi, se on kumma miten yksikin paremmin nukuttu yö tekee kummia!



JonzQ: Painoa vähemmän kuin ennen raskaaksi tuloa, mutta kropan malli on kyllä ihan eri! Tuntuu että peppu alkaa puolesta selästä ja loppuu polvitaipeisiin :-) Ja se löysä nahka tuossa mahassa on edelleen, eikä varmaan koskaan häviäkkään. Kyllä se sen verran kovalle venytykselle viimeisillä viikoilla joutui. Mutta siitä en kanna huolta, tiedän että siellä alla on teräsvatsa ;



Meilläkin meni viime yö kivasti. En tiedä auttoiko se kun laitoin tutin tuttinarulla kiinni. Itse en käynyt poikien huoneessa kertaakaan, mies kerran. Se on tosi harvinaista että ukko herää poikien ääniin. Taisi vähän herkistyä kun olin sunnuntaina ihan loppu kun neljä yötä tunnin välein oli herätty. Olo oli tänä aamuna tosi hyvä!



Meillä on nyt koko perhe siirtynyt syömään pääasiassa samaa ruokaa. Ongelma vaan on siinä että kun ennen on syöty vähän sellaista " aikuisten" ruokaa, niin ei nuo perusruokien reseptit ihan heti päähän palaa. Eli valinnan varaa on pikkuisen kärjistettynä makaroonilaatikko ja jauhelihakastike. Tykkäisin kuitenkin että pojat oppisi syömään monipuolisesti tavallista suomalaista ruokaa. Ja toivon että pidetään kiinni yhteisestä ruokailusta saman pöydän ääressä mahdollisimman pitkään.



Jere on tänään tosissaan harjoittelut seisomista ilman tukea. Koko ajan on kädet irti ja aika pitkiä aikoja jo seisoo. Muutaman kerran on jo selvästi harkinnut askelten ottamista, mutta vielä ei uskallus riitä. Ei varmaan mene kauaa... Kimikin ajoittain irrottaa otteen, mutta on vielä epävarmempi kuin veljensä. Sitten täytyykin hankkia yksi ylimääräinen silmäpari vaikka tuonne selän puolelle kun molemmat lähtee kävelemään.



Nyt jäätelön ja telkan pariin! Ihanaa viikonalkua kaikille,

Sankku ja pojat

Jos Puhihaalla oli eilen vähän känkkispäivä niin mulla on ollut sellainen sitten tänään. Naama nutturalla on tullut kuljettua ainakin puolet päivästä, en oikein edes tiedä mikä niin ärsyttää. Hiostava ilma maustettuna savun hajulla? Mies miljoonine harrastuksineen? Vai oiskohan ne ekat menkat vihdoinkin alkamassa? Imetyksen lopettamisesta on sentään jo kaksi kuukautta aikaa eikä menkkoja näy eikä kuulu. Eipä silti että niitä ikävöisin mutta jollain tapaa olisi mukavaa palata " normaaliksi" . ;-) Onko vielä muita joilla ei ole menkat edelleenkään alkaneet?



Jessekin on ollut tänään hieman hankala. Ruokailut ovat olleet taas äidin showta jotta pojan suu on saatu auki. Tänään meillä on ollut karaoke-päivä. :-) Laulujenkin suhteen poika on nirsoillut, läheskään kaikki luritukset eivät avaa suuta. Hyviksi koettuja olivat tänään " kolme varista" , " tuiki-tuiki-tähtönen" , " pienen pieni veturi" ja " peruna on pyöreä" . Noita sitten vaan uudestaan ja uudestaan kunnes lautanen oli tyhjä. Mies pitää mua ihan hölmönä kun jaksan nähdä niin paljon vaivaa pojan syöttämisen takia, hän on sitä mieltä että olkoon sitten nälässä seuraavaan ruokailuun saakka. Itse taas tuumin että ei noin pieni poika ymmärrä vielä että tulee kurja olo jos ei syö. Mitäs mieltä te muut olette asiasta?



Noemalle hurjasti tsemppiä kirjojen ahmimiseen ja lähestyvään tenttiin!



Hildaliinan tapaan myös minä olen miettinyt tulevaa talvea ja vaatetusta, millaiset haalarit, millaiset talvipopot...? Syksyä varten on onneksi jo kurahaalari tilattuna ja saappaat löytyy jo kaapista sekä poutapäivien syystakki. Onneksi tässä on vielä hetki aikaa ennen kuin ensilumi sataa maahan. ;-)



Sapiinalle tsempitykset painon pudottamiseen! Asenne sulla tuntuu olevan ainakin upeasti kohdillaan! :-)



Äitykälle pikaista paranemista! Tylsää kun tulee vaan lisää vaivoja entisten seuraksi, höh ja pöh.



Jonsku kyseli painojutskista. Mulle taisi tulla raskauden aikana n.14kg, jotka karisivat vauhdilla synnytyksen jälkeen. Imetyksen lopettamisen jälkeen on tullut pari kiloa lisää kun herkuttelu on niin kivaa. ;-) Vanhat vaatteet menevät päälle, tosin viime päivinä oon huomannut että jotkut housut ovat alkaneet vähän puristaa pyllyn kohdilta, o' ou. Voi kun mullakin olis jääneet rinnat imetyskokoon tai edes raskauden aikaiseen kokoon. Vaan ei, lerpahtivat mokomat kun maito katosi. Topatuille liiveille on ollut käyttöä, heh.



Nukkumaan pitäisi suunnata heti Näkijän jälkeen. Viime yö oli levoton kun Jesse teki seisomisharjoituksia ja täytyy varautua siihen että herra aikoo marssia pitkin pinnasängyn reunoja ensikin yönä. Mun homma se on sieltä kumminkin kellistää takaisin makuulleen kun mies ei herää vaikka pommi räjähtäisi vieressä. Ei ollut viime yönäkään kuullut yksiäkään Jessen karjumisia. (Sankku, täällä siis kohtalotoveri ;-) Noh, jaksoipahan sitten aamulla nousta ennen seitsemää pojan kanssa ylös kun itse olin vielä aivan zombie-kunnossa. :-)



Hups, tuli vahingossa taas löpistyä...

Kävin tänään pitkästä aikaa juoksulenkillä! Tuli ihana olo. Luin kaksi kirjaa hirveällä pikaluvulla ja olo alkoi olla sellainen, että nyt ulos. Jaksoin juosta entisen lenkkini, enpä olisi uskonut todellakaan! On kyllä ihan eri fiilis taas.



Mulla ei ole painoa jäänyt raskaudesta, mutta kroppa näyttää ihan erilaiselta kuin ennen. Ymmärrän toki, ettei paluuta entiseen enää koskaan täysin ole, mutta haluan kiinteyttää itseäni. Tuntuu, että joka paikka hylyy ja vatsan nahka on edelleen kokoa liian suuri kroppaani. Kiirettä ei ole, mutta ennen seuraavaa raskautta toivoisin olevani OK kunnossa.



Kiitos tsempityksistä lukemisiin liittyen! Kyllä tämä tästä taas alkaa olla pian voiton puolella, puolet jo luettu :)



Sankulla on kohta kyllä hulinat, jos poitsut alkaa kävellä yhtäaikaa. Huh! Siinä ei paljoa ylimääräistä jumppaa tarvita :) On se vaan hurjaa, että pian nämä vesselit kävelevät. Meillä kanssa päästellään sekunniksi pariksi irti tuesta, mutta ei poika vielä pysy ilman tukea kauaa pystyssä.



Tänään kanssa pohdin Onnille vaatteita vaihtaessa, että pitäisi ostaa uusia vaatteita, vähän syksyisempiä. Bodyt saisi olla 80 cm, housuista menee hienosti 74 cm.



Nyt menen vielä ottamaan iltalukasut ja sitten nukkumaan (niin varmaan, kumminkin kukun taas puoleenyöhön ;)!



Noema

Auringonkukka, meillä menee samalla kaavalla, jos Onnilla on ongelmia syömisen kanssa. Siis jos mies syöttää, lopettaa syöttämisen, mikäli ei pojalle maistu, mikä tosin kuulostaa hyvin järkevältä näin kirjoitettuna :D Itse tuputan ja tuputan ja huutohan siitä syntyy. Sitten naputan miehelle, jos lopettaa syöttämisen muka " liian nopeasti" . Taidan itsekin siirtyä siihen käytäntöön, etten väkisin yritä änkeä. Kyllä se lapsi syö kun on nälkäinen.



Ei ole täälläkään menkat alkaneet, mutta hienoista pms oireilua oli ilmassa tuossa pari viikkoa sitten, samoin alavatsalla menkkakipuja. Eivät kuitenkaan alkaneet, tosin imetän vielä.

Täällä jokseenkin ryytynyt äiti. Toiset menkat alkoivat viime viikolla ja itku ja hammastenkiristys millaiseksi ovat muuttuneet! Koskaan en ole kärsinyt juurikaan mistään mielialavaihteluista menkkojen aikaan eikä raskaus tai synnytyskään tuonut niitä " paljon puhuttuja vuoristohormooneja" . Mutta nytpä näytän kärsivän oikein kunnolla pms-oireista. Nollafiilistä, itkuherkkyyttä, raskasta oloa ja kaikkea muuta vastaavaa yhdistettynä kamaliin selkäkipuihin ja runsaaseen vuotoon, niin onpa ollut aika kurjaa tämä kulunut viikko. Mutta nyt näyttäisi siltä, että menkat ymmärtävät vihdoin loppua ja olokin jo parempaan päin!



Poju on alkanut ryömiä todella vauhdikkaasti ja liikkuu melkoisen ketterästi. Ei vielä nouse, mutta kovasti harjoittelee " karhukävelyä" . Ja voi että kun on niin tohkeissaan itsekin uusista taidoistaan. Vilkuttaa satunnaisesti, useimmiten omalle peilikuvalleen :o)



On kyllä ihanaa huomata, miten vuorovaikutus pojun kanssa päivä päivältä vain lisääntyy!



Meillä syöttäminen on niin, että isännällä on enemmän pinnaa kaikenlaiseen kikkailuun. Mulla menee vähän niin, että riippuu tilanteesta, kuinka paljon keksin ohjelmaa pojulle ruokinnan ajaksi, jos ei meinaa maistua. Mutta joskus myös totean, että jaahas, annetaanpa sitten olla. Mutta riippuu siis paljon siitä, miten muu ruoka päivän aikana on mennyt, onko kiire, mikä on oma vireystila ym.



Tässä itsesäälissä kieriskelyssä on tullut sellainen huono äiti fiilis, kun tuntuu etten ehdi siivota, laittaa ruokaa, ulkoilla pojun kanssa kaksi kertaa päivässä, laittaa itseäni (meikata, hiukset ym.), leikkiä pojun kanssa riittävästi ym. Siis miten muut ehditte tehdä tämän kaiken?? Saatika te, jotka olette jo töissä tai kuten Noema, lukee tenttiin? Kun mulla aina joku kärsii...siis jos yritän pitää siivouspäivää, niin ei puhettakaan että ehtisin itseni laittaa tai olla riittävästi pojun kanssa. Enkä varmaan kertaakaan ole ehtinyt pojun kanssa kahdesti ulos samana päivänä, ellei sitten ole jotain menoa.



Syys-/talvivaate asiaa on täälläkin mietitty. Jonathanin välikausi haalareita on kaksi kappaletta (keväällä ostettu koko 74 ja alesta ostettu koko 80) ja niihin asusteet, mutta talveksi ei mitään. Mietityttää, että minkälasita haalaria se pitäisi talveksi olla, kun vaikea vielä sanoa, että onko enemmän rattaissa vai möyriikö jo hangessa. Täytyy sitten miettiä tarkemmin, kun tulee ajankohtaiseksi. Meillä ollaan siirrytty 80 vaatteisiin, joita oli jo odottamassa jonkun verran. milloinkas sitä siirrytään sitten jo 86 kokoon? Noita hankintoja kun miettii, niin on tosi hankalaa, kun ei tiedä, mitä kokoa pitäisi ostaa...



Painosta taisi olla puhetta. Mä olen -3kg lähtöpainoon. Sairaalaan ei jäänyt juuri mitään, mutta sitten ne alkoivat pikkuhiljaa siitä lähteä ja huhti-toukokuussa humpsahti sitten useampi kilo nopeasti. Mulla ei kropan malli ole juurikaan muuttunut, siis olen " kärsinyt" synnyttäjän lantioista koko pienen ikäni. Eli jalkaan menee nyt paljon sellaisiakin housuja, joita en ole moneen vuoteen pitänyt :o) Paidat ovat kyllä edelleen lyhyitä, vaikka imetys jo loppunut, eli mahtaako tuo kuppikoko jäädä sitten hieman suuremmaksi. Vatsan muoto on kyllä erilainen, eli reppu löytyy täältäkin.



Pahoittelut tästä omaan napaan tuijottamisesta!



terkuin marrasfantti ja poju

tuulee ja on vähän harmaampi ja pilvisempi ilma. jokohan se kesä nyt meni. meillä on kans syksyä ajatellen ostettuna 80 jonathan välikausihaalari. mitään muuta ei sitten ookkaan, kun ei oo osannut ajatella etukäteen mitä tarvii. eikä oikein vieläkään...jotkut kengät kai ainakin talveksi ja ehkä talvihaalari sit myöhemmin...hmm. täytyy tarkkailla ulkona muita lapsia mitä niillä on päällä :D



me lähetään tänään sinne mökille, taidetaan tulla jo huomenillalla takas. mut kiva päästä vähän maalle rauhoittumaan. mulla olis vähän kotiläksyjäkin tehtävänä, niin ajattelin niitä siellä rauhassa mietiskellä ja kirjoitella. toivottavasti siihen liikenee aikaa, että mies on välillä sit poijjaan kanssa.



äitykkä voi kun sinun esikoinen on jo iso poika :) itse tuun olemaan varmaan samassa tilanteessa kans tippa linssissä. äidille lienee joskus melkein suurempi juttu kuin lapselle eskarin ja koulun aloittamiset :)



eilen laitettiin varastoon pieneksi jääneitä vauvanvaatteita, ja tuli kyllä sniisk silmät kosteiksi. minun pikkuvauva on jo näin iso...kolmen kuukauden päästä siitä on jo vuosi kun oltiin sairaalassa pientä kääröä hakemassa. aika menee niiin nopeasti ja harmittaa kun on vielä ollut masennusta ja muuta voimia vievää sattunut talven aikaan, että miettii olenko kerennyt tarpeeksi nauttia vauva-ajasta. se kun on kohta jo ohi. no nytpä taas sydän huokaa kun poikanen nukahti syliin äsken. se on niin rakas!! <3



Tsemppiä kittylle töitten pariin! siitä se taas alkaa rullaamaan. tuntuuko oudolta olla taas pitkästä aikaa töissä? itse teen silloin tällöin keikkahommia, se on ihan kivaa vaihtelua vauva-arkeen ja pysyy vähän kosketus yllä työhön.



JonzQ kyseli painoasioista. Mulla tuli raskauden aikana 20 kg, joista ehkä 14 oli lähtenyt jälkitarkastukseen mennessä ja nyt kaikki. Painan saman mitä ennen raskautta, mutta kuten moni muukin kirjoitti kroppa ei kuitenkaan ole entisensä. Vatsa oli huikea loppuraskaudesta ja edelleenkin hieno pömppö löytyy etupuolelta ;) Kuten Noema mä haluaisin kans kiinteytyä ja tulla parempaan kuntoon ennen ku joskus ehkä kakkosta lähdetään yrittään. Heh, tarttis varmaan sit tehdäkin jotain sen eteen :D *laiskimus*



Sankku oi teillä jo seisotaan ilman tukea! Huh, kohta varmaan tarvittaisiin muutama ylimääräinen silmäpari :) Meillä harjoitellaan seisomaan nousemista sohvaa tai muuta tukea vasten, joten perästä tullaan...



auringonkukka hyvää mieltä sinne!! tänään on toivottavasti taas parempi päivä. olen saanut susta kovin symppiksen kuvan kirjoitusten perusteella :o) ja aina jaksat muita tsemppailla, minunkin mieltä monesti lämmittänyt. menkoista oli puhetta, mulla on nyt kolmet kerennyt tulemaan, mut ei mitään säännöllisyyttä niissä. saattaa mennä kaksikin kuukautta väliä. joten hormonit heittelee täällä myös kovasti, ja sen kyllä mieskin aika ajoin huomaa ;) sais jo palautua taas normaaliksi, mut varmaan vasta sit tapahtuu kun lopetan aikanaan imetyksen.



marrasfantti, jos lohduttaa niin en mä ainakaan joka päivä saa paljoa aikaiseksi. Eikä välttämättä ole ehtimisestä kyse, aina ei vaan jaksa. Ja siihen olen koittanut antaa itselleni lupaakin, että ei aina tarvitsekaan vaatia itseltään niin paljon. Tai ainakin yritän siihen pyrkiä... :) Joten anna sinäkin armoa itsellesi, kotityöt ei häviä mihinkään vaikka ne hetken odottaisi. Joskus voi vaan lötköttää pötköttää, ottaa vaikka vauvan kainaloon peiton alle päikkäriajaksi ja lukea kirjaa tai nukkua itsekin. viettää pyjamapäivän :)



Hyvää päivänjatkoa kaikille toivottaen, kiittää ja kumartaa ja poistuu möksän suuntaan (jahka saan pakattua :D)



Gerda

kauniista sanoistasi!! Tuli tosi hyvä mieli. :-) Toivotan myös varmuuden vuoksi oikein mukavaa ja rentouttavaa mökkikeikkaa, jos nyt enää mahdat koneella piipahtaa ennen lähtöä.



Ja nyt vaihtamaan haisuliinille vaippoja...

Olin vähän pihalla koiran kanssa, kun sade taukosi ja poika nukahti rattaisiin. Ukkostikin vähän aikaa sitten. Hui. Pelottavaa jos on yksin kotona. Pelkäättekö te ukkosta?



Tänään onkin ollut touhua kun kaveri tuli 9 aikaa 1,4v poikansa ja kanssa ja kummitätini poikkesi päivällä. Sanoi että haluaa ostaa ensikengät, kun poitsu jo niin kovasti nousee ilman tukea ja kävelee välillä käsistä kiinni pidettäessä. Huomenna menemme siis kenkäkauppaan. Sitten serkkuni värjää hiukseni. Ihanaa, piristävää!!!



Poitsu ei ole tänään syönyt kuin puoli purkkia ruokaa ja sit tissiä. Onkohan nyt joku kausi kun ei syödä oikein mitään? Äidillä paha mieli, kun laittaisi pojalle ruokaa, mutta ei kelpaa... =(



Kukas kertoikaan, että on alkanut kauhiat menkat. Itse niitä vielä odotan, koska mahtaa alkaa ja kun ne ei ole edes kovin säännölliset niin olen jo alkanut miettiä kestääköhän kauan kun toinen saa alkunsa. Tosin se ei ole viel' ajankohtaista.



Hitsi kun en muista mitään, kuka kirjoitti jotain asunnon etsimisistä?

Me kanssa pikkuhiljaa katsellaan omakotitaloa. Eilen käytiin kattoos yhtä ja oli niin vanha että liian suuren rempan joutuu tekee. Ja yhtä -96 rakennettua, mutta hinta hetkeks pysäytti tai 200 000e saa kyll' uudesta maksaa.. pikkuhilojaa



MUlla on ennen odousta painostani niin -8kg. Oli -10kg, mutta 2kg tullut takasin ja harmittaa, mutta itsestä se on kiinni, kun en jaksa tehdä kuntoni eteen ja syön kaikkea hyvää.



Ei tosiaan päivässä kerkeä kaikkea tekemään, kun joku kyseli (siis miten en muista lainkaan ketään kuka kirjoitti mitäkin...) siivota, laittaa ruokaa, leikkiä...jne. Aina vain jotain.



Kuka s se muuten olikaan kun joskus mietti millaisn kuvan on jokaisesta saanut? Miltä minä vaikutan?



Menipäs ulkona taas pimeäksi, mukavaa tiistain jatkoa

Mun mielestä sulla on vaaleat puolipitkät hiukset. Et ole lyhyt ja ihan normaalipainoisena sinut kuvittelen. Sitten sielä sellanen hassu juttu, että sulla on mun päässä hyvä iho, eli ei spotteja :D



Niin ja me käytiin katsomassa omakotitaloa, etsinnässä olisi.



Nyt takaisin lukemaan, enää puolitoista kirjaa lukematta! Jes! Iltasella palailen.



Noema

Vaatteista: Meillä on ohuemmat syyshaalarit ja kuravaatteet joilla toivottavasti selvitään syksy. Lähinnä noi kuravaatteet on sitä meidän telttailuretkeä varten. kun pojat on vaelluksilla tietty rinkoissa ja jos sadetta pukkaa niin kuravaatteet pitää varmimmin kuivana. Talveksi meinaan ostaa vettäpitävät haalarit. Meillä kun ulkoillaan jo kaksi kertaa päivässä ja meno on kovaa, niin talvella se on varmaan vielä kovempaa! Talvikengät pitää ostaa, mutta lähempänä talvea niin tietää kokoa.



Meille tulee 16.9 koiranpentu. Meillähän oli kaksi koiraa, joista toinen jouduttiin yllättäin lopettamaan heinäkuun 21. pvä. Yksi päivä meni ajatellessa ettei ikinä uutta koiraa, mutta sitten tuli kova kuume. Ja niin uusi pentu päätettiin taloon hankkia. Rodultaan on Appenzellinpaimenkoira. Tuleepahan vähän vauhtia tähän meidän rauhalliseen talouteen ;-)



Mulla ei ole vielä menkat alkanut, tosin imetän edelleen 5 kertaa päivässä eli siis oikeestaan 10 kertaa kun on kaksi syöjää. Ikävä ei ole yhtään ja kauhulla odotan millaiset niagaran putoukset sieltä tulee...

Hormonit on multa varmaan unohtunut jossain vaiheessa kokonaan pois kun en ole ikinä huomannut sellaisten itsessäni vaikuttavan. Tai no jos nyt petipuuhissa tietty, mutta ne taitaa olla ihan eri hormoneja ne.



Onkos kaikki muut säästellyt vaatteita tai muita tarvikkeita? Meillä on lapsiluku täynnä ja kaikki on pistetty kiertoon. Kun ei ole ollut sellaisia vaatteita joilla olisi ollut jotain tunnearvoa niin ei ole tullut säästettyä mitään.



Kotitöistäkin oli juttua. Mulle riittää melkein se että käyn päivittäin pari kertaa lenkillä, kerran hiekkiksellä ja teen meille ruokaa. En ole ottanut kotitöistä ressiä, niitä tehdään sitten kun keritään. Paitsi pyykit pestään sunnuntaisin kun on halpaa sähköä. Kyllä näiden taaperoiden kanssa meillä kaikilla on varmasti ihan riittävästi tekemistä, joten turha huoli pois. Jokainen tekee omien voimiensa mukaan. Ja kaippa se tämän ikäisille on vielä tärkeintä se läsnäolo, saatavilla olo ja turvallisuuden tunteen luominen. Ei meidän pojat ainakaan vielä kauheasti leiki. Tonkii vain paikkoja ja joskus toistensa kanssa kikattaa. Lukemiseen tai muuhun ei jaksa keskittyä hetkeäkään. Yhteiset leikit on sitten lähinnä kutitteluja, lauleskelua tai muuta retuuttamista.



Nyt täytynee alkaa iltapuuron keittoon ja muihin iltahommiin! Mies tulee kohta kotiin, on ollut ottamassa viidennen tatuointinsa! Kohta pääsee ihailemaan. Moikat kaikille ja aurinkoista ja vähän sateistakin viikkoa.

Sankku ja pojat

Hyvin meni sinun ajatukset minusta meinaan aikaslailla nappiin..

Vaaleat puolipitk' t hiukset ja pituutta n 164cm. Naamakaan ei pahemmin kuki.

Hitsin hitsi, mit' poika paineli kun en saa kirjainta a jossa pisteet p' ' ll' , ne tulee tollasina heittomerkkein ja hymuj' en saa...h;.



Niin ja sin' se olitkin joka taloa etsiskeli..



Poika on ihan hermona tossa ko mamma vaan naputtaa koneella ja tilasi imetysliivitkin netist' ja kun is' nt' meni pelaamaan t;ist' suoraan....

et sin' se jaksat lukea kauheita m' ' ri' ..

tsemppi'

Puhihaa: Meidänkin täytyy mennä pian kenkä ostoksille. Varsinkin, jos on märkää ulkona niin ei viitsi pitää ilman kenkiä. Ja nyt kun tukea vasten seisoskellaan niin hyvä alkaa totutella popoihin. Tosin voivat ehkä hidastaa konttaus vauhtia ja olla vähän tiellä alkuun. Jos me löydetään niin pientä kenkää, kun neiti on tooosi pikkunen.



En mäkään jaksa aina kotitöitä, pidän useinkin löhöpäiviä. Päivittäin useimiten tulee kuitenkin järkkäiltyä vähintään keittiö ja tiskit pois. +Muutama imurointi kerta/vko. Nyt kun ei ole enempää sotkijoita kun tuo yksi niin aika vähällä pääsee äitikin. Ja kun en ole turhan tarkka luonne siivouksen suhteen..



Mulle tulla tupsahti raskauden aikana huimat 25kg :) ja vielä on jäljellä sitkeästi 6kg. Täytyy ilmojen viilentyessä alkaa taas juokseminen ja pyöräily niin pitkään kun pääsee.



Nyt jää juttu kesken, kun kutsu käy, palaan jos saan tuon lapsosen nukahtamaan................

Neiti vaan leikkii ja pelleilee sängyn päällä olevan mobile-sammakon kanssa, kunnes mies irrotti koko kapistuksen..



Juu siis paino sais pudota. Kropan malli on kyllä muuttunut mullakin niin, ettei vanhoihin vaatteisiin ainakaan farkkuihin taida olla paluuta. No kai se on uskottava, että mulla on nyt äiti ihmisen kroppa ja täytyy kantaa sitä ylpeydellä :) Jos vielä raskaudun joskus niin pidän kyllä huolen, ettei paino nouse tarpeetomasti liikaa, kuten 25kg..



Syömisestä: Meilläkin sama kuin Auringonkukalla ja Noemalla, minä käytän vaikka tunnin syöttämiseen tai kunnes kaikki ruoka lautaselta on lattialla tai jossain, mutta mies lopettaa, jos ei syö. Useimmiten tyttö ei syö ja taas jouduttiin välipunnituksillekin, kun ei vaan meinaa kasvaa.



Gerdalle hyvää ja rentouttavaa mökkilomaa! Mullakin tulee tippa linssiin kun pikkuvaatteita täytyy ottaa pois käytöstä. Niin se aika rientää.



Meillä säästöön menee kaikki tavarat ja vaatteet, toiveissa ois viä lisää lapsia.



Syksylle on ostettu syyspuku, vedenpitävä pitäs olla. Takki ja henkselihousut. Ja kuiville keleille tuulipuku löytyy. Kokoa 80cm. Toivottavasti mahtuvat vielä keväälläkin, tuskin tuo neiti mitään yllättävää spurttia kasvussa ottaa..



Neuvolassa kävästiin ja kaikki ok tosiaan paitsi kasvaa omalla käppyrällään hitaahkosti. Mut pinsetit, seisomiset, istumiset, konttaukset haltsaa niin eipä tuosta kasvusta kuulemma kantsi viä huolestua, kun muu kehitys normaalia ja liikkuu paljon. Oli siis 7,8kg ja 67cm, melki 9kk jo ikää. Onko muita yhtä pikkusia?

Moikkelis!

Muutama tunti sitten palailtiin tämän kesän viimeiseltä mökkireissulta (mitä nyt muutamia viikonloppuja sitten vielä). Oltiin reilu viikko ja ihan kiva oli taas kotiin remontin pariin tulla.



Pikaisesti luin tämän pinon mutta en tietenkään muista mitä piti kommentoida. Viime viikon jutuista mulla ei ole aavistustakaan.



No painosta on pakko sanoa että en ole uskaltanut edes vaakaan astua. Viimeksi kun kävin niin ikävä tosiasia on että jälkitarkastuksen jälkeen painoa on tullut LISÄÄ noin 8 kg. Olen jo valmiiksi todella pullukka ja sitten kiitos vaikeiden alkukuukausien ja tietty sen ettei tarvinnut murehtia mitä suuhunsa laittoi, se paino vaan alkoi imetyksestä huolimatta nousta. Nyt ois tarkoitus lähteä pudottaa, mutta kun jalat on koko ajan tulehtuneena eikä mulle sovi että ottaisin vain ruokavaliodietin. Tarviin molemmat eli liikunnan (mun tapauksessa kunnon kävelyn) myös. No seli seli. Sitä saa mitä tilaa kait.



En ole minäkään ostanut mitään syksyn ja talven varalle. Toivottavasti isosiskon vanhat kelpaavat syksyn ajan. Talveksi on hankittava kunnon toppapuku kun tarhaan lähtö on vuodenvaihteessa. En ole myöskään ulkoilusta ressaantunut. Ehtti tuo tyttö ulkoilla vielä monet kerrat, kunhan se aika on. Ja päikyt meillä nukutaan vain vaunuissa ulkona.



Tsemppiä teille jotka olette jo töissä. Kohta se on otelläkin edessä ja voi kurja miten valmiiksi taas pelottaa miten se tulee sujumaan. Meillä esikon kanssa meni todella hyvin mut nyt vaisto sanoo ettei kuopuksen kanssa ehken niin sujukkaan. Toi vaisto nyt tulee siitä kun tyttö on tehnyt kaiken muunkin aivan erilailla kuin esikko.



Esim syöminen. Siitähän teillä ainakin on ollut juttua :) Meillä kun ei menisi kuin maitoa 5 x 120 ml. Ruoka on pahasta. Laittaa kädet eteen ja huutaa minkä voi. Se on todella rasittavaa. Sitten kun saan se ekan lusikan ujutettua suuhun niin sitten sinne saattaa mennä 5-20 teelusikallista ruokaa, kunnes tulee stoppi totaalinen. Mut siis meille ei ruoka maistu ja ruokailuhetket alkaa ole mulle ihan painajaista. Olen koettanut niin että syödään yhtä aikaa koko perhe mutta siitä tilanne on pahentunut vain. Ei syö sitten yhtään omaa ruokaansa. Sormiruoka kyllä kelpaa, eli leivänmurut, kurkku, tomaatti, vesimelooni ym ym. Olen yrittänyt lohduttautua sillä että kyllä viimeistään kolme vuotiaana syö, mutta ei ole kauheen kivaa kun joka ruokailúkerta on pelkkää huutoa. Olen koettanut laittaa myös maidon pois, mutta sitten ei ainakaan suostu syömään lusikallistakaan. Jos ois jotain elämää helpottavia vinkkejä tämän suhteen niin tänne päin vaan!



No eiku nukkumaan! Olipa taas kiva palata netin ääreen :)

Poju aamutirsoilla, on alkanut nukkuman aamusella kaksi tuntia ja iltapäivällä tunnin-puolitoista. Meillä aamut alkaa siinä viiden pintaan, joten kasilta menee jo noille aamutorkuille :o) Tänä aamuna oikein herkistyin seuraamaan pojua, kun hän ryömi pitkin kotia ja höpötti itsekseen. Välillä pysähtyi tarkastekemaan jotain tai jumppaamaan (eli sitä karhukävelyä/venytystä). Hän on niin kovin hyväntuulinen aamuisin ja kova pulisemaan!



Sankku_: minkä merkkiset rinkat teillä on? Me ostimme juuri Deuter Comfort II. Mielenkiinnolla odotan kertomustasi, miten vaelluksenne ja reissunne Norjan Lappiin onnistui! Toki reissuun valmistautuminenkin kiinnostaa :o) Ei teitä yhtään hirvitä lähteä sinne kahden pienen kanssa?!



Sellaista pukeutumisasiaa haluaisin tiedustella, että mitä päälle hiekkalaatikolle?? Ja millä lämpötiloilla niihin vk-haalareihin voi pukeutua...



terkuin marrasfantti

Ihana ropina kuuluu...

tätä onkin kaivattu. Pitää vaan hakee tytsy rattailla puistosta, niin sillon ei ihan kaatamalla tarttis sataa. VAikka eipä siihen sula.

Ja ukkosta en pelkää.



Minä en hirmusesti tuputa, jos ei ruoka maistu. Ja lapset on sellasii, että joskus syövät kuin hevonen ja taas toisinaan kuin hiiri. Niin ainakin meillä ja siihen vaan on totuttava.



Perttu on ihastunut ihan tupperin nokkamukiin, jossa silikooni kansi. Siittä juo tosin hyvin! Muutenkin on ihan hyvin juonut, mutta maitokin menee oikein reippaasti. Taidamme siirtyä ihan vain siihen ja jättää tuttipullon pois.



Kilot on lähtenee pois aika pian. Lukema entinen, mutta muuten ei.

Eihän ne lölllömahat ja hailakat raskausarpi jäljet kovin seksyä fiilistä anna, mutta ei katsella niitä =) ja tisseistä pelkät kuoret jäljellä =)



Kiertoon on menny lähes kaikki tavarat ja vaatteet. Meillä lapsiluku täynnä. VAikka kuumetta varmasti vaihdevuosiin asti kärsin. =)

Täytyy ihailla ja paijata toisten vauvoja.



Kotihommista ym. Oishan se ihanaa, kun ois aina suht siistii eikä kaikki hujan hajan. Mutta tavarat kyllä niin kumman äkiä saa jalat alleen ja sotkevat koko kämpän. Ja siivous ei lopu ikinä.

Just eilen siivosin ja nyt jo näyttää keittiön lattialla niin kuin ei ois aikoihin imuria niille näytetty. Ei se niin vakavaa =)

Kunhan joka päivä vähän jotain pientä, etttei ihan äly kaaos yllätä.

Ja just päikkyjen aikaan koitan tehdä muuta kuin mopata. Juoda kaffetta ja lukea tai muuta mukavaa =) olla täällä.



Kirjoja tykkään minäkin lueskella. Ja lähes koko ajan jotain lukemisen alla onkin. Ja monen moisia.



Nyt kaffe loppuun ja käsityön kimppuunn. Kudon anopille joululahjaksi kassia =) tuntuu kivalta, kun on jo muutama lahja valmiina odottamassa.



Ai niin, perttu nousee nyt koko ajan rukea vasten. Eilen mua huvitti, kun lattiaa moppailin ja pertun laitoon pinnikseen siksi aikaa jostain kumman syystä , viihtyy siellä hyvin, niin naapurin mies kuulu puhelimeen jollekin selittävän, että niiden poika(lähes vuoden) nousi pinniksessä seisoon ja kun perttua menin hakeen, niin siellä ukko seisoi ja hekotteli onnessaan =)





-Hilda-

Anni vetelee uniaan ulkona, niin hetki aikaa hengähtää. Enpäs olekaan koko viikolla vielä ehtinyt tänne. Pikaisesti luin pinon läpi, toivottavasti jotain muistan kommentoida.



Painosta: sairaalaan jäi 6kg ja joulukuun alussa oli 5kg jälellä lähtöpainoon ja vielä edelleen noi 5kg keikkuu tässä ruhossa... pitäs ottaa ittee niskasta kiinni että lähtöpainoon pääsis.



Kotihommia teen joka päivä jotain... tai siis lähinnä siivoon keittiön ja yritän imuroida (pakko imuroida joka päivä, kun Anni pistkää kaikki pienimmätkin muruset lattialta suuhunsa). Toisina päivinä ehtii enemmän kuin toisina, riippuen siitä, millä tuulella Anni on. Ulkoillaan tossa pihalla ja lenkillä.



Anni oppi viikonloppuna taputtaan ja tervehtiin ja veti ittensä polvilleen tukee vasten, ei osannut vielä siitä seisomaan nousta. Kyllä naama oli naurussa kun enemmän näki!



No nyt lähen tästä taas jotain touhuaan jos jaksas taas saada aikaseksi.



Hertta ja Anni